Millaisia yrittäjien YEL-työtulot keskimäärin ovat?

Kysyin ystävältäni, joka työskentelee yrittäjänä, miten hän näkee YEL-vakuutuksen. Hän sanoi, että pienyrittäjänä kokee YEL-maksut hieman korkeina. Toisaalta hän harmitteli sitä, ettei ollut huomannut alun perin asettaa YEL-työtuloaan oikeammalle tasolle, kun vielä sai aloittavan yrittäjän maksunalennuksen. Työtulo tulisi YEL:n mukaan vahvistaa sen suuruiseksi, kuin yrittäjän tekemästä työstä pitäisi maksaa palkkaa toiselle henkilölle, jolla olisi sama osaaminen.

Yrittäjä voi siis itse vaikuttaa lain sallimissa rajoissa eläkettä kerryttävän YEL-työtulonsa tasoon toisin kuin palkansaaja. Eläke-etuudet karttuvat samalla tavalla yrittäjälle ja palkansaajalle.

Eläkkeen kertymisen lisäksi myös yrittäjän eläkevakuutusmaksun määrä sekä monet sosiaaliturvaetuudet määräytyvät vahvistetun YEL-työtulon pohjalta. YEL-maksu on YEL-lain alkuajoista asti ollut sidottu yksityisen sektorin palkansaajien eli TyEL:n keskimääräiseen vakuutusmaksuun. Siten samasta työstä maksetaan yhteensä keskimäärin yhtä suurta eläkevakuutusmaksua, tehtiinpä työ palkansaajana tai yrittäjänä.

YEL-maksu on kokonaan vähennettävissä verotuksessa. Aloittava yrittäjä saa 22 prosentin maksunalennuksen neljän vuoden ajan.

YEL-työtulo keskimäärin reilut 23 000 euroa

Eläketurvakeskuksen tilaston mukaan vuonna 2015 kaikkien yrittäjien keskimääräinen YEL-työtulo oli noin 23 100 euroa. 2000-luvulla työtulot ovat yhteensä kasvaneet reaalisesti eli kuluttajahintojen muutos poistaen noin 30 prosenttia.

Suuri osa YEL-työtulojen muutoksesta selittyy työtuloon vuosittain tehtävällä automaattisella palkkakerroinkorotuksella. Vuonna 2015 YEL-työtulojen keskiarvo pienentyi vuoteen 2014 nähden lähes prosentin, kun poistetaan palkkakertoimen muutoksen vaikutus.

Epävarmassa taloustilanteessa säästetään myös YEL-vakuutuksesta

Myös esimerkiksi vuosina 2009–2010 eli taantuman aikana ja jälkeen YEL-työtulojen keskiarvo pieneni. Työtulojen keskiarvon pienentymistä vuonna 2015 selittää myös se, että aloittavien yrittäjien alkutyötulojen keskiarvo putosi rekisterien mukaan lähes 10 prosenttia. Aiempia vuosia suurempi osuus – lähes neljäsosa – aloittaneista yrittäjistä otti alkutyötulokseen viime vuonna työtulon alarajan eli noin 7 502 euroa.

Vuoden 2015 alkutyötulon keskiarvon laskua tosin selittää myös se, että vuonna 2014 mukaan tuli YEL:n piirin laajentumisen myötä osakeyhtiön osaomistaja-aloittajia, joilla oli keskimääräistä korkeammat alkutyötulot.

Raporttimme mukaan noin kaksi kolmesta aloittavasta yrittäjästä määrittää alkutyötulokseen jonkin kymmenen suosituimman alkutyötulon joukossa olevista työtuloista. Näihin kuuluu YEL:n alarajan ja työttömyysturvaan oikeuttavan alarajan lisäksi esimerkiksi 10 000, 20 000 ja 30 000 euroa.

Työttömyysturvan alaraja nousi viime vuonna 12 420 euroon aiemmasta 8 520 eurosta ja se oli edelleen noin joka kymmenennen valinta alkutyötuloksi. Aiemman työttömyysturvan alarajan ylittäneen 10 000 euron alkutyötulon suosio kuitenkin laski viime vuonna – onko osa aloittanut vakuutuksen YEL:n alarajalla sen sijaan?

Työttömyysturvan alarajan nosto vaikutti työtuloihin

Kaikkien yrittäjien voimassa olevien YEL-työtulojen jakaumaa tutkittaessa havaitaan, että työttömyysturvan uuden alarajan sisältävään työtuloluokkaan on siirtynyt vuonna 2015 alemmista työtuloluokista useita tuhansia yrittäjiä. Emme näe tilastosta suoraan, onko työttömyysturvan alarajan nosto ollut työtulomuutoksien syy, mutta se vaikuttaa todennäköiseltä siirtymän ajankohta huomioiden. Tämäntyyppinen lainmuutos näyttää siis ohjaavan jonkin verran työtulojen määrittämistä.

Millä perusteella ystäväni sitten aikanaan määritti YEL-työtulonsa? Hän sanoi, että yritystoimintaa aloittaessa oli niin paljon hoidettavia asioita, ettei tätä tullut mietittyä kovin tarkkaan – vakuutusmaksun aiheuttama kulu lienee kuitenkin painanut silloin karttuvan eläketurvan määrää enemmän.  Nyt hän on jäänyt pohtimaan, tulisiko työtuloa nostaa, kun hänen yritystoimintansa on jo vakaammalla pohjalla.

Lisää aiheesta: