Työttömyysajan kertymä voi olla merkittävä osa eläkkeestä
Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan ajalta eläkettä kertyy runsaan neljänneksen vähemmän kuin työssä ollessa. Työttömyysajoilta kertyvän eläkkeen osuus voi kasvaa suureksi, jos työuralla on useita työttömyysjaksoja. Työttömyysturvan lisäpäivien kautta eläkkeelle siirtyvällä pitkäaikaistyöttömällä työttömyysajalta kertyvän eläkkeen merkitys on suuri.
Valtiovarainministeriö esitteli työllisyyspaketissaan 14.8.2020 uudistuksia, joilla voitaisiin sekä kasvattaa työllisyyttä että vahvistaa julkista taloutta. Eräs toimenpiteistä on työttömyysajan eläkekertymän poistaminen.
Ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan ajalta eläke lasketaan saman ansion perusteella, joka on myös päivärahan perusteena. Eläkettä kertyy runsas 70 prosenttia siitä, mitä vastaavilla ansioilla työssä ollessa kertyisi. Työmarkkinatuen tai peruspäivärahan ajalta eläkettä ei kerry.
Eläkettä kertyy samalta ajalta kuin ansiopäivärahaa maksetaan. Siten eläkettä voi kertyä yhden työttömyysjakson aikana enintään noin 14–23 kuukauden ajan, riippuen päivärahan hakijan työhistoriasta ja iästä.
Jos ikääntynyt henkilö on oikeutettu työttömyysturvan lisäpäiviin, voi työttömyysajan eläkettä kertyä yhdenjaksoisesti noin viiden vuoden ajalta. Jos ansiosidonnaisia työttömyysjaksoja on työuran aikana useampia, voi näiltä ajoilta kertyvän eläkkeen osuus kasvaa suureksi.
Työttömyysajalta on kertynyt eläkettä tässä kuvatulla tavalla vuodesta 2005 alkaen.
Lisäpäivien kautta eläkkeelle
Eläkettä kertyy vuodessa 1,5 prosenttia vuosiansioista. Esimerkiksi 3 000 euron kuukausipalkalla yhden vuoden työskentely tuo kuukausieläkkeeseen lisää 45 euroa. Eläkekertymä vuoden ansiosidonnaisen työttömyysjakson ajalta on noin 32 euroa, kun ansioista otetaan huomioon 75 prosenttia, ja tehdään vakuutusmaksuvähennys (4,14 % vuonna 2020). Niin työstä kuin työttömyysajalta kertyvä eläke kerrotaan vielä syntymävuoden mukaisella elinaikakertoimella.
Jos vuonna 1958 syntynyt esimerkkihenkilö tekee 40 vuoden työuran keskimäärin 3 000 euron kuukausipalkalla 64 vuoden vanhuuseläkeikään asti, kerryttää hän 1 758 euron kuukausieläkkeen.
Jos sama henkilö jää työttömäksi 59-vuotiaana, on hän kahden vuoden ansiopäivärahan jälkeen 61-vuotiaana oikeutettu ansiopäivärahan lisäpäiviin vanhuuseläkeikään (tai 65-vuotiaaksi) asti. Koko työttömyysajalta kertyy eläkettä (153 euroa), ja vanhuuseläkeiässä hänen eläkkeensä on 1 674 euroa.
Jos työttömyysajalta ei kertyisi eläkettä lainkaan, olisi esimerkkihenkilön eläke 1 521 euroa.
Esimerkki 1: Eläke työstä ja työttömyysajalta, palkka 3 000 euroa/kk
| Työ | Työttömyys | Yhteensä | |
|---|---|---|---|
| Jatkuva työura | 1 758 | – | 1 758 |
| Työttömäksi 59-vuotiaana | 1 521 | 153 | 1 674 |
| Työttömäksi 59-vuotiaana, ei työttömyysajan eläkettä | 1 521 | 0 | 1521 |
Kansaneläke kompensoi pienituloisella työttömyyden vaikutusta
Kansaneläke täydentää pieniä työeläkkeitä. Jos vuonna 1958 syntynyt esimerkkihenkilö on ansainnut 2 000 euroa kuukaudessa, on 40 vuoden työuran jälkeen työeläke 1 172 euroa, johon yksin asuvalle maksetaan lisäksi kansaneläkettä 100 euroa. Yhteensä eläke on 1 272 euroa.
