Korona ei kohtele lapsia samalla tavalla

Epidemia koskee meitä kaikkia, mutta sen vaikutukset jakautuvat suomalaisten kesken hyvin epätasaisesti. Olemme erilaisessa ja eriarvoisessa asemassa koronan suhteen. Niin kuin yleensä aina, makroshokit kohdistuvat voimakkaimmin niihin, jotka ovat valmiiksi jo heikoimmassa asemassa. Yksi tällainen ryhmä on vähävaraiset ja hauraassa asemassa olevat lapset. Sosiaalihuollon kantokyky on nyt turvattava.

Lisää uutisia

Sosiaali- ja terveysalalla tarvitaan lisää ammatillista kuntoutusta

Yritysten välisiin eroihin ammatillisen kuntoutuksen käytössä vaikuttaa voimakkaasti se, minkälaisia työntekijöitä niissä työskentelee. Mutta onko yritysten välillä eroja ammatillisen kuntoutuksen käytössä, kun työntekijöiden yksilölliset ominaisuudet on huomioitu? Minkälaiset yritystason tekijät vaikuttavat ammatillisen kuntoutuksen yleisyyteen? Entä miten yritysten välinen vaihtelu kuntoutuksen käytössä suhteutuu yritysten välisiin eroihin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä? Tarkastelen tässä blogikirjoituksessa edellä mainittuja kysymyksiä kahden tuoreen tutkimusartikkelin valossa.

Ammatillinen kuntoutus selvästi yleisempää naisilla

Työeläkelaitosten järjestämä ammatillinen kuntoutus on selvästi yleisempää naisilla kuin miehillä. Sukupuolten välinen ero on erityisen suuri mielenterveyssyistä alkaneessa kuntoutuksessa. Naisilla yleiset mielenterveysongelmat, kuten masennus ja ahdistuneisuushäiriöt, voivat olla ammatilliselle kuntoutukselle otollisempia kohteita kuin esimerkiksi päihdehäiriöt tai psykoottiset häiriöt, jotka puolestaan ovat yleisempiä työkyvyttömyyden syitä miehillä. Kuntoutuksen yleisyys naisilla voi heijastaa myös matalampaa hoitoon hakeutumisen kynnystä ja korkeampaa motivaatiota kuntoutukseen osallistumiseen.

Ammatillinen kuntoutus yleistyy vanhimpiin ikäryhmiin siirryttäessä. Tämä heijastanee terveysongelmien ja kuntoutuksen tarpeen lisääntymistä iän myötä.

Vanhimmilla työikäisisillä ammatillisen kuntoutuksen käyttö kuitenkin vähenee, mikä saattaa liittyä siihen, että kuntoutusta ei katsota enää tarkoituksenmukaiseksi. Työeläkelaitosten järjestämä ammatillinen kuntoutus edellyttää työkyvyttömyyden uhkaa noin viiden vuoden kuluessa. Edellytys myös on, että kuntouksesta katsotaan olevan hyötyä työuran jatkamiseksi. Osatyökyvyttömyyseläkkeet ovat yleisimpiä vanhimmissa ikäryhmissä, joten myös ne saattavat korvata ammatillisen kuntoutuksen tarvetta.

Kuntoutus on selvästi yleisempää alemman koulutuksen saaneilla samoin kuin työntekijöillä toimihenkilöihin verrattuna. Myös tämä liittyy todennäköisesti siihen, että terveysongelmien johdosta kuntoutuksen tarve on alemmissa sosiaaliryhmissä suurempi. Kuntoutus on selvästi yleisempää sellaisilla työntekijöillä, joilla on sairauspoissaolotaustaa.

Yritysten välinen vaihtelu ammatillisen kuntoutuksen yleisyydessä

Yritysten välisiin eroihin ammatillisen kuntoutuksen yleisyydessä voi vaikuttaa niissä työskentelevien yksilöiden piirteet tai itse yritykseen liittyvät tekijät.

