Kahden kerroksen työssä jatkajat?

Sosioekonomisten tekijöiden vaikutus eläkeikäisten työssä jatkamiseen on kaksijakoinen. Korkeassa ammattiasemassa olevat ja korkeatuloiset osallistuvat pitkään työelämään, mutta toisaalta näin tekevät myös velalliset ja vuokra-asujat. Osa näyttää pystyvän hyödyntämään vapautta valita työelämän tarjoamia sosiaalisia ja taloudellisia palkkioita, kun taas toisille työssä jatkaminen voi olla toimeentulon kannalta välttämätöntä. Keskimääräinen eläköitymisikä oli 63–68 vuoden ikähaitarissa vähän yli 64 vuotta. Eläkkeelle jäämisen jälkeen työssä vietettiin keskimäärin viisi kuukautta.

Tarkastelimme Ageing & Society -lehdessä julkaistussa Helsingin yliopiston vetämässä yhteistyötutkimuksessamme erilaisten sosioekonomisten tekijöiden yhteyttä työntekoon ennen ja jälkeen joustavalle vanhuuseläkkeelle jäämisen 63 ja 68 vuoden välillä. Tarkastelimme henkilöitä, jotka kuuluivat kyseiseen ikähaitariin vuosina 2005–2015.

Sosioekonomisilla tekijöillä moninaiset yhteydet työntekoon

Tutkimustulostemme mukaan työssä jatkettiin 63–68 vuoden ikävälillä keskimäärin reilu vuosi ennen vanhuuseläkkeelle jäämistä. Keskimääräinen eläköitymisikä oli näin ollen vähän yli 64 vuotta. Eläkkeelle jäämisen jälkeen työssä vietettiin keskimäärin viisi kuukautta. Useammalla kuin joka viidennellä oli eläkeaikaista työtä vähintään yksi kuukausi.

Korkeasti koulutetut jäivät myöhemmin eläkkeelle, eli viettivät tässä mielessä pidemmän ajan työssä kuin peruskoulutuksen saaneet. Koulutusryhmien välinen ero työssä vietetyssä ajassa oli kuitenkin pieni, kun myös eläkeaikainen työ otettiin huomioon.

Työssä vietetty aika 63-68 ennen jälkeen vanhuuseläkkeelle jäämisen valikoiduissa sosioekonomiryhmissä

Ylemmät toimihenkilöt ja vuokra-asujat jäivät myöhemmin eläkkeelle kuin työntekijäasemassa olevat ja omistusasujat. Eläkeaikaisessa työnteossa ei sen sijaan ollut eroja ammattiluokkien tai asumismuotojen välillä.

Eläkkeelle jäämisen ajoittuminen ei vaihdellut kotitalouden käytettävissä olevien tulojen mukaan. Henkilöillä, jotka ennen eläköitymistä kuuluivat ylimpään tuloviidennekseen, oli kuitenkin enemmän eläkeaikaista työtä kuin henkilöillä, jotka kuuluivat alimpiin tuloviidenneksiin.

Kotitalouden korkea velkataso oli yhteydessä pidempään työssä vietettyyn kokonaisaikaan. Tulokseen vaikutti työnteko sekä ennen että jälkeen eläkkeelle jäämisen.

Työnteon taustalla sekä valinnanvapaus että välttämättömyys

Joustavassa vanhuuseläkeiässä olevien työnteko ei ole yksiselitteisesti yhteydessä joko matalaan tai korkeaan sosioekonomiseen asemaan. Yhteys riippuu siitä, mitä sosioekonomisen aseman mittaria käytetään, sekä siitä, tarkastellaanko eläkkeelle jäämistä edeltävää vai sen jälkeistä työntekoa.

Korkea ammattiasema ja tulotaso ovat yhteydessä pitkään työssä vietettävään kokonaisaikaan 63 ja 68 ikävuoden välillä. Terveys ei todennäköisesti selitä tätä yhteyttä, sillä aikaisemman tutkimuksemme mukaan terveydentila ei ollut yhteydessä vanhuuseläkkeelle jäämisen ajoitukseen. Korkeassa sosioekonomisessa asemassa olevien työnteon yleisyys saattaa sen sijaan selittyä esimerkiksi paremmilla työmahdollisuuksilla, suotuisimmilla työoloilla tai suuremmalla työssäkäynnin tai siihen liittyvien palkkioiden arvostuksella.

Toisaalta työssä vietetty kokonaisaika on pitkä myös vuokra-asujilla sekä velallisilla. Näin ollen työssä todennäköisesti jatketaan myös siitä syystä, että se on toimeentulolle välttämätöntä.

Sosioekonomisten tekijöiden vaikutus eläkeikäisten työntekoon on kaksijakoinen. Sekä valinnanmahdollisuuksia lisäävät sosioekonomiset resurssit että taloudelliseen välttämättömyyteen johtava resurssien puute vaikuttavat päätöksiin jäädä eläkkeelle tai tehdä töitä eläkkeellä. Edes Suomen kaltaisessa korkean sosiaali- ja eläketurvan maassa kaikilla ei näytä olevan varaa jäädä pois työelämästä heti vanhuuseläkeiän alarajan saavuttamisen jälkeen. Etenkin tämä näyttäisi koskevan niitä, joilla on paljon velkaa.

Lähde: Leinonen T, Chandola T, Laaksonen M, Martikainen P. Socio-economic differences in retirement timing and participation in post-retirement employment in a context of a flexible pension age. Ageing & Society, published online 17.08.2018. Maksullinen artikkeli.

Kirjoittaja on väestötieteeseen erikoistunut sosiaalitieteilijä, joka työskentelee erikoistutkijana Työterveyslaitoksella.