Voisiko työeläkkeen indeksikorotus olla euromääräinen?

Työeläkkeen tavoitteena on kulutustason kohtuullinen säilyminen eläkeaikana. Kansan- ja takuueläkkeiden tarkoituksena on turvata riittävä vähimmäiseläketaso. Eläkkeiden indeksoinnin tarkoituksena on varmistaa näiden tavoitteiden saavuttaminen hinta- ja ansiotason muuttuessa. Mitä seuraisi, jos osa indeksikorotuksista kohdistettaisiin euromääräisesti pientä eläkettä saaville sen sijaan, että jokainen saa prosentuaalisesti yhtä suuren korotuksen?

Lisää uutisia

Olisiko vuorotteluvapaasta aika luopua?

Vuorotteluvapaa tuli työvoimapoliittisena kokeiluna käyttöön vuonna 1996, ja sittemmin se monien muiden etuuksien tapaan muuttui pysyväksi. Vapaan ehtoja kiristettiin tuntuvasti vuosina 2014 ja 2016, mikä on vähentänyt vapaalle jäävien määrää selvästi. Juhana Vartiainen esitti viime vuonna vapaasta luopumista tulevan hallituksen tavoitteeksi. Tarvitaanko vuorotteluvapaata enää?

Lisää uutisia

Neuvolat, taitavat taikurit ja eläkejärjestelmän kestävyys

Neuvoloiden työ ratkaisee lopulta suomalaisen eläkejärjestelmän kestävyydenkin. Hieman yllättävä arvio on puhemies Maria Lohelan eduskunnan Suomi 100 -juhlaistunnossa pitämästä puheesta.  Puheellaan hän taustoitti päätöstä, jolla Itsenäisyyden juhlavuoden lastensäätiölle lahjoitettiin 50 miljoonaa euroa edistämään lasten ja lapsiperheiden hyvinvointia.

Lisää uutisia

Pakolla eläketurvaa yrittäjille

Yrittäjyyteen liittyy usein keskeisenä elementtinä vapaus. Yrittäjät haluavat olla oman elämänsä herroja, ottaa ja kantaa yrittäjätoimintaan liittyvät riskit. Yrittäjä haluaa itse päättää, miten ja kuinka isolla sijoituksella hän varautuu vanhuuteen, mahdolliseen työkyvyttömyyteen tai jopa ennenaikaiseen kuolemaan. Lisää uutisia

Nuoret tuntevat paljon paremmin eläketurvaa kuin luulevat

Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että suuri osa suomalaisista ei tunne eläketurvaa. Erityisesti nuorten tuntemus on osoittautunut heikoksi. Nämä tutkimukset ovat pääsääntöisesti analysoineet suomalaisten omia käsityksiä eläketuntemuksensa tasosta. Niissä vastaajilta on kysytty, miten hyvin he kokevat tuntevansa  eläketurvaa. Vähän kuitenkin tiedetään, miten hyvin suomalaiset oikeasti tuntevat eläketurvaa. Muuttuuko kuva tuntemuksen tasosta, jos tarkastelun kohteena on koetun tuntemuksen sijaan ihmisten objektiivinen tuntemus eläketurvasta?

Lisää uutisia

Huomisen aikuiset syntyvät nyt

Lapsien hankkiminen perustuu yksilöiden ja pariskuntien valintoihin, yksilöllisiin elämäntilanteisiin ja mahdollisuuksiin. Syystä tai toisesta lapsia ei välttämättä saada juuri toivottua määrää. Tyypillisesti toivottu lapsiluku on toteutunutta korkeampi. Yksilö- ja perhetason lisäksi lapsiluku on kiinnostava myös yhteiskunnallisen kehityksen näkökulmasta. Erityisesti eläkejärjestelmän kannalta vaikutukset tulevat pitkällä viiveellä.

Lisää uutisia

Nuorten työkyvyttömyyseläkkeet ovat tulevan ajan varassa

Eläkejärjestelmä on aina turvannut työkyvyttömien toimeentuloa. Nuorten eläketurvan järjestämisessä on kuitenkin haasteensa. Alle 35-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeensaajien keskieläke on ETK:n tuoreen tutkimuksen mukaan vain runsaat 800 euroa kuukaudessa. Nuoret työkyvyttömät eivät istu työeläketurvan formaattiin kovin hyvin ja he ovatkin tyypillisesti Kelan etuuksien saajia. Työeläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkkeen määräytymiseen liittyvillä muutoksilla on suurempi merkitys nuorempana kuin vanhempana työkyvyttömäksi tuleville.