Noin 16 prosenttia ammatillisen kuntoutuksen vaihtelusta on yritysten välistä. Kun työntekijöiden väliset erot kuntoutuksen yleisyydessä huomioidaan, vähenee yritysten välisen vaihtelun osuus noin 11 prosenttiin.

Taulukko: Yritysten välisen vaihtelun osuus ammatilliseen kuntoukseen ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä (%). Suluissa on ilmaistu, kuinka paljon yritysten välinen vaihtelu pienenee, kun työntekijöiden yksilölliset ominaisuudet huomioidaan.

Kuntoutus Työkyvyttömyyseläke Täysi TK-eläke Osa TK-eläke
Yritysten välisen vaihtelun osuus 16,3 9,6 10,7 16,7
Yksilötason tekijät vakioiden* 10,8 (-34 %) 3,3 (-66 %) 3,9 (-64 %) 11,1 (-33 %)

*sukupuoli, ikä, koulutus, ammattiasema, sairauspoissaolot

Yritysten välinen vaihtelu ammatillisen kuntouksen käytössä on suurempaa kuin työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä. Erityisesti sen jälkeen, kun työntekijöiden yksilöllisen piirteet on huomioitu, yritysten välinen vaihtelu työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä on vähäistä.  Suurempi yritysten välinen vaihtelu ammatillisessa kuntouksessa on ymmärrettävää, sillä yritysten mahdollisuudet reagoida työkyvyttömyyden uhkaan ovat paremmat kuin siinä vaiheessa, kun työkyvyttömyyseläke on jo tulossa myönnettäväksi.

Ammatillinen kuntoutus myös tyypillisesti tapahtuu kuntoutujan omalla työpaikalla, joten työpaikan mukanaolo on kuntoutuksen kannalta yleensä välttämätöntä. Osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä yritysten välinen vaihtelu on suunnilleen yhtä suurta kuin ammatillisessa kuntouksessa. Osatyökyvyttömyyseläkkeellä onkin monia yhtäläisyyksiä ammatilliseen kuntoutukseen. Useimmiten osatyökyvyttämyyseläkkeellä olevat jatkavat työssä osa-aikaisesti, joten työnantajan rooli tarvittavien työjärjestelyjen tekemisessä on huomattava.

Kuntoutus lisääntyy yrityksen koon kasvaessa

Ammatillinen kuntoutus lisääntyy voimakkaasti yrityksen koon kasvaessa. Tätä voi selittää se, että suuremmissa yrityksissä on paremmat mahdollisuudet osa-aikatyöhön ja muihin työjärjestelyihin kuin pienemmissä yrityksissä. Myös osatyökyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen yleistyy yrityksen koon kasvaessa.

Yrityksen koko ei kuitenkaan ole yhteydessä täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen riskiin. Tätä tulosta voidaan pitää jossain määrin yllättävänä, koska suurissa yrityksissä työkyvyttömyyseläkkeet vaikuttavat yrityksen eläkemaksuihin. Järjestelyn tarkoituksen on kannustaa yrityksiä huolehtimaan työntekijöidensä työkyvystä. Olisi siis voinut olettaa, että työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen vähenee yrityksen koon kasvaessa. Voi toki olla, että suurissa yrityksissä on muita työkyvyttömyyseläkeriskiä kasvattavia tekijöitä, jotka peittävät eläkemaksuihin perustuvan kannustimen vaikutuksen alleen.

Kuntoutus ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen yleistä terveys- ja sosiaalialalla

Kun erot työntekijöiden välillä on huomioitu, ovat eri toimialoilla toimivien yritysten väliset erot kuntoutukseen ja työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisessä suhteellisen pieniä. Ammatillinen kuntoutus on muita yleisempää terveys- ja sosiaalialalla ja rakennusalalla toimivissa yrityksissä.

