Ulkomailla etätyötä tekevä ei kuulu automaattisesti Suomen sosiaaliturvaan. EU-maissa työskentelevälle etätyöntekijälle voidaan kuitenkin hakea A1-todistus Eläketurvakeskuksesta (ETK) osoitukseksi Suomen sosiaaliturvaan kuulumiseksi. ETK:n myöntämän A1-todistuksen perusteella työntekijä saa myös esimerkiksi eurooppalaisen sairaanhoitokortin.

Jos todistusta ei haeta tai voida myöntää, kuuluu työntekijä EU-lainsäädännön mukaan työntekomaan sosiaaliturvaan ja myös työnantajan kuuluu maksaa lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut sinne.

Työntekijälle A1-todistuksen hakee työnantaja. Yrittäjä ja apurahansaaja hakee todistusta itse.

A1-todistuksen perusteella etätyöskentely ulkomailla vakuutetaan Suomessa. Suomen sosiaaliturvaan kuulumiseksi etätyötä tekevällä on siis samat säännöt kuin lähetetyllä työntekijälläkin:

  • Etätyön ulkomailla tulee olla tilapäistä (enintään 2 vuotta).
  • Työ ulkomailla tulee tehdä suomalaisen työnantajan lukuun.
  • Työntekijä kuuluu lähtiessään Suomen sosiaaliturvaan.
  • Myös yrittäjä ja apurahansaaja voivat kuulua ulkomaan etätyöskentelyn aikana Suomen sosiaaliturvaan.
  • Kaksi tai useamman kerran vuodessa etätöitä ulkomailla tekevä vakuutetaan yleensä siinä maassa jossa hän asuu.

Olemme keränneet tälle sivulle usein kysyttyjä kysymyksiä koskien etätyötä ulkomailla.

Usein kysyttyä etätyöstä ulkomailla 

Kysymys: Pitääkö A1-todistusta hakea aina, vaikka työnantaja ei ns. lähetä työntekijää etätöihin ulkomaille, vaan työntekijä lähtee ulkomailla omasta tahdostaan?

Vastaus: A1-todistuksen saamiseksi ei ole merkitystä, onko kyseessä lähettäminen vai työntekijän oma-aloitteinen etätyö. Jos työtä tehdään ulkomailla ja työnantaja antaa sille suostumuksensa (työnantaja päättää voiko työntekijä lähteä ulkomailla etätöihin vai ei), tulee työnantajan hakea A1-todistus ja maksaa lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut Suomeen. Ilman A1-todistusta työntekijä kuuluu työntekomaan sosiaaliturvaan.

Kysymys: Työnantajani on ruotsalainen yliopisto, mutta teen työn täysin etänä Suomesta kotoa käsin. Minkä maan sosiaaliturvaan kuuluun? Pitääkö minun hakea A1-todistusta?

Vastaus: Jos työsi yliopistossa on virkasuhteisena tehtyä työtä (selvitä asia työnantajalta), kuulut EU:n sosiaaliturvasääntöjen perusteella Ruotsin sosiaaliturvaan, vaikka teet kaiken työn Suomessa. Ruotsalaisen työnantajasi tulee hakea sinulle A1-todistus Ruotsista, osoitukseksi Ruotsin sosiaaliturvaan kuulumisesta. Tällöin esimerkiksi eläkkeesi kertyy Ruotsiin ja saat etuudet Ruotsista. Jos sinulla on kuitenkin jotain muuta työtä virkatyön lisäksi, esimerkiksi Suomessa, sosiaaliturvatilanteesi saattaa muuttua. Olethan tällöin yhteydessä Eläketurvakeskukseen.

Kysymys: Miten etätyö ulkomailla eroaa työmatkasta tai työntekijän lähettämisestä työkomennukselle?

Vastaus: Käytännössä eroa sosiaaliturvan kannalta ei ole. Etätyö, työmatka, komennus, lähettäminen – sosiaaliturvasäännöt ovat samat. Merkitystä on sillä, missä maassa työtä fyysisesti tehdään. Kaikkea ulkomailla tehtävää työtä koskevat samat säännöt sosiaaliturvan näkökulmasta.

