Miksi osa-aikaeläke loppuu?

Osa-aikaeläke on kuulunut työeläkelakeihin 30 vuotta ja tänä aikana osa-aikaeläkettä on sekä kehuttu että moitittu. Osa-aikaeläkettä on arvioitu osana eläkejärjestelmää, mutta myös vuosien varrella tehdyt pienemmät muutokset ovat puhuttaneet. Esimerkiksi osa-aikaeläkkeen ikärajojen laskut ja nousut on otettu vastaan ristiriitaisesti ja muutosten vaikutuksista on oltu eri mieltä.

Kun osa-aikaeläkettä arvioidaan kokonaisuutena, keskustelussa näkökulmat ovat vaihdelleet sen mukaan miten osa-aikaeläkkeen nähdään toimivan sille asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Tavoitteitakin on toki ollut monia, ja ne ovat vaihdelleet vuosien mittaan.

Yksi kärkevimmistä osa-aikaeläkkeen kriitikoista on ollut Osmo Soininvaara. Hän kirjoitti blogissaan vuonna 2010, että osa-aikaeläke ei vastaa tavoitettaan lainkaan, koska osa-aikaeläkkeelle siirtyy suurimmalta osin hyväkuntoisia ihmisiä, jotka voivat jatkaa tavallisessakin työssä, mutta pitävät mukavana lomailla toisten kustannuksella. Soininvaaran näkökulma on maksajan ja esitystapa poliitikon.

Kun näkökulma on eläkejärjestelmässä ja julkisessa taloudessa, nykyinen tavoite on työurien pidentäminen. Tällä viikolla julkaistu Eläketurvakeskuksen raportti kysyy pidentääkö osa-aikaeläke työuria. Tulosten mukaan ei ole pidentänyt.

Kolmas näkökulma on eläkkeellä olevien. Osa-aikaeläkeläisille suunnatuissa kyselyissä on saatu tulokseksi, että osa-aikaeläkeläiset ovat varsin tyytyväisiä järjestelmään. Erityisesti lisääntynyt vapaa-aika on ollut useimmille mieleen. Osa-aikaeläkkeellä ollessa on riittänyt aikaa harrastuksille ja tapaamisiin lastenlasten ja ystävien kanssa. Työssäkin jaksetaan paremmin kuin aiemmassa kokoaikatyössä.

Palkansaajajärjestöt ovat korostaneet osa-aikaeläkkeen merkitystä työssä jaksamiseen kun taas työnantajajärjestöt pitävät osa-aikaeläkettä kalliina etuutena, jonka hyödyistä ei ole selkeätä näyttöä. Tämä työmarkkinajärjestöjen näkemysero ilmeni selkeästi jo joustavia eläkemuotoja selvittäneen komitean työssä (KM 1981). Ristiriita järjestöjen välillä oli niin vakava, että ensimmäisen kerran työeläkejärjestelmän siihenastisessa historiassa työnantajien ja työntekijöiden välillä ei vallinnut yksimielisyys ja pitkä yksimielisyyden perinne rikkoutui.

Työnantajajärjestöt eivät vakuuttuneet komitean esittämistä osa-aikaeläkkeen hyödyistä. Komiteassa vähittäisen eläkkeelle siirtymisen etuja perusteltiin gerontologisilla tutkimuksilla. Ihmisen työkyky alenee hitaasti ja yhtäkkinen eläkkeellesiirtyminen ei komitean mukaan ole paras mahdollinen työn jättämisen malli. Siksi haluttiin luoda järjestelmä, joka ottaisi huomioon yksilölliset erot työssä jaksamisessa. Tästä hyötyisivät työntekijät, kun iän myötä aleneva suorituskyky voitaisiin ottaa työaikajärjestelyissä huomioon. Työnantajat hyötyisivät mahdollisuudesta ikääntyvien työkyvyn ja työhalun hyväksikäyttämiseen.

Kun osa-aikaeläke lakkautetaan ensi vuonna, maailma on toisen näköinen kuin osa-aikaeläkkeen alkaessa. Vuoden 2017 eläkeuudistuksen perusteluissa ei yksilön hyvästä puhuta, vaan perustelut haetaan taloudesta. Hallituksen esityksessä sanotaan, että vuoden 2017 uudistus tehdään julkisen talouden tasapainon ja talouspolitiikan kansainvälisen uskottavuuden takia. Lomat on nyt pidetty.

Uutinen 12.9.2016: Osa-aikaeläke ei ole pidentänyt työuria