Pitkää elämää ja eläkematematiikkaa

Mikä erottaa laavalampussa hypnoottisesti hohtavaa vahamassaa ja suomalaisen vastasyntyneen elinajanodotetta? Tietysti se, että laavalampun sisältö on jatkuvassa edestakaisen vellonnan tilassa, kun taas elinajanodote on menneisyydessä noussut hämmentävän tasaista tahtia.

Tilastokeskuksen mukaan elinajanodote on noussut laavalamppujen suosion kulta-ajoilta 70-luvun alusta yli kymmenellä vuodella. Siis keskimäärin kolmella kuukaudella vuodessa, eikä nousun taittumisesta ole merkkejä.

Eliniän kasvu haastaa eläkejärjestelmän, tämä ei liene yllätys. Yksittäisen eläkkeen kustannuksiin vaikuttaa kaksi tekijää: eläkkeen suuruus ja eläkkeen kesto. Eläkemenoja voidaan sopeuttaa pitenevään elinikään joko pienentämällä eläkkeiden tasoa tai lyhentämällä niiden kestoa.

Vuonna 2009 käyttöön otettu elinaikakerroin vakauttaa eläkemenoja pienentämällä eläkkeiden tasoa. Pian voimaan tulevan eläkeuudistuksen myötä sopeutuminen tapahtuu sekä eläketasojen että eläkkeiden kestojen kautta, kun eläkeikä sidotaan elinajanodotteen kehitykseen.

Elinaikakerroin vai eläkeiän nosto?

Kumpi mekanismi sitten on parempi? Elinaikakerroin on tehokas mekanismi, joka neutraloi eliniän vaikutuksen eläkemenoihin lähes täysin. ”Lähes”, koska elinaikakerroin ei vaikuta työkyvyttömyyseläkkeisiin kuin osittain ja toisaalta kerroin vaikuttaa vain alkaviin eläkkeisiin, niihinkin viiveellä. Elinaikakerroin tarjoaa siinä mielessä enemmän valinnanvapautta, että eläkkeelle voi jäädä joustavasti 63 ja 68 ikävuoden välillä. Samalla se siirtää vastuuta tulevasta eläkkeen tasosta ihmiselle itselleen. Eläkeiän korottaminen pidentänee työuria ja kasvattaa eläkkeiden tasoa, mutta pakottaa lykkäämään eläkkeelle siirtymistä.

Vanhuuseläkeikää ei Suomessa ole aiemmin korotettu, eikä korotuksen vaikutuksia tiedetä etukäteen. Kuinka paljon eläkkeellesiirtyminen todellisuudessa lykkäytyy, kun eläkeikä nousee yhdellä vuodella? Käykö eläkkeen lykkääminen alimman vanhuuseläkeiän yli entistä harvinaisemmaksi? Minkälainen työkyvyttömyysriski yli 63-vuotiaita odottaa? Vastauksilla on merkittävä vaikutus siihen, kuinka tehokkaasti eläkeiän korotus toimii.

Liian korkea eläkeikä ei tehoa

Eläketurvakeskus on julkaissut eläkeuudistuksesta useita pitkän aikavälin vaikutusarvioita, ja niissä eläkeiän korotus 65 vuoteen asti parantaa työeläkejärjestelmän taloudellista kestävyyttä, siis vähentää eläkemenoja palkkasummaan suhteutettuna. Eläkeiän nouseminen tätä korkeammaksi vähentää menoja parinkymmenen vuoden aikajänteellä, mutta pitemmällä aikavälillä näyttäisi lisäävän niitä. Syy on siinä, että eläkeiän korotukset myöhentävät todellista eläkkeellesiirtymistä sitä tehottomammin, mitä korkeammaksi eläkeikä nousee. Ilmiö on kuitenkin herkkä laskelmien oletuksille.

Pitkällä aikavälillä eläkeuudistuksen tehokkuuden kannalta ikääntyneiden työkyvyttömyysriskin seuraaminen on avainasemassa. Onneksi kehitys on tässäkin asiassa ollut myönteistä (Kannisto, 2016). Lisäksi eläkeikä nousee 65 vuoden yli kuitenkin vasta 2030-luvulla, joten aikaa seurantaan on.

Mikä sitten yhdistää laavalamppua ja elinajanodotteen kehitystä? Kumpaakin on ilo seurata.

Kannisto, J., Eläkkeellesiirtymisikä Suomen työeläkejärjestelmässä. Eläketurvakeskuksen tilastoja 03/2016.

Reipas, K. ja Sankala, M., Laskelmia vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutuksista – Hallituksen esitykseen perustuvat arviot. Eläketurvakeskuksen raportteja 05/2015.

Suomen virallinen tilasto (SVT): Kuolleet. Tilastokeskus.