Kilpailu kiristyy, palvelu paranee ja tehokkuus lisääntyy

Suomen työeläkejärjestelmä on hajautettu usean toimijan toteutettavaksi – monestakin syystä. Hajautusta on perusteltu muun muassa sillä, että yksi yksittäinen, massiivista valtaa käyttävä toimija olisi herkkä poliittisille paineille, kuten viimeaikainen keskustelu eläkevarojen käytöstä valtion lainoihin tai eläkeindeksin korotuksiin osoittaa. On hyvä, että eläkevarat pysyvät erillään poliittisista agendoista. Eläke jos mikä, on menneiden, nykyisten ja tulevien sukupolvien välinen sopimus, eikä eläkevaroja pidä käyttää muuhun kuin nykyisten eläkkeiden maksuun tai tulevien turvaamiseen.

Kuulen usein, ettei hajautettu eläkejärjestelmämme ole Suomessa aidosti kilpailtu ala. Toisin kuin usein luullaan, on Suomen hajautetussa järjestelmässä kilpailu markkinoille tulemisen näkökulmasta vapaata. Toisin sanoen kuka tahansa toimija saa tulla mukaan kilpailemaan, kunhan sillä on riittävä peruspääoma ja se täyttää muut toimiluvan ehdot. Alan kilpailua pitää yllä myös mahdollisuus perustaa eläkesäätiöitä ja -kassoja.

Nykylainsäädännön mukaisesti kilpaillaan sijoitustuotoilla, tehokkuudella ja palvelun laadulla. Nämä kaikki ovat relevantteja ja todellisia kilpailukeinoja. Jos näitä keinoja ei luokitella kilpailukeinoiksi, on hyvin hankala nähdä vaikkapa leivän leivontaa tai pankkipalvelujakaan kilpailluiksi aloiksi. Vaikka ne eivät olekaan lakisääteisiä, niitä käyttävät lähestulkoon kaikki kansalaiset arjessaan.

Olennainen ero onkin siinä, että eläkeyhtiöiden kohdalla palvelun sisältö on erittäin rajattu. Työeläkevakuutusyhtiö ei saa harjoittaa muuta toimintaa kuin lakisääteistä eläkevakuutusliikettä. Reunaehdot huomioiden, nykyisessä kilpailuympäristössä palvelu on laadukasta ja vaikuttavuus hyvää. Sijoitustoiminnan ja tehokkuuden seurauksena asiakashyvitykset ovat hyviä, ja palveluiden avulla on saatu merkittävästi pienennettyä työkyvyttömyyden riskiä. Viimeksi mainittu on taloudellisesti arvokasta yhteiskunnalle, mutta myös asiakasyritykselle, sillä alentuneen riskin myötä myös maksut pienevät.

Kilpailukeinoilla on vaikutusta, mutta on nöyrästi todettava, että ne ovat ensisijaisesti merkityksellisiä suurille asiakasyrityksille. Pienille asiakasyrityksille kilpailulla on vähemmän taloudellista merkitystä. Sen sijaan suurempi suhteellinen merkitys on nimenomaan eläkeyhtiön palvelukyvyllä.

Pienempien yritysten palvelemisessa eläkeyhtiöillä on valtavasti parantamisen mahdollisuuksia jo omankin tulevaisuutensa näkökulmasta. Työpaikat syntyvät pieniin yrityksiin, kun taas trendi suurempien kohdalla on ennemminkin työpaikkojen vähentyminen. Siten eläkeyhtiöiden, suomalaisten yritysten ja koko Suomen etu olisi saada suomalaiset pk-yritykset kasvamaan ja kansainvälistymään yhdessä. Tässä suurten massojen palvelemisessa eläkeyhtiöt eivät ole tähän mennessä mielestäni onnistuneet.

Tässä piilee todellisen kilpailun arvokas mahdollisuus. Digitalisaatio tulee mahdollistamaan rajun ja positiivisen uudistuksen suomalaisessa eläkevakuutusmarkkinassa. Digitalisoituneessa maailmassa viisaasti toimiva eläkeyhtiö keskittyy 1) paitsi vähentämään hallinnollista ja tietoteknistä kompleksisuutta keskittyen arvoa luoviin prosesseihin, 2) tehostamaan IT-järjestelmiään automatisaatiolla ja parantamaan niiden käytetettävyyttä, sekä 3) rakentamaan vahvempia palvelukanavat ylittävää, asiakasymmärrykseen perustuvaa palvelua.

Esimerkiksi me Ilmarisen reilu 500 työntekijää emme kykene palvelemaan 900 000 vakuutettua asiakastamme kasvokkain, mutta keskittymällä näihin kolmeen teemaan on lukuisten ihmisten aidosti henkilökohtainen palveleminen sähköisesti mahdollista jo lähitulevaisuudessa. Tämä koskee kaikkia alan toimijoita ja lopulta yhtiö, joka osaa parhaiten olla asiakkaan arjessa mukana digitaalisesti, henkilökohtaisesti ja asiakkaalle arvokkaalla tavalla, nousee voittajaksi.

Suomalaisen eläkejärjestelmän perustehtävä tulee aina olemaan eläkevarojen tuottava ja turvaava sijoittaminen ja eläkkeiden maksu. Uskon ja toivon, että eläkevakuutustoimijat hyödyntävät teknologian mahdollisuuden ja sisäistävät uudenlaisen kulttuurin, jossa perustehtävän lisäksi kilpaillaan siitä, kuka osaa parhaiten olla asiakkaan arjessa mukana, asiakasyrityksen koosta riippumatta.

Tällaisen kilpailun myötä eläkejärjestelmämme tulee olemaan kustannustehokkain ja ennen kaikkea parhaiten palveleva eläkejärjestelmä, joka tukee suomalaista yrittäjyyttä teoin, ei vain sanoin. Tässä matkassa on kilpailuhenkisenä kehitysjohtajana mukava olla mukana.

Pekka Puustisen haastattelu ilmestyy 6. kesäkuuta Työeläke-lehdessä (3:2016).