Maahanmuuttajat työmarkkinoilla – ja aikanaan eläkkeellä

Maahanmuuttajien kotoutuminen ja työllisyys ovat kestopuheenaiheita. Usein taustalla on ajatus, että maahanmuuttajien työllistyminen on tärkeää sekä yksilöiden hyvinvoinnin että kansantalouden kannalta. Harva kuitenkaan pohtii asiaa vielä pidemmälle, maahanmuuttajien eläkkeelle siirtymiseen saakka.

Mitä tuore tutkimus kertoo maahanmuuttajien työurista

Hiljattain Pellervon taloustutkimus PTT toteutti tutkimuksen, jossa tarkasteltiin eri vuosina Suomeen muuttaneiden ulkomaiden kansalaisten työllistymistä ja työuria maassa oleskelun aikana. Myös maahanmuuttajien ansioiden kehitystä selvitettiin.

Tutkimuksessa havaittiin – toisin kuin usein ehkä ajatellaan – että maahanmuuttajat ovat moninainen joukko. Tästä syystä myös heidän työllisyydessä on suuria eroja. Henkilöiden taustatekijöillä, kuten sukupuolella, lähtömaalla ja maahantulovuodella on suuri merkitys työurien karttumiseen maassaoloaikana.

Maahanmuuttajanaiset työllistyvät selvästi heikommin kuin maahanmuuttajamiehet, ja heille työuraa ja ansioita maassaoloaikana kertyy suhteessa vähemmän. Osaltaan eroa selittävät perhetekijät, kuten se, että maahanmuuttajanaiset usein perheellistyvät nuorempana ja hoitavat lapsia kotona pidempään kuin valtaväestön naiset. Kotona oleminen voi hidastaa suomen kielen oppimista ja yhteiskuntaan integroitumista. Kotona ei kerry työkokemusta, joten työmarkkinoille pääseminen voi olla vaikeaa.

Toisaalta mielenkiintoista oli huomata, että miehillä maahantulovuodella on selvästi suurempi merkitys työuran karttumiseen kuin naisilla. Miehillä aikaisemmin eli 1990-luvun puolivälissä muuttaneilla työuraa kertyy vähemmän kuin myöhemmin eli 2000-luvun puolella muuttaneilla. Osaltaan eroa selittää se, että työperusteinen maahanmuutto on lisääntynyt 2000-luvulla, erityisesti miesten keskuudessa. Naisilla taas perheeseen liittyvät syyt ovat edelleen tärkein maahanmuuton peruste.

Toinen maahantulovuoden ja sukupuolten välistä eroa selittävä tekijä lienee se, että naiset harvemmin työskentelevät suhdanneherkillä aloilla. Miehillä tämä on tavanomaisempaa. Tästä syystä heti laman jälkeisinä vuosina Suomeen muuttaneilla miehillä työllistyminen ja työuran karttuminen on ollut heikompaa kuin myöhemmin muuttaneilla. Muuttohetken taloustilanteella kohdemaassa voi tutkitusti olla pitkäkestoisia vaikutuksia maahanmuuttajien työllistymiseen.

Yleisesti ottaen myös maahanmuuttajiin kohdistuvat asenteet ja kotoutumistoimet ovat vaihdelleet muuttovuosien välillä ja siten osaltaan vaikuttaneet muuttajien työllistymiseen ja työuriin.

Lyhyet työurat ennustavat vähäistä työeläkettä

Palataan maahanmuuttajien eläketurva-asiaan. Tutkimuksen yksi keskeisin havainto oli, että maahanmuuttajat työllistyvät keskenään hyvin eri tavalla. Toisille työuraa ja ansioita kertyy maassaoloaikana varsin hyvin, toisilla ei juuri lainkaan.

Yleisesti ottaen maahanmuuttajien asema työmarkkinoilla paranee maassa oleskelun aikana, mikä on positiivinen uutinen. On kuitenkin selvää, että niille maahanmuuttajille, joille työuraa ja ansioita ei maassaoloaikana kerry, ei myöskään työeläkettä kartu. Perusturvan varaan eläkeaikana uhkaavat jäädä siis erityisesti maahanmuuttajanaiset, mutta myös osa myöhäisellä iällä maahan muuttaneista henkilöistä. Jälkimmäisessä tapauksessa eläkekarttumaan vaikuttaa toki lähtömaa, sillä kehittyneistä maista muuttaville eläkettä on usein karttunut jo kotimaassa.

Suomi tunnettiin pitkään maahanmuuton lähtömaana. Esimerkiksi 1960- ja 1970-luvuilla Suomesta muutettiin paljon Ruotsiin töiden perässä. 1990-luvulta lähtien ulkomaan kansalaisten maahanmuutto Suomeen on kuitenkin käynnistynyt laajemmassa mittakaavassa. Viime vuosina ulkomaalaisten nettomaahanmuutto Suomeen on ollut enimmillään jo lähes 20 000 henkilöä. Suurin osa muuttajista on parhaassa työiässä olevia.

Maahanmuuttajille maksetut eläkkeet ovat tähän mennessä muodostaneet marginaalisen osan eläkemenoista (0,6 % vuonna 2011). Tulevaisuudessa maahanmuuttajille maksettavien eläkkeiden osuus eläkepotista kasvaa sitä mukaa, kun kasvava joukko maahanmuuttajia ikääntyy.

Olisi hyödyllistä tehdä laskelmia maahanmuuttajien eläkekertymistä, erityisesti eri maahanmuuttajaryhmille. Käytännössä tämä saattaa olla haastavaa, sillä laskelmat edellyttävät tietoa henkilön koko työurasta, ja mikä tärkeintä, tietoa ulkomailla karttuneesta eläkkeestä. Jonkinlaisia arvioita maahanmuuttajien eläketurvasta olisi kuitenkin syytä tuottaa päätöksenteon tueksi.

Tuoreimpien laskelmien perusteella Suomen työeläkejärjestelmä näyttäisi olevan tasapainossa kestävyyden kannalta. Taustaoletuksena kuitenkin on, että maahanmuuttajaväestö pääsääntöisesti osallistuu työmarkkinoille. PTT:n tutkimuksen mukaan maahanmuuttajien osallistuminen työmarkkinoille on heikompaa suhteessa valtaväestöön. Olisikin tarpeen tehdä vaihtoehtoisia laskelmia, joissa maahanmuuttajien työllisyys on valtaväestöä alhaisempaa. Muuten vaarana on, että maahanmuuton myönteiset taloudelliset vaikutukset työeläkejärjestelmään tulevat yliarvioiduiksi.

Lisätietoa: 

Maahanmuuttajat työmarkkinoilla – tutkimus eri vuosina Suomeen muuttaneiden työurista