Eläkkeiden ja eläkevakuutusmaksujen rajat ylittävään perintään vauhtia EU-tason yhteistyöllä

Ritva muutti eläkepäivikseen Espanjaan ja menehtyi siellä jo korkean iän saavutettuaan. Tieto Ritvan kuolemasta ei kuitenkaan kulkeutunut riittävän nopeasti Suomeen ja hänen Espanjan-tililleen ehdittiin maksaa liikaa Suomen työeläkettä usean kuukauden ajan. 

Ritvan työeläkelaitos yritti eläkkeen takaisinperintää varten saada monin tavoin selville Ritvan kuolinpesän yhteystietoja Espanjasta, koska hänen vähäiset sukulaisetkin asuvat siellä. Espanjassa pesänhoitajan tai kuolinpesän tietoja ei kuitenkaan ole mahdollista saada mistään keskitetysti, joten liikaa maksetut eläkerahat ovat jääneet sille tielleen.

Virolainen yritys Putspoisid OÜ toimi Viron lisäksi Suomessa vuosina 2014-2016. Palkattuja työntekijöitä yrityksellä oli Suomessa kolmisenkymmentä. Vaikka muutamille työntekijöille oli hankittu työeläkevakuutus, kaikkia ei kuitenkaan oltu asianmukaisesti vakuutettu. Viimeisimmän Suomessa toimitun vuoden osalta yritys oli jättänyt työeläkevakuutusmaksut jopa kokonaan maksamatta. Suomen työeläkelaitos ei ole saanut vastakaikua karhukirjeilleen, joita se on yhä edelleen Virossa toimivalle yritykselle lähettänyt tasaisin väliajoin.

Edellä kuvatut esimerkit ovat tyypillisiä rajat ylittäviä perintätilanteita, jotka aiheuttavat eläkelaitoksille päänvaivaa. Koska liikaa maksettujen eläkkeiden tai maksamatta jätettyjen vakuutusmaksujen periminen ulkomailta on ollut hankalaa, moni eläkelaitos on tätä tehtävää varten päätynyt palkkaamaan yksityisen perintätoimiston. On olemassa kuitenkin toinen vaihtoehto: EU-asetusten nojalla tehtävä perintä.

EU-lippuja

Virka-apua perintään toisesta EU-maasta

EU:n sosiaaliturva-asetuksissa 883/2004 ja 987/2009 on säännökset rajat ylittävistä maksamattomien vakuutusmaksujen perinnästä ja perusteetta maksettujen etuuksien takaisinperinnästä. Näitä asetuksia on sovellettu 1.5.2010 alkaen, mutta monelle EU:n sosiaaliturva-alan toimijalle asetusten perintäsäännökset ovat jääneet toistaiseksi tuntemattomiksi.

EU-maiden sosiaalivakuutuslaitokset voivat lähettää perintäpyynnön toiseen EU-maahan silloin, kun liikaa maksettuja etuuksia ei olla saatu perittyä henkilön takautuvasta tai maksussa olevasta etuudesta tässä toisessa EU-maassa. Myös yhden EU-maan sosiaalivakuutuslaitokselle maksamatta jätettyjä vakuutusmaksuja voi pyytää perittäviksi toisessa EU-maassa. Ennen perintäpyyntöä tulee pyynnön esittävän laitoksen olla ensin käyttänyt kaikki oman valtionsa kansalliset keinot saatavan perinnän osalta.

Asetusten mukaan yhdessä EU-maassa täytäntöönpanokelpoiset asiakirjat ja päätökset, jotka koskevat maksamattomien vakuutusmaksujen perintää ja perusteetta maksettujen sosiaalietuuksien takaisinperintää, ovat täytäntöönpanokelpoisia myös toisessa jäsenvaltiossa. Saatavaan sovelletaan perintäpyynnön esittäneen maan lainsäädäntöä. Perintätoimet toteutetaan pyynnön vastaanottaneen maan lainsäädännön mukaisesti.

Rajat ylittävien perintätilanteiden toimijat ja asetuksenmukaiset tehtävät

Rajat ylittävää virka-apua perintään voi pyytää nimettyjen laitosten kautta (pyynnön esittävä ja pyynnön vastaanottava laitos). Suomen työeläkejärjestelmässä pyynnön esittäviä laitoksia ovat kaikki työeläkelaitokset, jotka voivat toimittaa perintää koskevan pyynnön toiseen EU-maahan. Perintäpyyntö voi koskea liikaa maksettuja eläkkeitä tai maksamattomia eläkevakuutusmaksuja.

