Nuorten työkyvyttömyyseläkkeet ovat tulevan ajan varassa

Eläkejärjestelmä on aina turvannut työkyvyttömien toimeentuloa. Nuorten eläketurvan järjestämisessä on kuitenkin haasteensa. Alle 35-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeensaajien keskieläke on ETK:n tuoreen tutkimuksen mukaan vain runsaat 800 euroa kuukaudessa. Nuoret työkyvyttömät eivät istu työeläketurvan formaattiin kovin hyvin ja he ovatkin tyypillisesti Kelan etuuksien saajia. Työeläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkkeen määräytymiseen liittyvillä muutoksilla on suurempi merkitys nuorempana kuin vanhempana työkyvyttömäksi tuleville.

Eläkeuudistuksissa heikennyksiä ja parannuksia

Työeläkejärjestelmän maksama työkyvyttömyyseläke perustuu omiin ansioihin ennen työkyvyttömyyttä ja siihen, miten eläkeikään asti puuttumaan jäänyttä työuraa hyvitetään. Mitä nuorempana työkyvyttömäksi tulee, sitä suurempi merkitys on sillä eläkekertymällä, joka lasketaan työkyvyttömäksi tulon jälkeen niin sanotulle tulevalle ajalle. Tämä tulevan ajan eläkekertymä lasketaan henkilön menneen ansiotason perusteella.

Eläkkeen määräytymissääntöjä on heikennetty 1990-luvulta lähtien. Heikennyksiä on tehty myös tulevan ajan eläkeosaan: karttumisprosentteja pienennettiin ja eläkkeen perusteena olevan keskiansion laskentaan tuli lisää ansiovuosia. Mitä enemmän ansiovuosia eläkkeen perusteena olevan keskiansion laskennassa käytetään, sitä heikompi erityisesti nuorten keskiansiosta yleensä muodostuu. Nuorten lyhyt työura ja tasoltaan heikentynyt ansaittu eläke yhdistyy aikaisempaa epäedullisempaan tulevan ajan eläkkeeseen.

Parannuksiakin on tehty. Vuoden 2005 uudistuksessa työeläkkeen kartuttamisen ikäraja laskettiin 18 vuo-teen. Tämä oli heti työuransa alussa työkyvyttömäksi tulevan kannalta hyvä uudistus. Tosin alle 18-vuotiaana työkyvyttömäksi tulevat siirtyivät uudistuksen seurauksena kokonaan Kelan eläketurvan piiriin. Vuonna 2010 tulevan ajan eläkeosan parannuksia kohdistettiin nimenomaan nuorille, kun myös opiskelusta ja kotihoidontukiajalta karttuva etuus lisättiin ansioihin, joista tulevan ajan eläke lasketaan. Lisäksi nuorten työkyvyttömyyseläkkeiden korotus, joka tehdään viiden vuoden kuluttua eläkkeen alkamisesta, alkoi kohentaa vuoden 2005 uudistuksessa heikennettyä indeksiturvaa. Takuueläke kasvatti vuonna 2011 monen nuoren eläketasoa. Vuoden 2017 uudistuksessa tulevan ajan karttumisaika pitenee, sillä alimman vanhuuseläkeiän nousu kasvattaa tulevan ajan vuosien lukumäärää. Tätä kautta alkavien työkyvyttömyyseläkkeiden taso nousee.

Työeläke tarvitsee työuran

Nuorten ansiot ennen eläkettä ovat usein matalat. Nuoren työelämä koostuu lähinnä kesätöistä tai matalapalkkaisista töistä. Saattaa olla niinkin, ettei nuori ole päässyt lainkaan töihin. Sekä ennen työkyvyttömyyttä että tulevalta ajalta kertyvä ansiosidonnainen työeläketurva perustuu toteutuneeseen työuraan ja ansiotasoon.

Vaikka työeläkkeessä on tulevan ajan eläkeosa, joka paikkaa työkyvyttömyyseläkkeensaajien työuran täydemmäksi, ei se auta pitkälle, jos omaa työuraa ei juuri ole. Tässä tapauksessa kansaneläke tulee apuun. Työkyvyttömyyseläkkeensaajien toimeentulotutkimuksen mukaan kansaneläkkeen osuus työkyvyttömyyseläkkeensaajan kokonaiseläkkeestä on kasvanut ja erityisesti nuorilla kansaneläkkeen osuus on merkittävä.

Päivärahatyyppisissä sosiaalietuuksissa tulevaisuus otetaan huomioon etuuden laskennassa muilla perusteilla. Esimerkiksi liikenne- ja tapaturmavakuutuksen etuudet voivat perustua opiskelevan nuoren ennustettuun työuraan ja palkkatasoon tai niissä on minimiansiotaso, joka taataan kaikille, jos aivan viimeinen ansio jää matalammaksi. Korvausprosentti on myös korkeampi kuin työeläkkeissä. Useassa muussa maassa on siirrytty Suomen kaltaisista työkyvyttömyyseläkkeistä päivärahatyyppiseen etuuteen, joka määräytyy jonain sopivaksi katsottuna prosenttiosuutena viimeisestä palkasta. Erityisesti nuorille on omia sääntöjään.

Jos nuori on päässyt hiukankin työelämään kiinni ennen sairastumistaan, päivärahatyyppinen etuus voisi olla parempi tasoltaan kuin työeläke. Useimmiten nuorten työkyvyttömyyseläkkeet ovat lisäksi määräaikaisia kuntoutustukia. Niistä osa muuttuu pysyviksi, mutta kaikilla nuorilla työkyvyttömyys ei jatku loppuiän. Olisiko meillä seuraavaan työkyvyttömyyseläkeuudistukseen jotain opittavaa muilta järjestelmiltä?

Lähde:

Rantala ym. (2017) Työkyvyttömyyseläkkeensaajien eläketurva ja toimeentulo 2000-luvulla. Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 4/2017. Eläketurvakeskus: Helsinki