Siviilisäädyllä on väliä perhe-eläkkeessä

Perhe-eläkkeen tavoitteena on perheenhuoltajan kuoleman jälkeen lesken ja alaikäisten lasten toimeentulon varmistaminen. Naimisissa olevien ja leskien eläketurva on pääsääntöisesti parempi kuin muiden siviilisäätyjen.
Naimattomat, eronneet ja avoliitossa elävät eivät ole oikeutettuja leskeneläkkeeseen. Työeläkkeen leskeneläkettä maksetaan pääsääntöisesti leskille vain avioliiton tai rekisteröidyn parisuhteen jälkeen. Myös osa leskistä jää etuuden ulkopuolelle. Kuitenkin kaikki työeläkevakuutetut palkansaajat ja yrittäjät osallistuvat leskeneläkkeen kustantamiseen. Tämä tarkoittaa tulonsiirtoa siviilisäätyluokkien välillä. Miesten kohdalla voidaan vielä arvioida, että keskimäärin hyvätuloiset hyötyvät pienituloisempien kustannuksella.

Työeläkkeen perhe-eläke täyttää 50 vuotta

Työeläkkeen perhe-eläke luotiin 1960-luvulla, jolloin naisten työssäkäynti oli huomattavasti nykyistä harvinaisempaa. Naisten koulutustaso oli selvästi alempi kuin miehillä, työikäisten miesten kuolevuus oli nykytasoa huomattavasti korkeampi. Lapsia hoidettiin pääosin kotona naisten toimesta. Moni naimisissa oleva nainen oli kotirouva – oli lapsia tai ei.

Moni asia on sen jälkeen muuttunut. Naisten työllisyysasteet ovat nousseet. Nuoret naiset ovat jo koulutetumpia kuin miehet. Lasten päivähoitojärjestelmät ovat kehittyneet ja lastenhoitoajoista on karttunut eläkettä vuodesta 2005 alkaen. Miehet osallistuvat lasten hoitoon kotona. Elinajanodotteet ovat nousseet. Nykyään tyypillinen uusi leskeneläkkeen saaja on jo itse vanhuuseläkkeellä. Lapseneläkkeiden osuus perhe-eläkemenosta on kutistunut pieneksi.

Vuoden 1990 perhe-eläkeuudistuksessa mieslesket saivat oikeuden leskeneläkkeeseen ja lesken oma työeläke alkoi vähentää leskeneläkkeen määrää. Tästä huolimatta perhe-eläke toimii pääpiirteissään edelleen kuten 1960-luvulla. Leskeneläkkeen saajista suurin osa on edelleen naisia, koska aviomiehet ovat yleensä hieman vaimojaan vanhempia ja miesten elinajan odotteet ovat matalampia kuin naisilla.

Naimattomat kuolevat nuorempina kuin naimisissa olevat

Naimattomille maksetaan keskimäärin lyhyemmän aikaa omaan työuraan perustuvaa eläkettä kuin naimisissa oleville, eronneille ja leskille. Naimattomien elinajanodotteet ovat alempia kuin muiden siviilisäätyluokkien. Erityisesti naimattomien miesten elinajanodotteet ovat selvästi alempia kuin naimisissa olevien miesten. 60-vuotiailla miehillä eroa on noin viisi vuotta.

Omaeläketasoissa on eroja siviilisäätyluokkien välillä

Vanhemmissa ikäluokissa naimattomien miesten omaeläketasot ovat karkeasti ottaen noin puolet naimisissa olevien eläketasosta. Naimisissa olevilla miehillä on keskimäärin suurimmat omaan työuraan perustuvat työeläkkeet. Miehillä leskeneläke kasvattaa entisestään siviilisäätyluokkien välisiä eroja kokonaistyöeläkkeessä.

Naisilla omaan työuraan perustuvat työeläkkeet ovat päinvastoin keskimäärin suurimmat naimattomien joukossa. Erot kasvavat vielä iän myötä. Tilanne on kuitenkin muuttumassa. Eläkekarttumien perusteella voidaan arvioida, että parinkymmenen vuoden kuluttua iäkkäillä naisilla ei enää ole suuria eroja siviilisäätyluokkien välillä omaeläketasoissa. Leskeneläke kuitenkin muuttaa järjestyksen: eläkeiän saavuttaneilla naisilla leskeneläkettä saavien naisten kokonaistyöeläkkeet ovat selvästi korkeammat kuin naimattomilla, eronneilla ja naimisissa olevilla, jotka eivät saa leskeneläkettä.

Tarkempaa tietoa näistä asioista löytyy STM:n perhe-eläkeraportista.