Työeläkelaitokset ovat myös pyynnön vastaanottavia laitoksia muista EU-maista tulevien eläkkeiden liikamaksujen perintäpyynnöissä. Eläketurvakeskus on pyynnön vastaanottava laitos muista EU-maista tulevien maksamattomien sosiaalivakuutusmaksujen perintäpyynnöissä. Eläketurvakeskus hoitaa tarvittavan yhteydenpidon sekä tietojen välittämisen ulkomaisen perintäpyynnön esittäneen laitoksen sekä Suomen ulosottoviranomaisen välillä.

Toisen EU-maan virka-apu perinnässä maksutonta

Perintäpyynnön vastaanottaneen laitoksen tulee asetuksen mukaan maksaa peritty määrä täysimääräisenä pyytäjälaitokselle. Laitosten välisestä keskinäisestä avusta ei pääsääntöisesti peritä maksua. Perintäpyynnön vastaanottaneen laitoksen tulee periä velalliselta kaikki perinnästä sille aiheutuvat kulut.

Keskinäisen avunannon maksuttomuus koskee kuitenkin ainoastaan pyynnön vastaanottaneen laitoksen itse suorittamien toimien kustannuksia. Muut kuin pyynnön vastaanottaneen laitoksen itse suorittaminen toimien kustannukset voidaan vähentää peritystä summasta, ja ainoastaan jäljelle jäävä määrä maksetaan pyynnön esittäneelle laitokselle.

Perintäsäännösten soveltaminen vielä vähäistä

Tähän mennessä asetusten perintäsäännösten soveltaminen on ollut vähäistä. Esimerkiksi Suomeen päin aktiivisia sosiaalivakuutusmaksujen velkojamaita ovat olleet lähinnä vain Saksa, Viro ja Itävalta. Näistä maista on vuositasolla esitetty Eläketurvakeskukselle noin kymmenen maksamattomien sosiaalivakuutusmaksujen perintäpyyntöä.

Vuonna 2017 EU-maissa eniten maksamattomien sosiaaliturvamaksujen perintäpyyntöjä lähettivät Itävalta (1800 kpl) ja Saksa (930 kpl). Eniten pyyntöjä vastaanottivat Saksa (1670 kpl) ja Unkari (740 kpl).

Eläkkeiden takaisinperintäpyyntöjä on tullut Suomeen hyvin vähän. Suurin osa ulkomailta Suomeen maksettavista eläkkeistä tulee Ruotsista tai muista lähimaista ja liikamaksut saadaan yleensä kuitattua Suomen eläkkeiden takautuvista tai jo maksussa olevista eristä. Varsinainen rajat ylittävä perintätilanne liittyy usein kuolleelle henkilölle liikaa maksettuun eläkkeeseen. Toisten maiden eläkelaitokset saavat kuitenkin helposti Suomen verottajalta kuolinpesän hoitajien tiedot, joiden avulla ne saavat usein itse hoidettua takaisinperintätoimet päätökseen.

Vuonna 2017 EU-maista liikaa maksettujen sosiaaliturvaetuuksien takaisinperintäpyyntöjä lähettivät eniten Luxemburg (6 800 kpl) ja Hollanti (2 260 kpl). Eniten pyyntöjä vastaanottivat Belgia (1 460 kpl) ja Puola (1 070 kpl).

Sähköinen tietojenvaihto avaa uusia mahdollisuuksia

Monissa maissa ei vielä olla paneuduttu tarkemmalla tasolla perintäartikloiden sisältöön ja käytännön toimeenpanoon. Asiaa on hankaloittanut myös se, että perintäsäännösten toimeenpanoa varten ei ole ollut olemassa EU:n yhteisiä standardilomakkeita.

EU-tasoisen sosiaaliturva-alan sähköisen tietojenvaihtojärjestelmän EESSIn tänä vuonna tapahtuvan käyttöönoton myötä vanhat paperiset yhteydenpitolomakkeet korvautuvat vähitellen sähköisillä asiakirjoilla. Kaikkia sähköisiä asiakirjoja on mahdollista jo nyt käyttää paperiversioina. Myös uudet, rajat ylittävän perinnän hoitamiseen tarkoitetut sähköiset asiakirjat ovat halukkaiden käytettävissä paperisina.

EESSIn käyttöönotto tulee hyvin suurella todennäköisyydellä lisäämään eri maiden sosiaaliturva-alan toimijoiden tietoisuutta asetustenmukaisen rajat ylittävän perinnän hyödyntämismahdollisuuksista. Nähtäväksi jää, johtaako tietoisuus myös toimintaan.

0 kommenttia

Kommentoi

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Lähettääksesi kommentin, ratkaise oheinen laskutehtävä. *