Perhe-eläkeselvitys nostaa lapseneläkkeet esille

Sosiaali- ja terveysministeriön kolmikantainen selvitystyö perhe-eläkkeistä on juuri julkaistu. Selvityksessä on uutta tietoa eläke- ja väestörekistereistä, siinä arvioidaan järjestelmän toimivuutta ja tuodaan esiin jatkokeskustelun pohjaksi joitakin kehittämismalleja. Julkisessa keskustelussa esille nousee yleensä vain leskeneläkkeen oikeutus tai vääryys. Kehittämismalleissa keskeistä on kuitenkin lapsen eläketurvan parantaminen.

Lapsen toimeentulon parantaminen etusijalla

Jo vuoden 1990 perhe-eläkeuudistuksessa lapsen perhe-eläketurvan kehittäminen nostettiin ensisijaiseksi tavoitteeksi. Lapseneläkkeen taso parani ja samalla leskeneläkkeen taso laski. Lapsiperheiden tilanteen parantaminen oli selvitystyöryhmän mielestä edelleen ensisijaista.

Uusimpien rekisteriselvitysten perusteella havaitaan, että yli puolet uusista lapseneläkkeistä maksetaan perheisiin, jossa leski ei saa leskeneläkettä. Yksi syy tähän on se, että avoperheitä on paljon. Leskeneläkettä maksetaan vain, jos puolisot olivat keskenään naimisissa. Koska lapseneläkkeet määräytyvät itsenäisesti riippumatta siitä, onko leskeneläkkeensaajaa vai ei, perhe-eläkkeen kokonaissumma on pienempi avoperheissä kuin avioperheissä.

Kehittämismalleissa otetaan huomioon lapseneläkkeensaajien perhetilanne joko siten, että avopuolisolla on oikeus leskeneläkkeeseen tai siten, että koko perhe-eläke maksetaan lapsille, jos leskeä ei ole. Lisäksi malleissa on mukana myös lapseneläkkeen pääteiän korottaminen. Nykyisin lapseneläkettä maksetaan 18 ikävuoteen saakka.

Jotta etuuksia voidaan toisaalla parantaa, jostain pitää myös tinkiä. Lapsiperheiden aseman parantaminen lisää kustannuksia. Niiden kompensoimiseksi malleissa on tarkasteltu erilaisia mahdollisuuksia tehdä leskeneläkkeestä määräaikainen.

Uusista leskeneläkkeistä on useissa maissa tehty määräaikaisia. Ruotsissa näin tehtiin jo meidän edellisen perhe-eläkeuudistuksen aikoihin vuonna 1990. Tähän yksi syy oli se, että naiset, jotka tyypillisesti ovat perhe-eläketurvan nauttijoita, osallistuvat työmarkkinoille vanhempia sukupolvia yleisemmin.

Professori Nicholas Barr arvioi Suomen eläketurvaa vuonna 2013. Hän ehdotti, että Suomessa tutkittaisiin mahdollisuutta kertyneen eläketurvan jakamiseen puolisoiden välillä puolison kuoleman varalta. Selvityksessä tarkasteltiin tätä Suomessa täysin uudenlaista eläketurvan elementtiä, yhteisannuiteettia. Sen käyttöönotto voisi tarjota mahdollisuuden kompensoida mahdollista määräaikaista leskeneläkettä.

Miksi perhe-eläkkeitä selvitetään juuri nyt?

Kun työmarkkinajärjestöt neuvottelivat vuoden 2017 uudistuksesta, he sopivat, että työeläkejärjestelmän perhe-eläkkeistä tehdään selvitys vuoden 2016 aikana. Vuoden 2017 uudistuksessa keskeistä oli työurien pidentäminen ja eläkeikien nostaminen. Perhe-eläkkeet eivät niin oleellisesti liity näihin tavoitteisiin, joten perhe-eläke voitiin jättää tarkasteltavaksi erikseen.

Vuoden vaihteessa voimaan tullut eläkeuudistus ei välttämättä edellytä perhe-eläketurvan muuttamista. Mutta edellinen perhe-eläkeuudistus on vuodelta 1990, ja maailma muuttuu. Siksi katsottiin tarpeelliseksi ainakin selvittää, onko aika ajanut nykymallisen perhe-eläkkeen ohi, vai onko sillä edelleen perustelunsa, nykyisenkaltaisena tai muutettuna. Jos perhe-eläkettä päätetään uudistaa, siirtymäaika tulee olemaan pitkä, eivätkä muutokset vaikuta maksussa oleviin eläkkeisiin.

Miten tästä eteenpäin?

Selvitystyössä ovat olleet mukana STM, työmarkkinajärjestöt ja ETK. Työryhmä pohti ennakkoluulottomasti erilaisia vaihtoehtoja. Nähtäväksi jää, millä tavalla työtä jatketaan. Jos asiasta niin sovitaan, alkaa tarkempi muutosten valmistelu, jossa selvitys toimii yhtenä taustamateriaalina. Jos perhe-eläketurvaa uudistetaan, kyse ei ole pelkästään työeläkejärjestelmän perhe-eläkkeestä vaan kokonaisuudesta, jossa myös kansaneläke ja muu sosiaaliturva on otettava huomioon.