Kolme kiloa digieläkettä, kiitos

Sanotaan, että yhteinen uhka yhdistää. Tämän ajan muutosvastarintaisille villapaitajäärille tuo uhka näyttäisi olevan digitalisaatio. Siitä puhutaan kuten henkilöstä, kolmannessa persoonassa: digitalisaatio muuttaa maailmaa, tarjoaa työkaluja muutokseen ja uhkaa työpaikkaasi.

Minulle digitalisaatio on oman aikamme teollinen vallankumous, jonka sinä ja minä teemme, pienin askelin joka päivä. Se ei ole mikään yksi oppi tai työkalusetti, jonka voi ostaa ja vain ottaa käyttöön. Digitalisaatio itsessään ei muuta yhtään mitään. Sitä ei voi ostaa kuten herneitä torilta: ”Saisinko kolme kiloa digitalisaatiota eläkejärjestelmää varten, kiitos. Saa laittaa pieneen pussiin.” Digitalisaatio on vain yhteinen nimittäjä muutoksille, jotka me ihmiset tässä maailman ajassa teemme.

Tuskin kenellekään on uutinen, että maailma tulee muuttumaan. Onhan se muuttunut ennenkin. Välillä isommilla ja tuskaisemmilla harppauksilla; sotien ja kulkutautien näännyttämien kansakuntien tuskaisina pyristelyinä kohti seesteisempiä aikoja tai yksittäisten da vincien ja edisonien aikaansaamina innovaatioloikkina.

Isot muutokset ovat yleensä hitaita ja epämukavia. Kesti tuhatkunta vuotta, ennen kuin yleisesti hyväksyttiin, että maa onkin pyöreä eikä litteä. Vielä niinkin myöhään kuin 1900-luvun alussa löytyi joitakin ajattelijoita, jotka puolustivat litteän maapallon teoriaa. Vasta avaruusmatkailu taisi lopettaa viimeisetkin näistä.

Miksi siis meidän aikamme muutos millään elämän- tai liiketoiminnan alueella olisi yhtään sen suoraviivaisempi tai tulisi ylipäänsä joskus valmiiksi ja pysähtyisi johonkin meidän mukavuusalueellamme olevaan sopivaan kohtaan?

Työeläkebotit tulevat

Kovin mukavalta ei useimpien mielestä kuulosta myöskään työn ja työntekijöiden väheneminen. Tilastokeskuksen laskelmien mukaan Suomessa työikäisten määrä vähenee vuoteen 2030 mennessä noin 2%. Tämä tarkoittaa, että työeläkemaksuja maksavien määrä väistämättä vähenee. Samaan aikaan tapahtuu työelämässä myös muunlaisia muutoksia.

Yhteiskunnan ja työeläkejärjestelmän näkökulmasta heistä, jotka ovat vielä töissä, on saatava irti entistä enemmän. Työhyvinvoinnista pitääkin siksi aikuisen oikeasti kantaa huolta muidenkin kuin eläkeyhtiöiden ja suurimpien yritysten henkilöstö- ja talousjohtajien. Sen pitäisi olla meidän jokaisen asia.

Työntekijän uudistumis- ja muutoskyvykkyys nousevat keskeisiksi työhyvinvoinnin tekijöiksi. Muutoksessa mukana pysyvä työntekijä voi paremmin, ja paremmin voiva työntekijä pysyy muutoksessa helpommin mukana.

Myös eläkejärjestelmän ylläpito tulee muuttumaan. Sen on pakko muuttua, koska enemmän pitää saada aikaiseksi vähemmällä. Kun työllisten määrä vähenee, ei heitä riitä tämän järjestelmän ylläpitämiseenkään samassa määrin kuin joskus aiemmin.

Automaation askeleita otettaneenkin työeläkealalla yhä rohkeammin. Joku kaunis päivä robotiikka tulee mahdollistamaan sijoittamisen toimintojen automatisoinnin. Chatbotit vastaavat puhelimeen, kun meillä on asiaa, jota ei voi hoitaa itsepalveluna. Ja kun tulevaisuudessa tekoälyn avulla voidaan automatisoida työkyvyttömyyseläkepäätöksetkin, niin kenties joskus kaukana tulevaisuudessa siintääkin täysin koneellinen eläkejärjestelmä.