Kahden kerroksen työssä jatkajat?

Sosioekonomisten tekijöiden vaikutus eläkeikäisten työssä jatkamiseen on kaksijakoinen. Korkeassa ammattiasemassa olevat ja korkeatuloiset osallistuvat pitkään työelämään, mutta toisaalta näin tekevät myös velalliset ja vuokra-asujat. Osa näyttää pystyvän hyödyntämään vapautta valita työelämän tarjoamia sosiaalisia ja taloudellisia palkkioita, kun taas toisille työssä jatkaminen voi olla toimeentulon kannalta välttämätöntä. Keskimääräinen eläköitymisikä oli 63–68 vuoden ikähaitarissa vähän yli 64 vuotta. Eläkkeelle jäämisen jälkeen työssä vietettiin keskimäärin viisi kuukautta.

Lisää uutisia

Eläketurvakeskuksen koneoppimiskokeilu – näin se tehtiin!

Eläketurvakeskuksessa haluttiin selvittää, olisiko koneoppimistekniikoista hyötyä asiantuntijatyössä, erityisesti erilaisten ennusteiden ja laskelmien teossa. Testausta varten päätettiin tehdä lyhyt kokeilu yhteistyössä Siili Solutions Oyj:n datatutkija Ilkka Huopaniemen kanssa. Tässä bloggauksessa avaan projektin tuloksia ja käytettyjä menetelmiä aiheesta kiinnostuneille.

Lisää uutisia

Apurahansaajat työllistyvät hyvin

Tieteentekijät kilpailevat apurahoista. Rahoituksen hakemiseen kuluu aivan liikaa aikaa ja työtä. Vain harva onnistuu rahoittamaan tutkimustyötään apurahalla. Tilastojen mukaan korkeakoulujen tutkimushenkilöstö on viime vuosina hieman vähentynyt. Korkeakoulujen tutkimustyöpanoksesta vajaat 5 prosenttia muodostuu apurahatutkijoiden työstä. Tässä kirjoituksessa tarkastelen apurahatutkijoiden työllisyyttä.

Lisää uutisia

Työkyvyttömyyseläkkeellä työskentely on yleisempää korkeasti koulutetuilla ja juuri eläkkeelle siirtyneillä

Viime aikoina sekä Suomessa että monissa muissa maissa osatyökykyisten työssäkäynnin mahdollisuuksiin on alettu kiinnittämään enemmän huomiota. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevia, joilla on työkykyä ja työhaluja jäljellä, kannustetaan työskentelemään eläkkeen ohessa ja heiltä pyritään poistamaan työssäkäynnin esteitä.

Lisää uutisia

Työelämän vanhat ja uudet kuvat

Tein taannoin löydön. Finna on julkaissut verkossa yli 100 000 historiallista valokuvaa, ja latasin joukon valokuvia työhakusanalla. Rakennustyöntekijöitä, maataloustyöntekijöitä, ahtaajia. Joukossa lääkäri, sairaanhoitaja ja kauneudenhoitajakin. Kuvista tuli jotenkin hyvä olo ja mietin, mistä se mahtoi johtua.

Lisää uutisia

Nuorten työmarkkinoilta syrjäytymisen pitkä varjo

Nuorten syrjäytyminen lisääntyy. Ylen joulukuun alussa julkaiseman uutisen mukaan syrjäytyneillä suomalaisnuorilla menee keskimääräistä huonommin kaikilla elämän osa-alueilla. Parikymppisten pitkittynyt syrjäytyminen työmarkkinoilta luo näköalattomuutta sekä toimeentulovaikeuksia. Työttömyys heikentää lisäksi tulevia uramahdollisuuksia sekä aikanaan saatavaa työeläkettä.

Lisää uutisia

Työeläkealan täytyy taistella työkyvyttömyyttä vastaan

Työeläkealan perustehtävä on ansaittujen eläkkeiden maksaminen sekä eläkevarojen tuottava ja turvaava sijoittaminen, jotta jokainen saa ansaitsemansa eläkkeen myös tulevaisuudessa. Eläkkeitä koskevassa keskustelussa unohtuu usein, että työeläkeyhtiöt ovat vakuutusyhtiöitä, joiden ainoa tuote ei ole vanhuuseläke. Työeläketoimijoille ja yhteiskunnalle erittäin merkittävä eläkelaji on usein liian vähälle huomiolle jäävä työkyvyttömyyseläke. Lisää uutisia

Työkyvyttömätkö töihin?