Terveys- ja sosiaaliala on ainoa toimiala, jossa myös työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen riski on selvästi muilla toimialoilla toimivia yrityksiä korkeampi. Työkyvyttömyysriskien kohdentuminen terveys- ja sosiaalialan ammatteihin on havaittu ennenkin. Tämä voi johtua useiden eri tyyppisten riskitekijöiden kasaantumisesta näihin ammatteihin. Monet terveys- ja sosiaalialan ammatit voivat sisältää sekä henkisesti kuormittavaa ihmissuhdetyötä että fyysisesti raskaita työtehtäviä.

Kun toimialakohtaiset työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen ja ammatillisen kuntoutuksen todennäköisyydet suhteutetaan toisiinsa, on kuntoutus keskimääräistä vähäisempää terveys- ja sosiaalialalla toimivissa yrityksissä. Vaikka siis ammatillista kuntoutusta käytetään terveys- ja sosiaalialalla runsaasti, voitaisiin sitä käyttää vielä enemmän.

Korkean koulutustason yrityksissä työkyvyttömyyden uhat vähäisiä

Ammatillinen kuntoutus on yleisempää sellaisissa yrityksissä, joissa korkeasti koulutettujen osuus on pieni. Työntekijän oma koulutus on yksilötasolla vakioitu, joten tämä tulos kuvaa yrityksen koulutusrakenteen yhteyttä kuntoutukseen siirtymiseen. Sellaisissa yrityksissä, jossa vaaditaan yleisesti korkeaa koulutustasoa, työn luonne ja työolosuhteet ovat toisenlaisia kuin matalan koulutustason yrityksissä. Työolosuhteiden aiheuttamat terveysuhat voivat tällaisissa yrityksissä olla vähäisempiä ja työtehtävistä selviytyminen lievistä terveysongelmista huolimatta helpompaa.

Myös täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen lisääntyy yrityksen koulutustason laskiessa. Sen sijaan osatyökyvyttämyyseläkkeelle siirtyminen on hieman yleisempää, jos yrityksen yleinen koulutustaso on korkea. Työtehtävät voivat tällaisissa yrityksissä olla osa-aikaiseen työskentelyyn sopivampia mutta osaltaan kyse voi olla myös kulttuurista tekijöistä: joissakin yrityksissä osatyökyvyttömyyseläkkeiden käyttöön liittyvät asiat ovat tutumpia kuin toisissa ja niitä on totuttu käyttämään.

Kuntoutus lisääntyy yrityksen sairauspoissaoloasteen lisääntyessä

Kuntoutus on yleisintä sellaisissa yrityksissä, joissa on paljon sairauspoissaoloja. Korkean sairauspoissaoloasteen voidaan ajatella heijastavan yrityksen työkykyriskiä. Yksilötason sairauspoissaolot, samoin kuin muut yksilötason- ja yritystason tekijät, on näissä analyyseissä vakioitu. Kuntoutusta siis käytetään sellaisissa yrityksissä, joissa sairastavuus on yrityksen yhteenlasketuilla sairauspoissaoloilla korkeata. Myös täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen lisääntyy yrityksen sairauspoissaolojen lisääntyessä.

Tämä voisi siis viitata siihen, että kuntoutus kohdistuu oikealla tavalla sellaisiin yrityksiin, joissa työkyvyttömyyden uhat ovat korkeita.

Myös yritystasolla kuntoukseen siirtyminen ja työkyvyttömyyseläkeriski liittyvät toisiinsa: sellaisissa yrityksissä, joissa on korkea työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen riski, myös kuntoutuksen käyttö on yleisempää.

Sosiaali- ja terveysalalla tarvitaan lisää ammatillista kuntoutusta -blogikirjoituksen kuviot excel-taulukossa

Tutkimuksen toteutus

Tutkimuksessa käytettiin Eläketurvakeskuksen rekistereistä poimittua aineistoa, jossa yritysten ja työntekijöiden tiedot yhdistettiin vakuutusnumeron avulla. Tutkimus perustui 30 % otokseen yksityisen sektorin yrityksistä, joissa oli vähintään 10 työntekijää vuoden 2010 lopussa. Aineistoon kuului noin 5 500 yritystä ja noin 300 000 työntekijää, joiden työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä ja ammatillisen kuntoutuksen alkamista seurattiin kuuden vuoden ajan. Tarkasteltavat yritystason tekijät olivat: yrityksen koko, toimiala, sukupuolirakenne, ikärakenne, koulutusrakenne, sosioekonominen rakenne ja sairauspoissaoloaste.