Kysymys:  Teen suomalaisella apurahalla töitä normaalisti Suomessa, mutta käyn vuoden aikana 2-3 kertaa Italiassa ystävien kanssa yhteisesti vuokratulla asunnolla tekemässä etätöitä, yleensä 2-4 viikkoa kerrallaan. Käyn satunnaisesti myös Keski-Euroopassa seminaarimatkoilla. Tuleeko minun hakea A1-todistus ja haenko sen jokaiselle työ- ja etätyöjaksolle erikseen?

Vastaus: Kun teet töitä normaalisti Suomessa ja sen lisäksi muutamia kertoja vuoden aikana etätöitä ja koulutusmatkoja Euroopassa, voit hakea Eläketurvakeskukselta itsellesi ns.usean maan A1-todistusta. Useassa maassa säännöllisesti (etä)töitä tekevälle voidaan edellytysten täyttyessa antaa A1-todistus kahdeksi vuodeksi kerrallaan ja sama todistus kattaa kaikki sinä aikana EU-maissa tehdyt työt. Eli et tarvitse erillistä todistusta jokaista ulkomaantyöskentelyäsi varten.

Hakemukselle tulisi ilmoittaa ne maat, joissa on sovittua tai suunniteltua työskentelyä vuoden aikana. Jos kuitenkin työskentelymaita tulee myöhemmin lisää, ei niitä varten tarvitse hakea uutta A1-todistusta. Sama todistus kattaa kaikki sen voimassaoloaikana EU-maissa tehdyt työskentelyjaksot.

Kysymys: Olen menossa etätöihin 2-4 viikoksi ulkomaille ja sen jälkeen lomailen. Tarvitsenko A1-todistuksen?

Vastaus:

A1-todistuksen saamiseksi tai hakemiseksi ei ole EU-lainsäädännössä olemassa alarajaa. Näin ollen lyhyellekin, 2-4 viikon mittaiselle, ulkomaan etätyöjaksolle tulee hakea A1-todistus Eläketurvakeskuksesta. Tarvittaessa A1-todistuksen voi hakea ja saada myös jälkikäteen, jos se on jäänyt lyhyelle etätyöjaksolle hakematta.

A1-todistus koskee vain ulkomailla työskentelyä eikä sitä haeta tai myönnetä lomamatkan ajalle. Työntekijän tulee itse huolehtia loma-ajan vapaaehtoisista matka- ja tapaturmavakuutuksista ja varmistaa Kelasta, että eurooppalainen sairaanhoitokortti on voimassa.

Kysymys: Työnantajani on saksalainen yritys, mutta teen työn täysin etänä Suomesta kotoa käsin. Minkä maan sosiaaliturvaan kuuluun? Pitääkö minun hakea A1-todistusta?

Vastaus: Jos teet työsi kokonaan Suomessa, kuulut EU:n sosiaaliturvasääntöjen perusteella Suomen sosiaaliturvaan. Eli saksalaisen työnantajasi tulee vakuuttaa sinut työn perusteella Suomessa, työeläkevakuutus kertyy Suomeen ja saat myös muut etuudet Suomesta. Lähtökohtaisesti et tarvitse Suomessa tehtyä työtä varten A1-todistusta, mutta jos työnantajasi tarvitsee sen osoitukseksi sinun Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta, työnantaja voi hakea todistuksen Eläketurvakeskukselta.

Tältä sivulta voit toimittaa työnantajalle tietoa Suomen lakisääteisistä sosiaalivakuutusmaksuista, ohjeet löytyvät myös saksaksi: https://www.etk.fi/tyo-ja-elakkeet-ulkomailla/ulkomaantyon-vakuuttaminen/sosiaalivakuutusmaksut-suomessa/

Kysymys: Työntekijä ei halua maksaa Suomen sosiaalivakuutusmaksuja ollessaan etätöissä ulkomailla – miten silloin toimitaan? Voiko suomalainen työnantaja maksaa palkan ilman näitä maksuja?

Vastaus: Työntekijä ei voi päättää lakisääteisten sosiaalivakuutusmaksujen maksamisesta. Työnantajan velvollisuus on pidättää ne työntekijän palkasta lainsäädännön edellyttämällä tavalla. Jos työntekijä tekee etätöitä ulkomailla ja hänelle on haettu ja myönnetty A1-todistus, kuuluu hän silloin Suomen sosiaaliturvaan ja työnantaja pidättää sosiaalivakuutusmaksut aivan kuten työntekijä tekisi työn Suomessa. Jos A1-todistusta ei ole haettu, työntekijä kuuluu työntekomaan sosiaaliturvaan, työnantaja pidättää työntekomaan lainsäädännön mukaiset sosiaalivakuutusmaksut, ja maksaa ne kyseiseen maahan.

