Anna eläkeuudistukselle tilaisuus

Kansalaiset haluavat nähdä ensin, miten vuoden 2017 alussa voimaan tullut uusi eläkejärjestelmä toimii, ennen kuin siitä muodostetaan mielipide. Näin voidaan tulkita kansalaisten mielipiteitä vuoden 2017 eläkeuudistuksen oikeudenmukaisuudesta.

ETK:n ja Kelan yhteistutkimuksessa (Tenhunen ym. 2017) havaitsimme, että kansalaismielipide eläkeuudistuksesta oli reilu vuosi ennen sen voimaantuloa odottavalla kannalla. Kun kansalaisilta kysyttiin pitävätkö he uutta, voimaan tulevaa järjestelmää aikaisempaa oikeudenmukaisempana, niin valtaosa vastaajista kuului ”en osaa sanoa” –ryhmään. Yleiskäsitys uudistuksen oikeudenmukaisuudesta muodostetaan vasta sitten, kun järjestelmä on ollut jonkin aikaa toiminnassa ja sen hyviä ja huonoja puolia voidaan arvioida paremmin.

Infokirje eläkeuudistuksesta vaikutti mielipiteisiin

Tutkimushankkeemme ”pihvinä” oli koeasetelma, jossa osalle vastaajista lähetettiin ennen varsinaista kyselyä lyhyt informaatioesite eläkeuudistuksen keskeisistä piirteistä. Vertailuryhmään kuuluvat vastaajat eivät saaneet infokirjettä. Etukäteisinformaatio lisäsi eläkeuudistuksen oikeudenmukaisuutta niiden vastaajien mielissä, jotka saivat esitteen (ks. Kuvio). Jo pelkän esitteen saaminen vaikutti nostavan eläkeuudistuksen legitimiteettiä. Vaikka sananlaskussa todetaan, että ”tieto lisää tuskaa”, niin tutkimuksemme kohdalla tieto lisäsi myös eläkeuudistusta kohtaan tunnettavaa käsitystä sen oikeudenmukaisuudesta.

Eläkeiän nousu ja samat eläkekarttumat koetaan oikeudenmukaisina

Kyselyssämme esitettiin kaksi kysymystä eläkeuudistuksen konkreettisista uudistuksista. Vuoden 2017 eläkeuudistuksessa eläkeikä sidotaan eliniän muutokseen ja eläkkeiden karttumaprosentti yhdenmukaistetaan (työeläkettä karttuu 17 vuoden iästä lähtien 1,5 prosenttia vuosipalkasta). Vastaajat pitivät molempia uudistuksia enemmän oikeuden- kuin epäoikeudenmukaisina (ks. Kuvio). Näiden esimerkkitapausten kohdalla vastaajaryhmissä ei ollut eroa. Niin eläke-esitteen saaneet kuin vertailuryhmään kuuluvat pitivät muutoksia yhtä oikeudenmukaisina. Noin 70 prosenttia vastaajista molemmissa ryhmissä pitivät eläkekarttumien yhdenmukaistamista oikeudenmukaisena uudistuksena.

Kansalaiset ovat antaneet eläkeuudistukselle tilaisuuden näyttää

Suomen eläkejärjestelmä on kaikkien kunnon sosiaaliturvajärjestelmien tapaan jatkuvasti kritiikin alla ja enemmän tai vähemmän kriisissä. Tälläkin hetkellä eduskunnassa on käsittelyssä kansalaisaloite, jossa esitetään työeläkkeiden sitomista palkkaindeksiin. Myös eläkeläisten toimeentulo on keskimäärin parantunut Suomessa viime vuosikymmeninä, mutta miinuspuolena on, että varsinkin iäkkäät kansaneläkeläiset ovat erittäin suuressa tuloköyhyysriskissä.

Vuoden 2017 eläkeuudistuksen tavoitteena on varmistaa, että työeläkkeet pystytään tulevaisuudessakin maksamaan ja eläketurva pysyy riittävänä, vaikka ihmisten elinikä jatkuvasti pitenee. Ensivaikutelma on, että suomalaiset ovat valmiita katsomaan, toimiiko eläkeuudistus, ennen kuin lopullista tuomiota lausutaan. Suurempi kysymys on tietysti se, löytyykö eläkejärjestelmän todellisilta hallitsijoilta – työmarkkinajärjestöiltä ja valtiovallalta – valmiutta katsoa miten eläkeuudistus toimii?

Eläketurvaa uudistaessa päätösten aikajänne on hyvin pitkälle epävarmaan tulevaisuuteen. Vuoden 2017 eläkeuudistuksessa päätettiin, millä tavalla tämän päivän 17-vuotiaan eläke tulee karttumaan aina siihen saakka, kun hän jää vanhuuseläkkeelle. Tämä tapahtuu nykyjärjestelmän mukaan 17-vuotiaalla aikaisintaan vuonna 2068. Toivottavasti eläketurvan maailma ei ole viimeisimmän uudistuksen myötä tullut valmiiksi ja tämän päivän 17-vuotiaskin näkisi vielä uudistuksia. Olennaista olisi, että uudistuksia ei tehdä vain uudistamisen vuoksi tai siksi, että positiivisia vaikutuksia julkistalouteen halutaan nähdä heti eikä ensi vuosikymmenellä.

Kuvio. Suomalaisten mielipiteet vuoden 2017 eläkeuudistuksen oikeudenmukaisuudesta, %.