Alkuperäiset tulokset on esitetty kahdessa tutkimusartikkelissa. Tässä esitetyissä tuloksissa pienet eroavaisuudet alkuperäisten tutkimusten välillä on harmonisoitu ja tarkasteluja on täydennetty, jotta työkyvyttämyyseläkkeitä ja kuntoutusta koskevat tulokset ovat mahdollisimman vertailukelpoisia.

Laaksonen M, Rantala J, Liukko J, Polvinen A, Varis J, Kesälä M, Kuivalainen S: Individual- and company-level predictors of receiving vocational rehabilitation: a multilevel study of Finnish private sector workplaces. Journal of Occupational Rehabilitation 2019 Dec 18.

Laaksonen M, Rantala J, Liukko J, Polvinen A, Varis J, Kesälä M, Kuivalainen S: Company-level determinants of disability retirement: a multilevel study of Finnish private sector workplaces. European Journal of Public Health 2019;29(6):1062-1068.

Low-skilled older workers and early exit from the labour market: It’s not just who you are and where you work, but also whom you work with

In Finland, like in most other advanced industrialised countries, low-skilled older workers are at a higher risk of early exit from the labour market than their higher-educated peers. To extend these workers’ working lives, relying on their own responsibility or implementing more government policies alone will not be enough: the help of employers is needed. Lisää uutisia

Onko työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen väheneminen päättynyt?

Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen väheni neljänneksen vuosien 2007 ja 2016 välillä. Suurin osa laskusta keskittyi työttömien kaltaisiin väestöryhmiin, joissa työkyvyttömyyseläkkeiden alkavuus on muita yleisempää. Laskun myötä väestöryhmien väliset erot alkavuuksissa ovat tasoittuneet ja vuonna 2018 työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyminen kääntyi taas nousuun. Onko työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymisen väheneminen päättynyt?  Lisää uutisia

Kolme kuvaa suomalaisesta sisusta

Lasse Virén täytti 70 vuotta 22.7.2019. Juhlan kunniaksi YLE näytti Münchenin 10 000 metrin kultajuoksun. Lasse kaatui, nousi ja jatkoi olympiavoittoon maailmanennätysajalla. Kuva maasta nousevasta Virénistä näyttää suomalaisesta sisusta sen, mitä haluamme nähdä. Mutta mitä työvoimatilastot kertovat sisustamme?

Lisää uutisia

Varhennettu vanhuuseläke on yrittäjien ja työttömien miesten mieleen

Osittainen vanhuuseläke tuli voimaan 1.2.2017. Hiljattain ilmestyneessä osittaista vanhuuseläkettä koskevassa raportissa tarkasteltiin eläkkeen ottajia eläkelajin ensimmäisen puolentoista vuoden ajalta. Tutkimuksessa pääasiallisena kiinnostuksen kohteena oli, onko osittaiselle varhennetulle vanhuuseläkkeelle siirtyminen joissakin ryhmissä erityisen yleistä tai erityisen harvinaista.

Lisää uutisia

Kahden kerroksen työssä jatkajat?

Sosioekonomisten tekijöiden vaikutus eläkeikäisten työssä jatkamiseen on kaksijakoinen. Korkeassa ammattiasemassa olevat ja korkeatuloiset osallistuvat pitkään työelämään, mutta toisaalta näin tekevät myös velalliset ja vuokra-asujat. Osa näyttää pystyvän hyödyntämään vapautta valita työelämän tarjoamia sosiaalisia ja taloudellisia palkkioita, kun taas toisille työssä jatkaminen voi olla toimeentulon kannalta välttämätöntä. Keskimääräinen eläköitymisikä oli 63–68 vuoden ikähaitarissa vähän yli 64 vuotta. Eläkkeelle jäämisen jälkeen työssä vietettiin keskimäärin viisi kuukautta.

