Lähetetty työntekijä vai lähetetty työntekijä?

Kun työntekijä työskentelee Suomessa, saattaa hän saada sosiaaliturvansa siltä ajalta vaikkapa Virosta. Lisäksi hänen työehtonsa, kuten palkkaukseen tai lomaoikeuksiin liittyvät asiat, saattavat hoitua Liettuan työlainsäädännön mukaan. Miksi näin?

Työntekijät ja palvelut saavat vapaasti liikkua EU-alueella. Kun liikutaan maiden rajojen yli työn perässä, tulee pohdittavaksi monia asioita, esimerkiksi:

  • tarvitaanko työlupaa
  • miten käy sosiaaliturvan
  • minkä maan mukaiset työehdot ja palkka pitäisi saada ja
  • minne verot maksetaan.

Työntekijät menevät sinne, missä töitä on tarjolla. Yhtälailla työnantajat lähettävät työntekijöitä sinne, missä heidän palvelujaan ja työntekijöitään tarvitaan.

EU-tasolla säädetään yhtäällä liikkuvien työntekijöiden sosiaaliturvasta ja toisaalla työntekijöiden työehdoista. Liikkuvan työntekijän sosiaaliturvaa koskevat siis omat sääntönsä ja työehtoja omat sääntönsä. Lisäksi molemmissa puhutaan myös lähetetyistä työntekijöistä, joita koskevat vielä omat sääntönsä. Sääntöjä on siis paljon, eivät ne ole keskenään yhteneväisiä.

Työehdot sieltä ja sosiaaliturva täältä – esimerkkinä rakennustyöntekijä Taavi

Pohditaan asiaa esimerkin kautta. Taavi on tyypillinen rakennusalan ammattilainen, joka työskentelee vaihtelevasti eri maissa sen mukaan, mistä hänen työnantajansa saa rakennusurakoita. Tällä hetkellä Taavi on töissä Virossa. Taavin työnantajana on Liettuaan sijoittautunut rakennusalan yritys, joka on solminut aliurakointisopimuksen helsinkiläisen rakennusfirman kanssa. Taavin työnantaja haluaa, että Taavi tulee Suomeen tekemään kyseisen rakennusurakan.

On mahdollista, että Suomessa työskentelyn ajalta Taavin eläke kertyy Viroon mutta palkkataso ja muut työehdot ovat Suomen työlainsäädännön mukaiset. On myös mahdollista, että Taavin eläke kertyykin Suomeen, mutta palkkataso ja muut työehdot olisi Liettuan mukaiset. Variaatioita on paljon, eikä yksiselitteistä vastausta voi antaa ilman tarkempia tietoja.

Joka tapauksessa vastaukseen vaikuttaa olennaisesti se, onko kyseessä

  • lähetetty työntekijä sosiaaliturvaa koskevien sääntöjen kannalta, ja
  • lähetetty työntekijä työoikeudellisten sääntöjen kannalta.

Sosiaaliturva ja työoikeus – kaksi erillistä kokonaisuutta

Lähetetty työntekijä tarkoittaa eri asioita sosiaaliturva-asioissa ja työoikeusasioissa. Molemmissa tilanteissa on kyllä kyse siitä, että yleensä muualla työskentelevä työntekijä tulee tilapäisesti töihin Suomeen. Sen sijaan lähettämisen edellytykset, säädöstausta, tarkoitus ja vaikutukset ovat täysin erilaisia. Käytännössä usein tulee ilmi, että nämä asiat sotkeutuvat keskenään – mikä on täysin ymmärrettävää.

Sosiaaliturvan puolella lähettämisestä säädetään EU:n sosiaaliturva-asetuksissa, joita Suomessakin sovelletaan suoraan. Lähettäminen liittyy siihen, saako henkilö sosiaaliturvansa työskentelymaasta vai lähtömaasta. Jos henkilö on lähetetty työntekijä, hän kuuluu lähtömaansa sosiaaliturvaan ja saa siitä osoitukseksi A1-todistuksen.

Työoikeudellisesti lähetetyistä työntekijöistä säädetään puolestaan direktiiveissä, jotka on Suomessa pantu voimaan lähetetyistä työntekijöistä annetulla lailla. Työoikeuspuolella lähettäminen liittyy siihen, minkä maan lainsäädännön mukaisesti työehdot määräytyvät, eikä tällä asialla ole varsinaisesti mitään tekemistä A1-todistuksen kanssa. Jos henkilö on lähetetty työntekijä, hänen tulee saada Suomen lakien mukaiset vähimmäistyöehdot. Ennen kuin tällainen lähetetty työntekijä aloittaa työnteon Suomessa, hänen työnantajansa pitää tehdä lähettämistä koskeva ilmoitus työsuojeluviranomaiselle.

Tilaajavastuulaki tuo oman säväyksensä asiaan

Sosiaaliturvaoikeuden ja työoikeuden lisäksi käytännössä epäselvyyttä voi aiheuttaa harmaan talouden torjuntaa varten laadittu ns. tilaajavastuulaki. Tilaajavastuulaki edellyttää esimerkiksi, että lähetetyn työntekijän sosiaaliturva on selvitettävä. Lisäksi on selvitettävä muun muassa, mitä työehtosopimusta sopimuskumppani soveltaa.

Asiat selviävät Eläketurvakeskuksesta ja aluehallintovirastoista

Meillä on siis nämä kolme palasta – sosiaaliturva, työehdot ja tilaajavastuu – jotka kaikki liittyvät ulkomailta tulevien työntekijöiden työskentelyyn. Näissä on pohjimmiltaan kyse täysin eri asioista, mutta ne kuitenkin liittyvät jollain tasolla toisiinsa, ja arkikielessä usein sekoittuvat keskenään.

Toimijoiden roolit Eläketurvakeskus ja Työsuojeluviranomainen

 

Liikkuvien työntekijöiden sosiaaliturvaa koskevat omat säännöt ja A1-todistukset, ja niitä koskevissa kysymyksissä kannattaa kääntyä Eläketurvakeskuksen puoleen.

Jos pohdinnan alla on työehtoihin liittyvät kysymykset, tai tarvitaan lisätietoa lähettämiseen liittyvästä ilmoitusvelvollisuudesta, neuvoja tarjoaa työsuojeluviranomainen eli aluehallintovirastojen (AVI) työsuojelun vastuualueet.

Työsuojeluviranomaisen puoleen tulee kääntyä myös silloin, jos mietityttää, kelpaako kädessä oleva A1-todistus tilaajavastuutarkastajalle.

Lisätietoa aiheista sekä yhteystietoja:

ETK.fi: Ulkomailta tulevan työntekijän työeläkevakuuttaminen
Työsuojelu.fi: Lähetetyn työntekijän työehdot
Työsuojelu.fi: Ilmoitus työntekijöiden lähettämisestä työsuojeluviranomaiselle
Työsuojelu.fi: Tilaajavastuulain mukainen selvitysvelvollisuus

0 kommenttia

Kommentoi

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Lähettääksesi kommentin, ratkaise oheinen laskutehtävä. *