Lisää uutisia

On aika tehdä yrittäjien eläkevakuutuksesta versio 2.0

Yrittäjien eläkelaki (YEL) tuli voimaan vuonna 1970 eikä sen perusperiaatteisiin ole sen koommin tehty olennaisia muutoksia. YEL:ssä yrittäjyys näkyy lähtökohtaisesti pitkäaikaisena ja tulot vakiintuneina. Sama ajattelu oli tuolloin vallalla myös työntekijäin eläkelaissa (TEL) loppupalkkaperiaatteineen. Kummassakin laissa oli myös 4 kuukauden ns. odotusaika ennen kuin eläkettä ylipäätään alkoi kertyä.

Lisää uutisia

Kun putoat kesämökin katolta, ottaako työnantaja kopin

Toisinaan sattuu inhimillinen tragedia, jossa parhaassa työiässä oleva ihminen joutuu tapaturman vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle. Esimerkissä nuori mies putoaa kesämökin katolta kesken vapaa-ajan remonttiprojektin ja halvaantuu. Toisinaan tätä tapausta voi seurata myös taloudellinen tragedia nuoren miehen työnantajalle, joka joutuu eläketapauksen vuoksi maksamaan korkeampaa työeläkemaksua kaikista työntekijöistään.

Lisää uutisia

On hymyn aika

Tällaisen puisevan synkistelijän elämä ei todellakaan ole pelkkää hymyä. ”Isä, älä taas ole tuollainen”, sanovat alakouluikäiset tyttäreni niinä iltoina, kun he keksivät jotain omasta mielestään äärimmäisen hauskaa ja naurattavaa touhua juuri sillä hetkellä, kun heidän pitäisi rauhoittua ja painua pehkuihin. Viime aikoina on kuitenkin alkanut tuntua siltä, että toivottomampiakin tosikkoja ja kateudenpesiä saattaa olla olemassa.

Lisää uutisia

Perhe-eläkevaihtoehdot olisivat muutos Ruotsin suuntaan

Hiljattain julkaistussa sosiaali- ja terveysministeriön (STM) perhe-eläkeselvityksessä tarkasteltiin myös muiden maiden eläketurvaa perheenjäsenen kuollessa. Mukana vertailussa olivat Pohjoismaat, jotka muodostavat meille luonnollisen vertailuryhmän sosiaalivakuutuksen alalla. Lisäksi raportissa katsottiin miten asia on järjestetty joissain Keski-Euroopan maissa. Raportissa esitettiin lopuksi vaihtoehtoja perhe-eläkkeen kehittämiseksi. Nämä vaihtoehdot näyttäisivät siirtävän Suomen perhe-eläkejärjestelmää varsinkin Ruotsin suuntaan.

Lisää uutisia

Yhteisannuiteetti – leskeneläketurvaa omakustanteena

Sosiaali- ja terveysministeriö julkaisi 7.4. selvityksen, jossa tarkastellaan työeläkejärjestelmän perhe-eläketurvaa, sen historiaa ja kehittämisvaihtoehtoja. Yhtenä kehittämismallina tarkastellaan uutta eläke-etuutta – yhteisannuiteettimuotoista leskeneläkettä. Yhteisannuiteetti tarkoittaa mahdollisuutta muuttaa osa omasta vanhuuseläkkeestä leskeneläkkeeksi, jota maksetaan puolisolle kuoleman jälkeen.

Lisää uutisia

Perhe-eläkeselvitys nostaa lapseneläkkeet esille

Sosiaali- ja terveysministeriön kolmikantainen selvitystyö perhe-eläkkeistä on juuri julkaistu. Selvityksessä on uutta tietoa eläke- ja väestörekistereistä, siinä arvioidaan järjestelmän toimivuutta ja tuodaan esiin jatkokeskustelun pohjaksi joitakin kehittämismalleja. Julkisessa keskustelussa esille nousee yleensä vain leskeneläkkeen oikeutus tai vääryys. Kehittämismalleissa keskeistä on kuitenkin lapsen eläketurvan parantaminen.

Lisää uutisia

Suomalaiset aikovat eläkkeelle eläkeuudistuksen ikärajoja aiemmin

Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten mielipiteitä vuoden 2017 eläkeuudistuksesta. Eläkeuudistusta koskevien mielipiteiden lisäksi vastaajilta kysyttiin myös arviota siitä, missä iässä itse ajattelee siirtyvänsä kokoaikaiselle eläkkeelle. Tulosten mukaan vastaajien eläkeikäarviot ovat alle uudistuksessa  määriteltyjen alarajojen,  erityisesti 35–49-vuotiailla vastaajilla.

