Työkyvyttömyyseläkkeensaajien tulot eivät ole nousseet – onko syytä huoleen?

Viimeisten kuudentoista vuoden aikana työkyvyttömyyseläkettä saavien keskimääräinen kokonaiseläke on laskenut kuusi prosenttia. Samaan aikaan vanhuuseläkkeensaajien kokonaiseläke on noussut 36 prosenttia. Nykyään työkyvyttömyyseläkkeensaajien kokonaiseläke on jo kolmanneksen eli 600 euroa pienempi kuin vanhuuseläkkeensaajien, kun se viime vuosituhannen alussa oli vielä lähes samaa tasoa. Onko syytä huoleen?

Lisää uutisia

Miesten ja naisten eläke-erot suuret – koska ollaan tasoissa?

Vuonna 2016 työeläkejärjestelmässä vanhuuseläkkeelle siirtyneiden miesten keskimääräinen eläke oli 2 036 euroa. Naisilla vastaava luku oli 1 520 euroa kuukaudessa eli eroa on reilut 500 euroa. Se on paljon. Kymmenen vuotta sitten ero oli peräti 700 euroa. Suoraviivaisesti voisi laskea, että jos kehitys jatkuu samanlaisena, ero kuroutuu umpeen 25 vuodessa. Näin tuskin tulee käymään.

Lisää uutisia

Pientä eläkettä saava ei ole yhtä kuin köyhä eläkeläinen – kolme faktaa pienituloi­suudesta

Pienituloisten eläkeläisten määrästä on viime aikoina esitetty erilaisia näkemyksiä. Niissä köyhiksi eläkeläiseksi on usein katsottu ne, joiden eläke jää alle Tilastokeskuksen laskeman pienituloisuusrajan. Pienituloisia eläkeläisiä on kuitenkin selvästi vähemmän kuin alle 1 185 euron kuukausieläkettä saavia, koska pientä eläkettä saava ei ole aina yhtä kuin pienituloinen eläkeläinen. Miksi niin?

Lisää uutisia

Omakohtaiset kokemukset täydentävät kuvaa eläkeläisten toimeentulosta

Eläkeläisten toimeentuloa tarkastellaan usein eläkkeiden tason ja tulojen kautta. Entistä tärkeämmäksi arvioinnissa nousee eläkeläisten omat kokemukset toimeentulostansa. Eläkeläisryhmästä riippuen nämä voivat olla joko yhtenäisiä tulojen kanssa tai kertoa jopa päinvastaista viestiä. Kokonaiskuvan muodostamista varten tarvitaan tietoa molemmista.

Lisää uutisia

Divided Europe in terms of pensioners’ economic welfare

Pensioners in Europe have considerably more money to spend today than in the early 2000s. The poverty rate has gone down by around 20%, and the gap in income between pensioners and working-age people has become narrower. These are all good news about pensioners’ economic welfare in Europe. But if we look at this from a more differentiated angle, we see that there is more to the story.

Lisää uutisia

Eläkeläisten toimeentulosta keskiarvon ja mediaanin valossa

Eläkkeiden tasoa ja eläkeläisten tuloja tarkasteltiin Eläkeläisten toimeentulo 1995–2015 -tutkimuksessa ensisijassa keskiarvolla. Keskiarvon on kritisoitu antavan liian myönteisen kuvan eläkeläisten taloudellisen tilanteen kehityksestä ja asemasta suhteessa palkansaajiin. Miten kuva eläkeläisten toimeentulon kehityksestä muuttuu, jos tunnuslukuna käytetään mediaania keskiarvon sijaan?

Lisää uutisia

Luottamuksen salaisuus – miksi niin monet eivät luota lakisääteiseen eläketurvaan?

Eläketurvakeskuksen kyselytutkimusten mukaan luottamus eläketurvaan on heikentynyt vuosien 2011 ja 2014 välillä. Aiempaa harvempi luottaa esimerkiksi siihen, että eläke takaa kohtuullisen toimeentulon vanhuudessa tai työkyvyttömänä tai siihen, että luvatut eläkkeet pystytään maksamaan tulevaisuudessa (ks. Kahma & Takala 2012; Takala 2015).

Lisää uutisia

Eläkesäästäminen kyselyiden ja tutkimuksen kohteena – osin eri tuloksin

Yksityinen eläkesäästäminen on ollut kiinnostuksen kohteena kevään aikana. Kaksi pankkialan toimijaa toteutti maaliskuussa kyselyn liittyen yksityiseen varautumiseen eläkeikää varten. Syynä lienee sopivien yksityisten säästämistuotteiden markkinaraon haistelu lakisääteisen eläketurvan uudistuksen kirvoittamana. Myös Eläketurvakeskus julkaisi aiheesta tutkimuksen toukokuussa. Eri tahojen tuloksissa on jonkin verran eroja.

Lisää uutisia