Kysymys: Kenelle A1-todistus pitää esittää ulkomailla? Ja missä yhteydessä?

Vastaus: A1-todistus pitää esittää aina tarvittaessa. Tosiasiassa A1-todistus on työntekijän saama osoitus ratkaisusta, että hän kuuluu Suomen sosiaaliturvaan ulkomailla työskennellessään eikä työskentelymaa voi siten vaatia vakuutusmaksuja siellä maksettavaksi. Ratkaisun perusteella työntekijä myös saa Suomesta sosiaaliturvaetuudet ja hänen työeläkkeensä kertyy Suomeen, eikä työskentelymaahan. Jos A1-todistusta ei haeta tai voida myöntää, kuuluu työntekijä työskentelymaan sosiaaliturvaan.

A1-todistuksen esittämisen tarve riippuu paljon maasta, työntekopaikasta ja millaisesta työstä on kyse. Kysyjä voi olla joku tarkastusviranomainen tai esimerkiksi työnantaja, jonka työmaalle ollaan menossa. Jos työntekijälle sattuu joku onnettomuus tai hän sairastuu, todistusta voidaan kysyä hoitoa haettaessa tai kun selvitetään, mihin maahan vakuutusmaksuja tulee maksaa tai mistä maasta työntekijän kuuluu saada etuudet.

Kysymys:  Työntekijällä on oma loma-asunto Espanjassa ja hän tekee sieltä käsin etätöitä 4 kuukautta. Sen jälkeen hän tulee Suomeen muutamaksi kuukaudeksi ja sen jälkeen lähtee uudestaan 2 kuukaudeksi Espanjaan. Haetaanko molemmille kerroille oma A1-todistus?

Vastaus: Jos henkilö tekee vuoden sisällä töitä Suomessa ja Espanjassa vuorotellen, voi työnantaja hakea hänelle A1-todistusta usean maan työntekijänä. Tällöin selvitetään muun muassa työntekijän vakituinen asuinmaa. Useassa maassa säännöllisesti (etä)töitä tekevälle voidaan edellytysten täyttyessa antaa A1-todistus vuodeksi tai kahdeksi vuodeksi kerrallaan ja sama todistus kattaa kaikki sinä aikana EU-maissa tehdyt työt.

Jos alun perin ei ole selvää, että työtä tullaan tekemään useammin kuin kerran Espanjassa, voidaan todistus hakea erikseen myös molemmille Espanjan työskentelyjaksoille.

Kysymys: Entä jos etätyö ulkomailla ei ole säännöllistä? Esimerkiksi jos etätyötä tekee arvion mukaan pari kertaa vuodessa, muutamia päiviä tai viikkoja kerrallaan? Tulisiko silloinkin hakea A1-todistus vai voiko sen jotenkin muuten hoitaa?

Vastaus: Jos tiedossa on, että ulkomaan etätyöskentelyä tehdään niin, että sitä tapahtuu vuosittain useammin kuin kerran, vaikkakin harvoin eikä ole varmaa kuinka pitkiä jaksoja kerrallaan, voi työnantaja hakea työntekijälle A1-todistuksen ns. usean maan työntekijän statuksella. Tällöin todistus voidaan antaa  kahdeksi vuodeksi kerrallaan ja se kattaa sinä aikana kaikki EU-maissa tehdyt työt. Eli tällöin ei tarvitse hakea todistusta jokaiselle etätyöjaksolle erikseen.

Kysymys: Miten toimitaan tilanteessa, jossa työnantaja ei ole tiennyt työntekijän etätyöskentelystä eli työntekijä on tehnyt ilmoittamatta etätöitä ulkomailla ja tämä käy vasta myöhemmin ilmi?

Vastaus: A1-todistusta voi hakea myös jälkikäteen. Jos työntekomaahan ei ole maksettu mitään sosiaalivakuutusmaksuja eikä työntekijä ole saanut sieltä etuuksia, usein A1-todistus voidaan myöntää jo alkaneelle tai jo päättyneellekin ulkomaan työskentelyjaksolle.

Lue lisää Etk.fi:ssä:

Aiheesta muualla:

Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.