Tutkimusta työurista ja niiden kehityksestä
Työuran pituus ja ajoittuminen sekä työuran aikaiset ansiot vaikuttavat eläketurvan tasoon. Työurilla on vaikutuksia myös eläkejärjestelmän taloudelliseen kestävyyteen. Yhteiskuntapoliittiset tavoitteet työurien pidentämisestä ja työllisyysasteen nostosta lisäävät aihetta koskevan tutkimustiedon tarvetta.
Ohjelmakaudella tehdään tutkimusta eläketurvan kannalta merkittävistä työuran vaiheista ja muutoksista ja tutkitaan työurien pituutta ja ansiotuloja sekä näissä tapahtuvia muutoksia väestöryhmittäin. Keskeinen tutkimuksen osa-alue on vanhimpien työikäisten työura, mutta tutkimuksen kohteena on myös työuran alku- ja keskivaihe ja erityisesti työurien muutokset ja työuriin liittyvät katkokset. Aiempaa useampi työskentelee eläkkeen ohella. Ohjelmakaudella tutkitaan siksi eläkkeen ja työn rinnakkaisuuden yleisyyttä ja syitä.
Uutta tutkimustietoa
Eläkeikä joustaa ja työskentely eläkkeellä yleistyy – lisääntyykö eriarvoisuus?
Joustava vanhuuseläkeikä tarjoaa vaihtoehtoja eläkkeelle siirtymiseen ja työssä jatkamiseen. Silti suuri osa vanhuuseläkeiän saavuttavista jää eläkkeelle heti kun se on mahdollista eikä jatka työskentelyä eläkkeellä. Vanhuuseläkkeelle siirtymistä lykänneillä ja eläkkeen ohessa työskentelevillä on keskimäärin korkeammat ansio- ja eläketulot kuin niillä, jotka jäävät eläkkeelle heti kun se on mahdollista tai jotka eivät työskentele eläkkeellä. Tutkimus on julkaistu Work, Aging and Retirement -lehdessä.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Aiheesta muualla:
Rekrytointivaikeudetkaan eivät saa kaikkia työnantajia harkitsemaan iäkkäämpien työntekijöiden palkkaamista
Vaikka työnantajilla olisi rekrytointivaikeuksia, he eivät välttämättä ole muita työnantajia halukkaampia palkkaamaan yli 55-vuotiaita. Rekrytointivaikeuksia kokevat työnantajat panostavat iäkkäämpien työntekijöiden palkkaamiseen vain, jos heillä on keskimääräistä myönteisempi käsitys vanhemmista työntekijöistä. Tämä käy ilmi Eläketurvakeskuksen (ETK) tutkimusartikkelissa.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Aiheesta muualla:
Valtaosa käy töissä osatyökyvyttömyyseläkkeellä – työelämän ulkopuolella olevien tulot reilusti matalammat kuin työskentelevillä
Osatyökyvyttömyyseläkkeellä olevista valtaosa työskentelee koko eläkkeen ajan. Julkisen sektorin työntekijät työskentelevät useammin kuin yksityisen sektorin työntekijät tai yrittäjät. Joka viides osatyökyvyttömyyseläkkeensaaja on kuitenkin työelämän ulkopuolella, ilmenee Eläketurvakeskuksen (ETK) tuoreessa tutkimusartikkelissa.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
Aiheesta muualla:
Työmarkkinapolut hajanaisia pitkän sairauspoissaolon jälkeen
Vähintään 30 päivää kestäneen sairauspoissaolon jälkeisissä työmarkkinatiloissa voidaan erottaa viisi selkeätä ryhmää, ilmenee Kelan ja Eläketurvakeskuksen tutkimuksesta. Lähes kaksi kolmesta palaa työhön, mutta lopuilla tulevia vuosia hallitsee työttömyys, työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen tai kuntoutuksessa oleminen. Matalampi sosioekonominen asema, krooniset sairaudet ja mielenterveysongelmat liittyvät vähäisempään työhön paluuseen.
Aiheesta muualla:
- Kelan tutkimusblogi: Työmarkkinapolut ovat hajanaisia pitkän sairauspoissaolon jälkeisinä vuosina – tunnistimme tutkimuksessa 5 erilaista kohtaloa (9.6.2023)
- Tutkimusartikkeli: Identifying labour market pathways after a 30-day-long sickness absence –a three-year sequence analysis study in Finland (BMC Public Health)
Työnantajien käsitys ”sopivasta” työ- ja eläkeiästä on korkeampi niissä maissa, joissa eläkeikä on korkeampi
Jotta työurien pidentämiseen tähtäävät poliittiset toimenpiteen onnistuisivat, on myös työnantajien sopeutettava käsityksiään siitä, milloin työntekijät ovat liian nuoria jäämään eläkkeelle tai liian vanhoja työelämään. Työnantajien eläkeikänormi on Euroopassa yleisesti ottaen korkeampi kuin työntekijöiden. Työnantajien käsitys sopivasta eläkkeellesiirtymisiästä on tavallisesti korkeampi niissä maissa, joissa lakisääteinen eläkeikä on korkeampi. Tutkimus käsittelee eläkeikänormeja 27 maassa vuonna 2018, ja se on ilmestynyt julkaisussa Work, Aging and Retirement.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
- Työnantajat suhtautuvat myöhempään eläkkeelle siirtymiseen myönteisemmin kuin työntekijät (2.6.2023)
Aiheesta muualla:
Kansainvälinen tutkimus nuorten työurien epävarmuuden merkityksestä eläkeajan toimeentulolle
Epätyypilliset työsuhteet ja työurakatkokset yhdessä eläkejärjestelmien viimeaikaisten muutosten kanssa heikentävät nuorten tulevaa eläketurvaa EU-maissa. Nuorten työmarkkina-aseman kehitystä tulee seurata säännöllisesti. Eläkeuudistusten vaikutukset nuorten tulevaan eläketurvaan tulisi arvioida kattavasti jo valmisteluvaiheessa.
Edward Elgarin kustantama teos kokoaa yhteen 15 EU:n rahoittamaan COST Action YOUNG-IN -verkostoon osallistuneen tutkijan tuottamaa vertailevaa sekä maakohtaista tutkimustietoa.
Lue lisää Etk.fi:ssä:
- Työurien epävarmuudet voivat heikentää eläkeajan toimeentuloa EU-maiden nuorilla (4.4.2023)
- Nuorten eläketurva: Näin Suomi erottuu muista (4.5.2023)