Vanhuuseläkkeiden alaikärajaa nostettiin vuoden alussa toteutetussa eläkeuudistuksessa, jotta työurat pidentyisivät ja eläkkeet paranisivat. Monet sairaat ja työttömät protestoivat. Milläs pidennät työuraa, kun ei kukaan huoli tai ei kykene töihin. Yksi hallituksen kärkihankkeista on saada työkyvyttömiä tai paremminkin osatyökykyisiä töihin. Miten se voisi tapahtua?

Lisää uutisia

Hylätyn työkyvyttömyyseläkepäätöksen saaneen kohtalo ei ole sinetöity

Työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäysprosentti on viimeisen 15 vuoden aikana noussut. Nykyisin 28 prosenttia uusista työkyvyttömyyseläkkeen hakijoista saa kielteisen päätöksen. Mitä hakijoille tapahtuu kielteisen päätöksen saamisen jälkeen?

Lisää uutisia

Enemmistö maisteriksi valmistuvista työskentelee opintojen ohessa

Julkisuudessa esiintyy tuon tuosta väitteitä, että suomalaisten yliopisto-opiskelijoiden opinnot alkavat myöhään ja kestävät pitkään. Yliopiston voimavarat kuluvat perustutkintoa suorittavien viipyillessä opinnoissaan eikä nuorten työurakaan pääse alkamaan. Tässä kirjoituksessa tarkastelen mitä yliopistoista valmistuneiden työurille kuuluu.

Lisää uutisia

Siivittääkö robotiikka Suomen eläkejärjestelmän uuteen muutokseen?

Olen seurannut suurella mielenkiinnolla Uudenkaupungin autotehtaan tarinaa kuilun partaalta automaation myötä uuteen kukoistukseen. Tänä päivänä joissakin autotehtaan työtehtävissä automaatioaste on jopa 90 %:n luokkaa. Näin järisyttävistä luvuista huolimatta tehdas rekrytoi kuluvana vuonna tuhatkunta uutta ihmistä viime vuonna palkatun 700:n lisäksi.

Lisää uutisia

Yrittäjän eläkevakuutuksen viisi ongelmakohtaa

Yrittäjät maksavat liian vähän työeläkevakuutusmaksua, mikä johtaa matalaan eläketurvaan. Helsingin Sanomat käsitteli aihetta hyvässä artikkelissaan 15.6. Pieni eläke yllättää monen yrittäjän eläkeiässä. Pieni YEL-maksutulo on ongelma myös eläkejärjestelmän rahoituksen kannalta. Valtio maksaa osan yrittäjien eläkemenoista.

Seuraavat viisi ongelmakohtaa on etenkin yritystoimintaa harkitsevan hyvä tietää.

Lisää uutisia

Työttömien opiskeluhalujen suitsiminen lyhentää työuria

Riski joutua työttömäksi on tuttua kovin monelle, koulutukseen tai tehtävän vaativuuteen katsomatta. Koulutus kuitenkin pienentää tätä riskiä. Paraskaan osaaja ei saa uutta työtä, jos hänen työalansa uhkaa kuihtua. Kouluttautumalla ihan muihin hommiin hänen työmarkkina-arvonsa saattaa kasvaa jälleen ja uusi työ löytyä. Tähän pitäisi pyrkiä, sillä mitä enemmän on työttömyyttä, sitä lyhyemmiksi työurat jäävät.

Lisää uutisia

Mikä selittää maatalousyrittäjien matalia työtuloja?

Eläketurvan perustana oleva työtulo jää maatalousyrittäjillä keskimäärin matalaksi. Keskiarvon takana on sekä pieniä että suuria työtuloja.  Selitys matalille työtuloille voi löytyä sivutoimisuudesta. Työskentely maatilan ulkopuolella on yleistä, ja matala työtulo voi kertoa maataloustoiminnan pienimuotoisuudesta.

