Blogilistaus
24.5.2022 Jari Kannisto

Suomen eläkkeellesiirtymisikä on noussut yhdeksi korkeimmista Pohjoismaissa. Silti työnteko lopetetaan nuorempana kuin naapurimaissa. Miten ihmeessä näin? Syitä on useita, joista ehkä tärkein on naapurimaiden joustavat työmarkkinat.

Pohjoismaiden ja Viron kanssa tuotetussa yhteisraportissa vertaillaan eläkkeellesiirtymis- ja työnjättöikiä vuosina 2007–2020. Näillä kahdella mittarilla kuvattuna Suomen asema on varsin eri näköinen maavertailussa.

Eläkkeellesiirtymisikä noussut reippaasti

Vielä 2010-luvun alussa Suomen eläkkeellesiirtymisiän odote oli Tanskan ohella Pohjoismaiden matalimpia. Molemmissa maissa tehdyt eläkeuudistukset ovat lykänneet eläkkeelle siirtymistä, ja nyt maat ovat kärkikastissa heti Ruotsin perässä.

Ruotsissa eläkkeellesiirtymisikä on vaihdellut vain vähän ollen koko 2010-luvun Pohjoismaiden korkein.

Ruotsissa ja Suomessa sukupuolten väliset erot eläkkeellesiirtymisiässä ovat olleet pieniä. Sen sijaan Tanskassa – samoin kuin Islannissa ja Norjassa – miehet jäävät eläkkeelle selvästi naisia myöhemmin. Virossa tilanne on päinvastainen, naiset jäävät eläkkeelle selvästi miehiä myöhemmin.

Työnjättöikä Suomessa alhaisin

Kaikissa Pohjoismaissa ja Virossa työnjättöikä on selvästi EU-maiden keskiarvoa korkeampi. Se on myös noussut reippaasti 2010-luvulla koko EU-alueella, mutta silti ero tarkastelujoukon maihin on säilynyt likimain ennallaan.

Vuosikymmenen aikana EU-maissa keskimääräinen nousu on ollut reilun 1,5 vuoden luokkaa – saman verran kuin Suomessa. Tanskassa nousua on ollut hieman Suomea enemmän, mutta Virossa reilummin, yli kaksi vuotta. Sen sijaan muissa Pohjoismaissa nousu on ollut selvästi pienempi.

Pohjoismaat ja Viro jakautuvat kahteen ryhmään työnteon lopettamisen ja eläkkeelle siirtymisen suhteen. On maita, joissa työnteko lopetetaan eläkkeelle siirtymiseen, ja maita, joissa työntekoa jatketaan yleisesti myös eläkkeen rinnalla. Syitä on varmasti useita, ja niitä voi pohtia monesta näkökulmasta.

Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa työnteko päättyy usein eläkkeelle siirtymiseen eikä eläkeläisten työnteko ole kovin yleistä.

Sen sijaan Islannissa ja Norjassa sekä Virossa työnteko näyttää olevan merkittävästi yleisempää eläkkeelle siirtymisen jälkeen kuin toisessa ryhmässä. Työntekoa jatketaan usein vielä eläkkeelle siirtymisen jälkeen pari-kolme vuotta.

Työmarkkinat ja eläketurva vaikuttavat

Eroihin vaikuttavat ainakin työmarkkinoiden huokoisuus, eläkkeiden taso ja muut turvaverkot sekä eläkeläisten työntekomahdollisuudet. Keskeinen rooli on toki myös eläkelainsäädännöllä.

Pohjoismaissa eläke takaa seniorikansalaisten perustoimeentulon niin, ettei se pakota jatkamaan työntekoa eläkkeellä.

Suomessa ja Tanskassa on tehty eläkeuudistuksia, joilla on tukittu varhaiseläkereittejä ja nostettu eläkeikää. Eläkeiän noustessa kiinnostus eläkeaikaiseen työntekoon on saattanut hiipua. Ruotsissa on perinteisesti ollut laajat osa-aikaisten työmarkkinat, mikä auttaa jaksamaan työelämässä eläkeikään saakka. Motivaatio työntekoon eläkkeellä ei näyttäisi olevan suurta länsinaapurissa.

Virossa eläketaso on matala. Se voi johtaa talousahdinkoon, joka pakottaa työnteon jatkamiseen myös eläkkeellä. Moni eläkeläinen tekee töitä. Osalla virolaisista on myös alhainen eläkeikä, mikä voi kannustaa eläkeaikaiseen työntekoon.

Vauraassa Norjassa tilanne on toinen. Eläketaso on korkea, ja kun uusi joustava eläkeikä mahdollisti aiempaa varhaisemman eläkkeelle siirtymisen, siitä tuli nopeasti suosittu. Varhainen eläke houkuttelee, mutta toisaalta myös moni eläkkeen valinneista on jatkanut työntekoa eläkkeen rinnalla.

Eläketasoa voi pitää hyvänä myös Islannissa, joka on hyvin työ- ja yrittäjäorientoitunut yhteiskunta. Moni tekee töitä eläkkeellä tai ainakin eläkeikään, joka on ollut pitkään Pohjoismaiden korkein. Myös työttömyysturvan nopea heikkeneminen kannustaa työntekoon, eikä varhaiseläkemahdollisuuksia ole juuri ollut. Toisaalta talouskriisien yhteydessä työttömien toimeentuloa on päädytty tukemaan ja eläkkeelle pääsyä helpottamaan.

Suomalainen on töissä tai eläkkeellä

Suomessa on perinteisesti tehty täysillä töitä eläkkeelle siirtymiseen saakka, ja siihen on päättynyt myös työura. Vaihtoehtoinen reitti eläkkeelle on kulkenut työttömyyden kautta, mikä myös on päättänyt työuran.

Vuonna 2017 otettiin käyttöön osittainen vanhuuseläke, joka mahdollistaa työnteon keventämisen työuran loppupäässä. Merkittävä osa tämän eläkemuodon valinneista jatkaa työssä eläkkeen ohella. Jos heidät luokiteltaisiin eläkkeelle siirtyneiksi, Suomessa eläkkeellesiirtymisikä laskisi nykytasosta ja työnjättöikä nousisi sitä korkeammaksi, kuten kävi Norjassa vastaavan eläkemuodon käyttöönoton jälkeen.

Lue lisää:

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Eläketurvakeskus (ETK) on lakisääteinen työeläketurvan kehittäjä, asiantuntija ja yhteisten palvelujen tuottaja.