Osittainen vanhuuseläke on hittituote Ruotsissa ja Norjassa – miten käy Suomessa?

Suomessa on mahdollista ottaa osa karttuneesta vanhuuseläkkeestä ennakkoon eli siirtyä osittain varhennetulle vanhuuseläkkeelle helmikuun alusta alkaen. Vastaavanlainen vanhuuseläkelaji on jo käytössä Ruotsissa ja Norjassa. Varhaiseläke on erityisesti Norjassa houkutellut miehiä ottamaan eläkkeen maksuun.

Ruotsissa ja Norjassa voi ottaa koko eläkkeen ennakkona

Suomessa eläkeuudistuksen myötä vanhuuseläkettä voi nostaa ennakkona neljänneksen tai puolet aikaisintaan 61-vuotiaana. Samalla voi jatkaa töissä tai downshiftata, myös työttömänä voi nostaa osittaista vanhuuseläkettä.

Suomen malliin verrattuna Ruotsissa ja Norjassa on tarjolla useampia vaihtoehtoja. Ruotsissa eläkkeestä voi ottaa 25, 50 tai 75 prosenttia tai vaihtoehtoisesti koko kertyneen eläkkeen. Norjassa vastaavasti: 20, 40, 50, 60, 80 ja 100 prosenttia. Toisin kuin meillä, naapurimaissa eläkkeen osuutta voi päätöksen jälkeen muuttaa vapaasti.

Norjassa joustava ja samalla osittainen vanhuuseläkkeelle siirtyminen tuli mahdolliseksi vuonna 2011 osana kokonaisvaltaista vanhuuseläkeuudistusta. Aiemmin 67 vuoden iässä myönnetty eläke on mahdollista ottaa varhennettuna aikaisintaan 62 vuoden iästä.

Ruotsissa vanhuuseläkkeelle voi siirtyä joustavasti 61 ikävuodesta lähtien. Nykykäytäntöön siirryttiin vuosituhannen vaihteessa toteutetun eläkeuudistuksen jälkeen. Tätä ennen vanhuuseläkeikä oli 65 vuotta.

Norjassa lähes kolmannes ottanut eläkettä ennakkoon

Molemmissa maissa mahdollisuus eläkkeen varhentamiseen on johtanut vanhuuseläkeläisten määrän selkeään kasvuun. Alkuvuosien nopeaa kasvua molemmissa maissa selittää osaltaan useamman ikäluokan mahdollisuus siirtyä samanaikaisesti varhennetulle vanhuuseläkkeelle.

Kasvu on kuitenkin jatkunut nopeana erityisesti Norjassa. Vuoden 2015 lopussa 62–66-vuotiaiden ikäluokasta lähes kolmannes oli varhennetulla vanhuuseläkkeellä. Miehet ovat olleet selkeästi aktiivisempia varhennetun vanhuuseläkkeen hyödyntäjiä.

norjaRuotsissa joka viides on tarttunut mahdollisuuteen

Ruotsissa kasvu on ensimmäisen viiden vuoden jälkeen uudistuksen voimaantulosta selvästi taittunut ja jatkunut tämän jälkeen maltillisempana alkuvuosiin verrattuna.  Vuoden 2015 lopussa 61–64-vuotiaiden ikäluokasta joka viides oli vanhuuseläkkeellä. Vastaavaa eroa sukupuolten välillä ei ole kuin mitä Norjassa on havaittavissa.

ruotsi

Täysi ennakko houkuttelee

Molemmissa maissa osittaisen vanhuuseläkkeen suosio on laskenut. Neljäsosan tai puolikkaan sijaan ihmiset haluavat nostaa koko eläkkeen ennakkoon. Trendi on sama sukupuolesta riippumatta, vaikkakin naiset ovat selvästi miehiä useammin osaeläkkeellä molemmissa maissa.

Varhennetun vanhuuseläkkeen suosiosta huolimatta suurin osa norjalaisista jää kuitenkin eläkkeelle edelleen 67 vuoden iässä ja ruotsalaisista 65 vuoden vanhuuseläkeiässä. Eläkkeelle siirtymisessä pistää kuitenkin silmään norjalaisten miesten innokkuus ottaa eläke heti alimmassa vanhuuseläkeiässä.

Miten käy Suomessa?

Naapurimaiden kokemukset eivät anna kysymykseen suoraa vastausta. Jos katsotaan vain osittaisen vanhuuseläkkeen suosiota naapurimaissa, voidaan olettaa, että uuden varhaiseläkkeen suosio jää myös meillä alkuinnostuksen jälkeen vähäiseksi. Toisaalta, kun katsoo kokonaisuutena varhennetun vanhuuseläkkeen suosiota naapurimaissa, on helppo päätyä täysin vastakkaiseen johtopäätelmään.

Eläkelaitoksilta kantautuneet tiedot eläkehakemusten määristä viittaavat siihen, että kyseessä on ainakin selvästi suositumpi eläkelaji kuin mitä tätä edeltävä osa-aikaeläke oli. Uuden osittaisen vanhuuseläkkeen keskeisiä hyötyjä on sen tarjoama jousto.  Eläkkeessä ei ole rajoituksia työnteolle ja eläkkeen rinnalla tehdystä työstä karttuu uutta eläkettä normaalisti. Ruotsissa ja Norjassa varhennettu vanhuuseläke onkin usein otettu työskentelyn rinnalle.