Muutama päivä sitten Eläketurvakeskus ja Kela julkistivat tiedot Suomen eläkkeensaajista vuodelta 2021. Eläkkeensaajien määrä on nyt 1,5 miljoonaa ja osuus väestöstä 27 prosenttia.

Kaikista eläkkeensaajista vanhuuseläkkeen saajia on 80 prosenttia. Työkyvyttömyyseläkettä ja perhe-eläkettä saavien osuudet ovat runsas 10 prosenttia kumpikin. Keskimääräinen kokonaiseläke oli 1 784 euroa kuukaudessa. Tämä oli noin 55 prosenttia suhteessa keskimääräiseen palkkaan, ja naisten keskimääräinen eläke suhteessa miesten eläkkeeseen oli 80 prosenttia.

Ensimmäiset vastaavat tiedot ovat vuodelta 1981. Silloin eläkkeensaajia oli noin miljoona. Vanhuuseläkkeiden osuus oli selvästi nykyistä alhaisempi, noin 60 prosenttia. Sen sijaan työkyvyttömyyseläkkeen ja perhe-eläkkeiden saajien osuudet olivat lähes 15 prosenttia. Eläkkeensaajien väestöosuus oli 21 prosenttia.

Keskimääräinen kokonaiseläke oli 1 661 markkaa kuukaudessa. Keskimääräiseen palkkaan suhteutettuna osuus jäi noin 40 prosenttiin. Naisten keskimääräinen eläke suhteessa miehiin oli vain 68 prosenttia.

Alkuvuosien tilastot eivät ole täysin vertailukelpoisia nykyisiin, mutta antavat oikea kuvan kehityksen suunnasta ja suuruudesta.

Miten tilastot syntyivät?

Eläketurvakeskus ja Kela aloittivat yhteistyön vuonna 1980. Siihen asti molemmat tahot olivat laatineet tilastoja vain omalta tehtäväalueeltaan. Kelan eläketilastot olivat eläkkeensaajien lukumäärän suhteen kattavat, mutta kokonaiskuvaa Suomen eläkkeensaajista ja eläkkeiden tasosta oli kuitenkin vaikea muodostaa. Sosiaali- ja terveysministeriössä oli tähän kiinnitetty huomiota, ja sieltä esitettiin vaade tuottaa nämä tiedot. Niitä tarvittiin eläkepolitiikan suunnittelussa ja seurannassa.

Kansainvälisesti poikkeuksellinen

Yhteistyön ensimmäinen hedelmä julkaistiin heinäkuussa 1983, ja se käsitteli vuoden 1981 tietoja. Tilastossa oli ensimmäistä kertaa tiedot sekä eläkkeensaajista että eläkkeiden tasosta. Se yhdisti yksityisen ja julkisen sektorin työeläkkeet sekä kansaneläkkeensaajat. Tämä oli siihen aikaan kansainvälisesti erittäin harvinainen mahdollisuus ja hyvin edistyksellinen tilasto. Tänä päivänä monella maalla on edelleen vaikeuksia tuottaa näin kattavia tietoja eläkkeensaajistaan, koska eläkkeitä maksetaan useista eri järjestelmistä.

Tilasto oli 40 vuotta sitten jo varsin kattava ja yksityiskohtainen. Se sisälsi jakaumatiedot eläkkeiden suuruuksista ja eläkkeensaajista eläkkeen rakenteen ja lain mukaan eriteltynä sekä väestöosuudet. Kaikki tiedot oli jo tällöin eritelty sukupuolen mukaan. Myös lääneittäin oli paljon tietoja.

Myöhemmin tilaston kattavuus laajeni, kun ns. SOLITA-eläkkeet eli sotilasvammalain, liikennevakuutuslain ja tapaturmavakuutuslain mukaiset eläkkeet saatiin mukaan. Koska aluetiedon tarve kasvoi, alettiin tietoja julkaista myös kuntatasolla vuodesta 1993 lähtien.

Vuosien mittaan tietotarpeet ovat kasvaneet. Eläkkeelle siirtyneitä koskevat tiedot lisättiin tilastoon vuodesta 2003 lähtien. Samalla alettiin julkaista tiedot työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden diagnooseista.

Eläkejärjestelmään vuosittain tehdyt muutokset näkyvät luonnollisesti eri vuosien tilastoissa. Uudet eläkelajit piti ottaa mukaan ja eritellä niiden saajat.

Tilaston merkitys kasvanut

Vuosien mittaan työeläkkeen merkitys on kasvanut huomattavasti. Työeläke muodostaa nykyään merkittävän osan kokonaiseläkkeestä. Samalla kansaneläkkeen merkitys on vähentynyt. Nykyään vain kuusi prosenttia eläkkeensaajista saa pelkkää kansaneläkettä.

Suuri muutos tapahtui vuonna 1996, kun kansaneläkkeen pohjaosa muuttui työeläkevähenteiseksi. Sen seurauksena kansaneläkettä saaneiden määrä putosi merkittävästi ja yhteistilaston merkitys korostui entisestään. Tilaston painoarvo kasvoi myös vuonna 2003, kun se hyväksyttiin Suomen virallinen tilasto -sarjaan. Tilasto Suomen eläkkeensaajista on Eläketurvakeskuksen käytetyin tilasto.

Tiedot nykyään tilastotietokannassa

Pitkään tilastot julkaistiin painettuna tilastokirjana. Vuoden 2018 tiedoista lähtien tilastot on julkaistu vain sähköisesti monipuolisena e-julkaisuna. Lisäksi tiedot ovat nykyään saatavissa kaikille avoimesta Eläketurvakeskuksen tilastotietokannasta sekä Kelan Kelastosta. Niistä tietoja voi hakea omien tarpeiden mukaisesti.

Tutustu tilaston tietoihin:

• Tilasto Suomen eläkkeensaajista -julkaisu (Julkari)
• Tilasto Suomen eläkkeensaajista -verkkosivu
• Tilaston taulukot ETK:n tilastotietokannassa
• Tilaston taulukot Kelan tilastotietokanta Kelastossa

Vastaa Peruuta vastaus

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *

Kommentti *

Nimi *

Sähköpostiosoite *

Δ