Lisää uutisia

Eläkeiän nosto on sopeutumista ikääntyvään väestöön

Ilta-Sanomat nosti esille Eläketurvakeskuksen (ETK) arviot eläkeuudistuksen vaikutuksista ikääntyneiden työllisyyteen. Eläkeuudistuksen vaikutusarvioita ei voi perustaa erityisen optimistisiin oletuksiin. Liian myönteiset laskelmat nostaisivat riskiä eläkekustannusten nousulle.

Lisää uutisia

Lukemisen arvoinen puheenvuoro eläkkeistä

Toimittajat Teemu Muhonen ja Jari Hanska ovat julkaisseet eläkejärjestelmästä kirjan nimeltä ”Eläketurma – Miksi Suomeen tarvitaan uusi sukupolvisopimus” (Vastapaino).

Uutta sukupolvisopimusta perustellaan eläkeläisten ja nuorempien ikäluokkien viimeaikaisella tulokehityksellä, joka tekijöiden mielestä on ollut epätasapainoista. Ehdotuksissa sukupolvisopimuksen ensi vaiheeksi pelkistyy nykyisten eläkkeiden leikkaaminen. Eläkejärjestelmää ei tekijöiden mielestä kuitenkaan tarvitse räjäyttää.

Kirja on arvokas puheenvuoro eläkkeistä käytävään keskusteluun. Ansioistaan huolimatta kirjassa on myös puutteita. Aloitan ansioista. Lisää uutisia

Historiallinen painolasti rasittaa työllisyysastetta

Suomen työeläkejärjestelmän ensimmäisinä vuosikymmeninä, 1960-, 1970- ja 1980-luvuilla, työeläkemaksujen osuus kokonaispalkasta oli aluksi noin viidennes ja myöhemmin noin puolet nykyisestä maksutasosta. Eläkevakuuttaminen oli siis pilkkahintaista. Asiaa on viime vuosina käsitelty lähinnä “talletettujen” eläkemaksujen arvon kasvuna toteutuneissa eläkkeissä ja sitä kautta sukupolvien välisenä toteutuvien eläkkeiden epäoikeudenmukaisuutena, mutta asiassa on muitakin ulottuvuuksia. Lisää uutisia

Luottamuksen salaisuus – miksi niin monet eivät luota lakisääteiseen eläketurvaan?

Eläketurvakeskuksen kyselytutkimusten mukaan luottamus eläketurvaan on heikentynyt vuosien 2011 ja 2014 välillä. Aiempaa harvempi luottaa esimerkiksi siihen, että eläke takaa kohtuullisen toimeentulon vanhuudessa tai työkyvyttömänä tai siihen, että luvatut eläkkeet pystytään maksamaan tulevaisuudessa (ks. Kahma & Takala 2012; Takala 2015).

Lisää uutisia

Kilpailu kiristyy, palvelu paranee ja tehokkuus lisääntyy

Suomen työeläkejärjestelmä on hajautettu usean toimijan toteutettavaksi – monestakin syystä. Hajautusta on perusteltu muun muassa sillä, että yksi yksittäinen, massiivista valtaa käyttävä toimija olisi herkkä poliittisille paineille, kuten viimeaikainen keskustelu eläkevarojen käytöstä valtion lainoihin tai eläkeindeksin korotuksiin osoittaa. On hyvä, että eläkevarat pysyvät erillään poliittisista agendoista. Eläke jos mikä, on menneiden, nykyisten ja tulevien sukupolvien välinen sopimus, eikä eläkevaroja pidä käyttää muuhun kuin nykyisten eläkkeiden maksuun tai tulevien turvaamiseen.

Lisää uutisia

ETK-blogi kutsuu keskustelemaan

Tervetuloa tutustumaan Eläketurvakeskuksen (ETK) uudistettuihin nettisivuihin. Uudistuksen yhteydessä avataan myös tämä ETK:n blogi, johon minulla on ilo kirjoittaa ensimmäinen teksti.

ETK-blogin tavoite on viestiä työeläketurvan merkityksestä ja tarjota eväitä eläkkeistä käytävään keskusteluun. Talomme asiantuntijat kirjoittavat blogissa omista erityisosaamisen alueistaan. Vieraileviksi kirjoittajiksi olemme onnistuneet saamaan merkittävän ja monipuolisen vaikuttajajoukon, mistä olemme hyvin tyytyväisiä.

Lisää uutisia