Rajat ylittävä yhteistyö toimii työelämäasioissa

Työelämän kehittämistä perustellaan nykypäivänä yhä useammin taloudellisilla perusteilla. Työkyvyttömyys ja työpahoinvointi aiheuttaa kustannuksia yhteiskunnalle, yrityksille ja organisaatioille.

Tähän teemaan liittyi myös 16.11.2016 julkaistu Tekemättömän työn kustannusten katsaus. Laaja, jo kuudetta kertaa Terveystalon vetämänä toteutettu hanke on harvinaisen ”yhteistyökykyinen”. Seminaarikutsusta löytyi kaikkien työeläkeyhtiöiden ja Kevan logot. Lisäksi mukana olivat EK, SAK, TTL, PwC ja If.

Keva oli mukana ensimmäistä kertaa. Keva on jo usean vuoden ajan toteuttanut asiakkailleen palvelua, jossa arvioidaan työkyvyttömyyden aiheuttamia kustannuksia. Laskennassa on mukana sairauspoissaolojen ja työkyvyttömyyseläkkeiden aiheuttamat kustannukset. Laskelmaan lisätään tapaturmavakuutusmaksut sekä työterveyshuollon kustannukset.

Olennainen osa palvelua on asiakkaan auttaminen työkykyjohtamisen kehittämisessä.

Julkinen ja yksityinen samoissa laskelmissa

Tekemättömän työn kustannukset -hankkeeseen liittyen Terveystalon ja Kevan asiantuntijat yhdenmukaistivat kahden erillisen hankkeen laskentaa. Näin kaupunkien ja yksityisen sektorin organisaatioiden tekemättömän työn kustannuksia kuvaavat luvut oli mahdollista esittää samassa kuvassa.

Julkisen ja yksityisen sektorin laskelmat eivät ole täysin yksiselitteisiä, koska esimerkiksi työkyvyttömyyseläkkeistä määräytyy työnantajille kustannuksia hieman eri tavalla kunnallisessa eläkejärjestelmässä kuin TyEL:ssä. Erojen aiheuttamia käyttäytymisvaikutuksia ei voida ottaa laskelmissa huomioon.

Kunta-alalla suuremmat kustannukset, mutta pienempi hajonta

Laskelmat olivat kuitenkin mielenkiintoisia. Kaupungeissa tekemättömän työn kustannukset olivat keskimäärin hieman korkeammat kuin yrityksissä. Toinen päähavainto oli, että kaupunkien välillä oli vähemmän hajontaa kuin yritysten välillä.

Kaupunkien suurempia kustannuksia selittää ensinnäkin se, että kunta-alalla on runsaasti fyysisesti, psyykkisesti ja emotionaalisesti kuormittavia työtehtäviä. Kuormitus työssä saattaa johtaa työkyvyn alenemiseen, tilapäisesti tai pysyvämmin.

Toisaalta kunta-ala on hoitanut erittäin vastuullisesti kansallisesti tärkeää tavoitetta työurien pidentämisestä. Tämän vuoksi kunnissa ja kaupungeissa työskentelee yksityistä sektoria enemmän vanhempia työntekijöitä ja myös osatyökykyisiä, jotka jatkavat työssä esimerkiksi osatyökyvyttömyyseläkkeen turvin. Näillä työntekijäryhmillä on keskimääräistä enemmän sairauspoissaoloja.

Kolmas syy voi olla se, että yt-neuvottelujen sävyttämänä aikana julkisella sektorilla on turvallisempaa sairastaa. Saattaakin olla, että yksityisellä sektorilla ei kaikissa tapauksissa uskalleta jäädä sairaslomalle, vaikka syytäkin olisi.

Pienempi vaihteluväli kaupunkien välillä johtuu siitä, että vaikka kaupunkien henkilöstörakenteessa on eroja, ne muodostavat silti yhtenäisemmän ryhmän kuin eri toimialoilla toimivat yritykset.

Laskelmissa organisaatiot ilman nimeä

Tekemättömän työn kustannusten katsaus -julkaisutilaisuudessa esiintynyt Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä korosti työkykyjohtamisen tavoitteellisuutta. Vantaan kaupungin henkilöstöjohtaja Kirsi-Marja Lievonen esitti vakuuttavasti, kuinka kokonaisvaltainen terveysjohtaminen on mahdollista myös erittäin suuressa organisaatiossa. Nämä esimerkit osoittivat, että myös julkisella sektorilla osataan toteuttaa hyvää työkykyjohtamista.

Yhteistyö Kevan ja Terveystalon kesken toteutettiin tavalla, jossa asiakasorganisaatioiden oikeat nimet puolin tai toisin eivät olleet laskelmia tehneiden asiantuntijoiden tiedossa. Yhteistyön tulokset olivat silti hienoja.

Innovaatiot kiertoon ja käyttöön

Voisiko edellä kuvatusta tapauksesta ottaa yleisempää oppia? Työeläkeala tekee merkittävää työtä asiakkaidensa kanssa suomalaisen työelämän kehittämiseksi ja työurien pidentämiseksi. Toiminnan ydin on työkyvyttömyysriskin pienentäminen ja hallinta.

Kilpailuasetelman vuoksi alan yhteistyö työelämäasioissa on kuitenkin vähäistä. Edellä kuvattu esimerkki kertoo, että esteitä voidaan ylittää, jos halua löytyy. Toisaalta olisi hyvä, jos alan toiminta työelämäasioissa olisi mahdollisimman avointa. Näin innovaatiot ja hyvät käytännöt saataisiin koko suomalaisen työelämän ja yhteiskunnan käyttöön.

Olisikin varsin vastuullista toimintaa, jos työeläkeala parantaisi suomalaista työelämää nykyistä avoimemmin ja myös yhdessä.