Lisää uutisia

Nuorten työurat ovat vakautuneet

Nuorten työmarkkina-asema ja sen oletettu epävakaus on kuuma peruna julkisuudessa. Esimerkiksi Suomen Pankin tutkijoiden Helvi Kinnusen ja Petri Mäki-Fräntin hiljattain julkaisema selvitys Y-sukupolven oletetusta taloudellisesta ahdingosta sai runsaasti huomiota mediassa. Suomen Pankin mukaan nuorten aikuisten tulojen ja varallisuuden kehitys uhkaa jäädä pysyvästi vanhempia ikäluokkia heikommaksi.

Lisää uutisia

Työuran päättyminen työttömyyteen on katkeraa

Vaikuttaa siltä, että työpaikan menetys kymmenien työvuosien jälkeen tarkoittaa käytännössä työuran loppua. Huomio kannattaisikin kääntää työelämään. Vain muuttamalla toimintatapoja ja asenteita työpaikoilla, voivat työurat jatkua ja ihmiset saada kunniakkaan päätöksen työuralleen. Työttömäksi jääminen ennen vanhuuseläkeiän täyttymistä ei sen sijaan ole monellekaan kunniakas päätös, vaan katkera paikka.

Lisää uutisia

Millaisia yrittäjien YEL-työtulot keskimäärin ovat?

Kysyin ystävältäni, joka työskentelee yrittäjänä, miten hän näkee YEL-vakuutuksen. Hän sanoi, että pienyrittäjänä kokee YEL-maksut hieman korkeina. Toisaalta hän harmitteli sitä, ettei ollut huomannut alun perin asettaa YEL-työtuloaan oikeammalle tasolle, kun vielä sai aloittavan yrittäjän maksunalennuksen. Työtulo tulisi YEL:n mukaan vahvistaa sen suuruiseksi, kuin yrittäjän tekemästä työstä pitäisi maksaa palkkaa toiselle henkilölle, jolla olisi sama osaaminen. Lisää uutisia

Miksi osa-aikaeläke loppuu?

Osa-aikaeläke on kuulunut työeläkelakeihin 30 vuotta ja tänä aikana osa-aikaeläkettä on sekä kehuttu että moitittu. Osa-aikaeläkettä on arvioitu osana eläkejärjestelmää, mutta myös vuosien varrella tehdyt pienemmät muutokset ovat puhuttaneet. Esimerkiksi osa-aikaeläkkeen ikärajojen laskut ja nousut on otettu vastaan ristiriitaisesti ja muutosten vaikutuksista on oltu eri mieltä.

Lisää uutisia

Could Working Lives Be Extended By Working Less?

At first glance, the thought of extending working lives by doing less work seems counter-intuitive: how can something be extended by reducing it? However, when analyzing working lives we need to scrap intuition. The lengths of working lives are not predetermined; people constantly make choices that will have an impact on the total length of their working lives. That’s why something can be reduced (transition from full-time to part-time work) and extended (through later retirement) at the same time.

Lisää uutisia

Työttömyysputki vai syrjintälupa

Politiikan huipulta räväytettiin taas: armahdus ikääntyneille pitkäaikaistyöttömille ja eikun eläkkeelle. Ei tarvitsisi roikkua enää 62-vuotiaaksi työttömyysputkessa eikä rampata turhaan työkkärissä ja kytätä, mitähän jänniä aktiivitoimenpiteitä seuraavaksi olisi tarjolla.

Lisää uutisia

Oletko innostunut työstäsi?

Sain muutama viikko sitten nähdä tamperelaisten lukiolaisnuorten tekemän musikaalin. Esitys oli loistava ja ennen kaikkea esiintyjien innostus oli käsin kosketeltavaa; heillä oli elämä edessä ja vilpitön into taiteen tekemiseen. Esityksen jälkeistä täpinää seuratessani jäin miettimään, miten tällainen innostus saataisiin aikaan työelämässä.

Lisää uutisia