Miten tilastoida eläkeläinen?

Me Eläketurvakeskuksessa (ETK) tuotamme merkittävän määrän tilastoja Suomen eläketurvasta. Eläkkeensaajien ja eläketurvan kuvaaminen tilastoilla on kuitenkin melko haastava tehtävä. Maailma ja tarpeet muuttuvat vuosien mittaan. Yhä enemmän haetaan joustavampia ja monimuotoisempia ratkaisuja, mikä näkyy myös eläkepolitiikassa. Välillä lakkautetaan entisiä eläkelajeja ja samalla kehitetään uusia.

Kysymys siitä, kuinka monta eläkeläistä Suomessa on, kuulostaa hyvin helpolta. Vastaaminen siihen ei kuitenkaan ole ihan yksinkertaista.

Työeläkejärjestelmässä on useita eri eläkelajeja: on vanhuuseläke, työkyvyttömyyseläke, osa-aikaeläke ja perhe-eläke, jota maksetaan leskille ja orvoille. Ensi vuonna uusia osa-aikaeläkettä ei enää myönnetä; tilalle tulee osittain varhennettu vanhuuseläke (OVE), joka voi olla suuruudeltaan 25 tai 50 prosenttia ansaitusta eläkkeestä. Nimestään huolimatta osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen voi ottaa myös vanhuuseläkkeen alaikärajan täyttämisen jälkeen! Tällöin varhennettu eläke sisältää lykkäyskorotuksen.

Työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää määräaikaisena, jolloin sitä kutsutaan kuntoutustueksi. Lisäksi työkyvyttömyyseläke ja kuntoutustuki voidaan myöntää täytenä tai osittaisena, riippuen jäljellä olevasta työkyvystä. Saamme vuodesta 2018 lähtien käyttöön työuraeläkkeen. Sekin on eräänlainen työkyvyttömyyseläke.

Työeläkejärjestelmän rinnalla meillä on kansaneläkejärjestelmä, jossa myönnetään myös vanhuus-, työkyvyttömyys- ja perhe-eläkkeitä. Kansaneläkejärjestelmä ei tunne osa-aikaeläkettä eikä osittaista työkyvyttömyyseläkettä. Lisäksi meillä on vielä takuueläke, joka ei ole osa kansaneläkettä.

Tilastot kaikista eri eläkelajien saajista ovat saatavissa, mutta miten ne voi esittää ymmärrettävästi? Onneksi ETK:lla ja Kelalla on yhteistilasto, jossa henkilö on vain kertaalleen, vaikka hän saisi sekä kansaneläkettä että työeläkettä. ETK:n ja Kelan yhteistilaston ansiosta Suomessa on poikkeuksellisen kattavat tilastot eläkkeensaajien määristä, eläkkeelle siirtyneistä ja eläkkeiden suuruuksista.

Silti ratkaistavaksi jää joukko keskeisiä kysymyksiä, kun pitää vastata kysymykseen, kuinka monta eläkeläistä Suomessa on. Kuka on eläkeläinen? Onko osa-aikaeläkettä saava eläkeläinen? Entä osittaisen varhennetun vanhuuseläkkeen ottaja? Onko eroa sillä, ottaako sen 25 vai 50 prosenttisena? Entäpä, jos OVE:n ottaja on samalla työtön? Onko merkitystä sillä, että saa osatyökyvyttömyyseläkettä eikä täyttä työkyvyttömyyseläkettä? Onko kuntoutustuen saaja eläkeläinen? Entä lesken tai orvon eläkettä saava henkilö?

Moni eläkettä saava tekee eläkkeen rinnalla työtä. Pitäisikö se jotenkin huomioida? Kaikki nämä ovat aivan keskeisiä kysymyksiä, joilla on merkittävä vaikutus siihen, miten asiat tilastoidaan ja esitetään. Joudumme ottamaan kantaa kaikkiin esittämiini kysymyksiin, kun mm. laskemme keskeisen työeläkeindikaattorimme eli eläkkeellesiirtymisiän odotteen.

Sitten on vielä maantieteellinen ja kansalaisuusnäkökulma. Suurin osa Suomesta eläkettä saavista asuu Suomessa ja ovat suomalaisia, mutta osa heistä asuu ulkomailla. Osalla heistä voi työhistoria Suomessa olla hyvinkin lyhyt ja vaatimaton. Suomesta eläkettä saava voi myös olla muun maan kansalainen, vaikka asuisi Suomessa.

Miten tämä kaikki esitetään tilastoissa yksinkertaisesti ja ymmärrettävästi? Siinä on meillä haaste, johon yritämme vastata parhaamme mukaan.