Osana palkkaa annettu polkupyöräetu kerryttää työeläkettä
Pyöräily on suosittu harrastus ja lumien sulaessa myös työsuhdepolkupyörät ovat olleet monessa uutisessa ja blogissa esillä. Tämän vuoden alusta lukien työnantajan tarjoama polkupyöräetu muuttui verovapaaksi luontoiseduksi vuositasolla 1200 euroon asti.
Työeläketurvan kannalta on tärkeää huomata, että myös veroton luontoisetu voi oikeuttaa eläkkeeseen. Palkanosaksi sovittu työsuhdepolkupyöräetu, joka vähentää rahapalkan määrää, kerryttää eläkettä. Siitä myös maksetaan työeläkevakuutusmaksut. Näin on siitä huolimatta, että etu on verovapaa. Samanlainen tilanne voi tulla eteen työsuhdematkalipun kohdalla.
Eläkkeen kertymisen tilanne on erilainen palkan päälle annettavan edun kohdalla. Kun työnantaja antaa työntekijälle polkupyöräedun palkanlisänä, edun verovapaan tulon ylittävä määrä lisätään bruttopalkkaan veronalaisena luontoisetuna. Näissä tilanteissa eläkettä kertyy edun veronalaisesta määrästä ja eläkeansion määrä on sama kuin verotettava ansio.
Mistä verotettavan ansion ja eläkeansion ero sitten johtuu palkanosaksi sovitun edun kohdalla? Edun kuuluminen eläkeansioon perustuu työeläkelakeihin. Eläkeansiota ei ole sidottu veronalaisuuteen. Eläkkeen perusteena olevaan työansioon luetaan palkka, tulospalkkio tai muu vastike, joka on maksettu tai sovittu maksettavaksi korvauksena työstä. Eläkeansion ulkopuolelle on laissa rajattu sellaisia työsuhteeseen liittyviä suorituksia, jotka eivät ole vastiketta työstä kuten esimerkiksi vahingonkorvaukset ja kustannusten korvaukset.
Yleensä verot ja eläkemaksut peritään samasta ansiosta. Palkanosana annetun edun osalta tilanne on uusi. Olemme Eläketurvakeskuksessa päivittäneet tulkinnastamme ohjeen työeläkelakipalveluun ja jaamme tietoa myös alan toimijoille. Jos asia mietityttää eläketurvan kannalta, olethan yhteydessä asiakaspalveluumme!
Lue lisää:
Eläketurvakeskuksen asiakaspalvelu
Aivan typerä päätös ja jälkijättöinen tulkinta joka aiheuttaa hillittömän määrän työtä.
Kiitos palautteesta! Tulkintamme perustuu työeläkelakiin eikä linjamme tässä mielessä ole muuttunut. Työntekijän kannalta maksettava palkka tai muu vastike, joka on sovittu maksettavaksi korvauksena työstä kerryttää eläkettä. Tämä säännös on ollut voimassa myös alkuvuoden. Ymmärrämme, että tietojen korjaaminen aiheuttaa lisätyötä. Mahdollisen korjaustarpeen arvioinnissa kannattaa olla yhteydessä omaan eläkevakuuttajaan.
Hei,
kirjoititte seuraavasti:
Eläkkeen kertymisen tilanne on erilainen palkan päälle annettavan edun kohdalla.
Nykyään monilla työpaikoilla on lisääntynyt tämä paikallinen sopiminen eli eikö tässä juuri näin kävisi, kun paikallisesti työnantaja ja työntekijä sopivat pienemmästä palkasta, niin silloin mahdollinen uusi etu tulee palkan päälle?
Moi, maksetaanko tästä työeläkevakuutus maksut niin työnantajan kuin työntekijänkin osalta, Ja miten tämän voi ilmoittaa kun tulorekisterin tulolajissa tämä ei ole työntekijän osalta mahdollinen
Kuten Karoliina blogissa kirjoittaa, eläkkeen perusteena olevan ansion näkökulmasta merkitystä on sillä, onko polkupyöräedun sovittu olevan vastiketta työstä. Jos polkupyöräetu on osa työntekijän ns. kokonaispalkkaa, on se silloin myös eläkkeen perusteena olevaa ansiota. Tällöin eläkevakuuttamisen näkökulmasta on kyse tilanteesta, jossa etu on sovittu palkanosaksi. Tämän ansion perusteella maksetaan myös työeläkevakuutusmaksut. Yksittäisten tilanteiden tulkinnan kanssa neuvoo oma eläkevakuuttaja.
Myös ilmoittaminen tulorekisteriin on mahdollista. Tulorekisterin teknisen ilmoittamisen osalta kannattaa olla yhteydessä Tulorekisteriyksikön asiakaspalveluun.
Ihan naurattavaa. Vastoin sitä mikä tässä on ollut lähtökohtana ja tulee merkittävästi vähentämään toteutuvien etujen määrää sekä työnantajia, jotka tätä lähtevät edes tarjoamaan.
Kiitos palautteestasi! Eläkkeen kertyminen ja annettu ohjeistus perustuu työeläkelakeihin. Työntekijän kannalta maksettava palkka tai muu vastike, joka on sovittu maksettavaksi korvauksena työstä, kerryttää eläkettä.
Tämän tulkinnan pohjaoletus on, että työsuhdepolkupyörä on ”etu” tai ”palkkaa”. Kukaan tässäkään keskustelussa ei tunnu miettivän näkökulmaa, jossa polkupyörä on itse asiassa ”työkalu” jolla tehdään mahdolliseksi työn tekeminen, ja erityisesti sinne pääseminen sujuvasti, kustannustehokkaasti ja ympäristöystävällisesti. Sen sijaan että polkupyörän tulkitaan olevan etu, ei kukaan tunnu kohtelevan työntekijälle tarjottavia mahdollistajia investointina ja tuotantovälineinä.
Muuten asia on selvä, eläke kertyy ilman muuta verottomastakin edusta, mutta millä ihmeen oletuksella työnantaja maksaa ”palkanlisää” , joka ei olisi vastiketta työstä? Tosi omituinen laintulkinta. Jos työnantaja antaa taloudellisen edun, se on oletuksena vastiketta eikä hyväntekeväisyyttä. En ymmärrä nyt yhtään ETK:n tulkintaa tältä osin.
Mitenkä vapaa-ajan käyttöä varten annetun polkupyöräetuuden eläkevakuutusmaksujen maksuvelvollisuus menee silloin, jos työntekijä saa polkupyöräetuuden sellaisena vuonna, jona työsuhde on voimassa, mutta jonka hän on kokonaisuudessaan perhevapaalla, ja jolta vuodelta ei saa lainkaan palkkaa?
Onko silloin, jos saa polkupyöräetuuden perhevapaavuonna työsuhteen olemassa olon perusteella, vaikkei työtä sinä vuonna tehdäkään, kyse palkanlisästä (jos palkkaa ei koko vuonna lainkaan makseta) vai jostain muusta eläkevakuutuslainsäädännön näkökulmasta ja pitääkö silloin etuudesta maksaa työeläkevakuutusmaksuja a) työnantajalta ja b) työntekijältä pidätettävien eläkevakuutusmaksujen osalta?