Lisää uutisia

Eläketurvakeskuksen koneoppimiskokeilu – näin se tehtiin!

Eläketurvakeskuksessa haluttiin selvittää, olisiko koneoppimistekniikoista hyötyä asiantuntijatyössä, erityisesti erilaisten ennusteiden ja laskelmien teossa. Testausta varten päätettiin tehdä lyhyt kokeilu yhteistyössä Siili Solutions Oyj:n datatutkija Ilkka Huopaniemen kanssa. Tässä bloggauksessa avaan projektin tuloksia ja käytettyjä menetelmiä aiheesta kiinnostuneille.

Lisää uutisia

Apurahansaajat työllistyvät hyvin

Tieteentekijät kilpailevat apurahoista. Rahoituksen hakemiseen kuluu aivan liikaa aikaa ja työtä. Vain harva onnistuu rahoittamaan tutkimustyötään apurahalla. Tilastojen mukaan korkeakoulujen tutkimushenkilöstö on viime vuosina hieman vähentynyt. Korkeakoulujen tutkimustyöpanoksesta vajaat 5 prosenttia muodostuu apurahatutkijoiden työstä. Tässä kirjoituksessa tarkastelen apurahatutkijoiden työllisyyttä.

Lisää uutisia

Työkyvyttömyyseläkkeellä työskentely on yleisempää korkeasti koulutetuilla ja juuri eläkkeelle siirtyneillä

Viime aikoina sekä Suomessa että monissa muissa maissa osatyökykyisten työssäkäynnin mahdollisuuksiin on alettu kiinnittämään enemmän huomiota. Työkyvyttömyyseläkkeellä olevia, joilla on työkykyä ja työhaluja jäljellä, kannustetaan työskentelemään eläkkeen ohessa ja heiltä pyritään poistamaan työssäkäynnin esteitä.

Lisää uutisia

Työelämän vanhat ja uudet kuvat

Tein taannoin löydön. Finna on julkaissut verkossa yli 100 000 historiallista valokuvaa, ja latasin joukon valokuvia työhakusanalla. Rakennustyöntekijöitä, maataloustyöntekijöitä, ahtaajia. Joukossa lääkäri, sairaanhoitaja ja kauneudenhoitajakin. Kuvista tuli jotenkin hyvä olo ja mietin, mistä se mahtoi johtua.

Lisää uutisia

Nuorten työmarkkinoilta syrjäytymisen pitkä varjo

Nuorten syrjäytyminen lisääntyy. Ylen joulukuun alussa julkaiseman uutisen mukaan syrjäytyneillä suomalaisnuorilla menee keskimääräistä huonommin kaikilla elämän osa-alueilla. Parikymppisten pitkittynyt syrjäytyminen työmarkkinoilta luo näköalattomuutta sekä toimeentulovaikeuksia. Työttömyys heikentää lisäksi tulevia uramahdollisuuksia sekä aikanaan saatavaa työeläkettä.

Lisää uutisia

Työeläkealan täytyy taistella työkyvyttömyyttä vastaan

Työeläkealan perustehtävä on ansaittujen eläkkeiden maksaminen sekä eläkevarojen tuottava ja turvaava sijoittaminen, jotta jokainen saa ansaitsemansa eläkkeen myös tulevaisuudessa. Eläkkeitä koskevassa keskustelussa unohtuu usein, että työeläkeyhtiöt ovat vakuutusyhtiöitä, joiden ainoa tuote ei ole vanhuuseläke. Työeläketoimijoille ja yhteiskunnalle erittäin merkittävä eläkelaji on usein liian vähälle huomiolle jäävä työkyvyttömyyseläke. Lisää uutisia

Työkyvyttömätkö töihin?

Vanhuuseläkkeiden alaikärajaa nostettiin vuoden alussa toteutetussa eläkeuudistuksessa, jotta työurat pidentyisivät ja eläkkeet paranisivat. Monet sairaat ja työttömät protestoivat. Milläs pidennät työuraa, kun ei kukaan huoli tai ei kykene töihin. Yksi hallituksen kärkihankkeista on saada työkyvyttömiä tai paremminkin osatyökykyisiä töihin. Miten se voisi tapahtua?

Lisää uutisia

Hylätyn työkyvyttömyyseläkepäätöksen saaneen kohtalo ei ole sinetöity

Työkyvyttömyyseläkkeiden hylkäysprosentti on viimeisen 15 vuoden aikana noussut. Nykyisin 28 prosenttia uusista työkyvyttömyyseläkkeen hakijoista saa kielteisen päätöksen. Mitä hakijoille tapahtuu kielteisen päätöksen saamisen jälkeen?

Lisää uutisia

Enemmistö maisteriksi valmistuvista työskentelee opintojen ohessa

Julkisuudessa esiintyy tuon tuosta väitteitä, että suomalaisten yliopisto-opiskelijoiden opinnot alkavat myöhään ja kestävät pitkään. Yliopiston voimavarat kuluvat perustutkintoa suorittavien viipyillessä opinnoissaan eikä nuorten työurakaan pääse alkamaan. Tässä kirjoituksessa tarkastelen mitä yliopistoista valmistuneiden työurille kuuluu.

Lisää uutisia

Siivittääkö robotiikka Suomen eläkejärjestelmän uuteen muutokseen?

Olen seurannut suurella mielenkiinnolla Uudenkaupungin autotehtaan tarinaa kuilun partaalta automaation myötä uuteen kukoistukseen. Tänä päivänä joissakin autotehtaan työtehtävissä automaatioaste on jopa 90 %:n luokkaa. Näin järisyttävistä luvuista huolimatta tehdas rekrytoi kuluvana vuonna tuhatkunta uutta ihmistä viime vuonna palkatun 700:n lisäksi.

Lisää uutisia

Yrittäjän eläkevakuutuksen viisi ongelmakohtaa

Yrittäjät maksavat liian vähän työeläkevakuutusmaksua, mikä johtaa matalaan eläketurvaan. Helsingin Sanomat käsitteli aihetta hyvässä artikkelissaan 15.6. Pieni eläke yllättää monen yrittäjän eläkeiässä. Pieni YEL-maksutulo on ongelma myös eläkejärjestelmän rahoituksen kannalta. Valtio maksaa osan yrittäjien eläkemenoista.

Seuraavat viisi ongelmakohtaa on etenkin yritystoimintaa harkitsevan hyvä tietää.

Lisää uutisia

Työttömien opiskeluhalujen suitsiminen lyhentää työuria

Riski joutua työttömäksi on tuttua kovin monelle, koulutukseen tai tehtävän vaativuuteen katsomatta. Koulutus kuitenkin pienentää tätä riskiä. Paraskaan osaaja ei saa uutta työtä, jos hänen työalansa uhkaa kuihtua. Kouluttautumalla ihan muihin hommiin hänen työmarkkina-arvonsa saattaa kasvaa jälleen ja uusi työ löytyä. Tähän pitäisi pyrkiä, sillä mitä enemmän on työttömyyttä, sitä lyhyemmiksi työurat jäävät.

Lisää uutisia

Mikä selittää maatalousyrittäjien matalia työtuloja?

Eläketurvan perustana oleva työtulo jää maatalousyrittäjillä keskimäärin matalaksi. Keskiarvon takana on sekä pieniä että suuria työtuloja.  Selitys matalille työtuloille voi löytyä sivutoimisuudesta. Työskentely maatilan ulkopuolella on yleistä, ja matala työtulo voi kertoa maataloustoiminnan pienimuotoisuudesta.

Lisää uutisia

Nuorten työurat ovat vakautuneet

Nuorten työmarkkina-asema ja sen oletettu epävakaus on kuuma peruna julkisuudessa. Esimerkiksi Suomen Pankin tutkijoiden Helvi Kinnusen ja Petri Mäki-Fräntin hiljattain julkaisema selvitys Y-sukupolven oletetusta taloudellisesta ahdingosta sai runsaasti huomiota mediassa. Suomen Pankin mukaan nuorten aikuisten tulojen ja varallisuuden kehitys uhkaa jäädä pysyvästi vanhempia ikäluokkia heikommaksi.

Lisää uutisia

Työuran päättyminen työttömyyteen on katkeraa

Vaikuttaa siltä, että työpaikan menetys kymmenien työvuosien jälkeen tarkoittaa käytännössä työuran loppua. Huomio kannattaisikin kääntää työelämään. Vain muuttamalla toimintatapoja ja asenteita työpaikoilla, voivat työurat jatkua ja ihmiset saada kunniakkaan päätöksen työuralleen. Työttömäksi jääminen ennen vanhuuseläkeiän täyttymistä ei sen sijaan ole monellekaan kunniakas päätös, vaan katkera paikka.

Lisää uutisia

Millaisia yrittäjien YEL-työtulot keskimäärin ovat?

Kysyin ystävältäni, joka työskentelee yrittäjänä, miten hän näkee YEL-vakuutuksen. Hän sanoi, että pienyrittäjänä kokee YEL-maksut hieman korkeina. Toisaalta hän harmitteli sitä, ettei ollut huomannut alun perin asettaa YEL-työtuloaan oikeammalle tasolle, kun vielä sai aloittavan yrittäjän maksunalennuksen. Työtulo tulisi YEL:n mukaan vahvistaa sen suuruiseksi, kuin yrittäjän tekemästä työstä pitäisi maksaa palkkaa toiselle henkilölle, jolla olisi sama osaaminen. Lisää uutisia

Miksi osa-aikaeläke loppuu?

Osa-aikaeläke on kuulunut työeläkelakeihin 30 vuotta ja tänä aikana osa-aikaeläkettä on sekä kehuttu että moitittu. Osa-aikaeläkettä on arvioitu osana eläkejärjestelmää, mutta myös vuosien varrella tehdyt pienemmät muutokset ovat puhuttaneet. Esimerkiksi osa-aikaeläkkeen ikärajojen laskut ja nousut on otettu vastaan ristiriitaisesti ja muutosten vaikutuksista on oltu eri mieltä.

Lisää uutisia

Could Working Lives Be Extended By Working Less?

At first glance, the thought of extending working lives by doing less work seems counter-intuitive: how can something be extended by reducing it? However, when analyzing working lives we need to scrap intuition. The lengths of working lives are not predetermined; people constantly make choices that will have an impact on the total length of their working lives. That’s why something can be reduced (transition from full-time to part-time work) and extended (through later retirement) at the same time.

Lisää uutisia

Työttömyysputki vai syrjintälupa

Politiikan huipulta räväytettiin taas: armahdus ikääntyneille pitkäaikaistyöttömille ja eikun eläkkeelle. Ei tarvitsisi roikkua enää 62-vuotiaaksi työttömyysputkessa eikä rampata turhaan työkkärissä ja kytätä, mitähän jänniä aktiivitoimenpiteitä seuraavaksi olisi tarjolla.

Lisää uutisia

Oletko innostunut työstäsi?

Sain muutama viikko sitten nähdä tamperelaisten lukiolaisnuorten tekemän musikaalin. Esitys oli loistava ja ennen kaikkea esiintyjien innostus oli käsin kosketeltavaa; heillä oli elämä edessä ja vilpitön into taiteen tekemiseen. Esityksen jälkeistä täpinää seuratessani jäin miettimään, miten tällainen innostus saataisiin aikaan työelämässä.

Lisää uutisia