Työttömyysjakso ja lisäpäivät ennen eläkkeelle siirtymistä pienentävät työeläkkeen 1 116 euroon kuukaudessa. Kansaneläkettä tulee lisäksi 127 euroa, eli eläke on yhteensä 1 243 euroa.
Jos työttömyysajasta ei kertyisi lainkaan eläkettä, olisi työeläke 1 014 euroa/kk, kansaneläke 175 euroa/kk ja kokonaiseläke 1 189 euroa kuukaudessa. Työttömyysajan eläkekertymän poistaminen kompensoituisi siis puoliksi kansaneläkkeen nousuna.
Esimerkki 2: Eläke työstä ja työttömyysajalta, palkka 2 000 euroa/kk
| Työeläke: työ | Työeläke: työttömyys | Työeläke yhteensä | Kansaneläke | Kokonaiseläke | |
|---|---|---|---|---|---|
| Jatkuva työura | 1 172 | – | 1 172 | 100 | 1 272 |
| Työttömäksi 59-vuotiaana | 1 014 | 102 | 1 116 | 127 | 1 243 |
| Työttömäksi 59-vuotiaana, ei työttömyysajan eläkettä | 1 014 | 0 | 1 014 | 175 | 1 189 |
Rekisteritietoa vuonna 2017 vanhuuseläkkeelle siirtyneiden eläkekertymistä
Vanhuuseläkkeelle siirtyi vuonna 2017 vajaa 68 000 henkilöä, joista runsas 5 000 työttömyysturvan lisäpäiviltä. Ennen vuotta 2005 työkyvyttömyyseläkkeelle joutuneet on jätetty pois siirtyneiden määrästä.
Työttömyysturvan ajalta kertynyt eläke ei ole keskimäärin kovinkaan merkittävä osa työeläkkeestä (22 euroa/kk), mutta lisäpäiviltä siirtyneiden kohdalla asiat ovat toisin. Heille eläkettä kertyi keskimäärin 116 euroa/kk työttömyysjaksoilta.
Keskimäärin lisäpäiviltä vanhuuseläkkeelle siirtyneiden työeläke oli selvästi matalampi kuin kaikkien vanhuuseläkkeelle siirtyneiden (1330 euroa/kk vs. 1711 euroa/kk). Tyypillisessä tapauksessa työttömyysjaksojen aikaisen eläkkeen kertymän poistaminen olisi kasvattanut kansaneläkettä puolella siitä määrästä, mitä työeläke olisi pienentynyt.
| Vuonna 2017 vanhuuseläkkeelle siirtyneet | Kaikki | Lisäpäiviltä siirtyneet |
|---|---|---|
| Lukumäärä | 67 815 | 5 097 |
| Työeläke keskimäärin e/kk | 1 711 | 1 330 |
| Vuoden 2004 jälkeen kertynyt eläke e/kk, josta | 630 | 461 |
| – sosiaalietuusjaksojen ajalta kertynyt | 28 | 123 |
| – työttömyysetuusjaksojen ajalta kertynyt | 22 | 116 |
| – tulevan ajan kertymä | 35 | – |
Hei!
Jos työnantaja on maksanut vapaaehtoista eläkemaksua joka on tarkoitus saada 62-65 vuotiaana ja olet jäänyt työttömäksi niin tuo eläke vähennetään ansiosidonnaisesta. Jos tällöin työttömänä niin mikä osuus kerryttää varsinaista eläkettä.
Hei!
Jäin eläkkeelle 1.11.2020 täytettyäni 65 vuotta. Ennen eläkkeelle siirtymistäni olin ansiosidonnaisen lisäpäivillä. Eläkeyhtiön tekemässä eläkelaskelmassa, on eläkekertymässä kuitenkin otettu huomioon vain 2019 loppuun saakka maksetut ansioon suhteutetut työttömyyspäivärahat. Miksi laskelmasta puuttuu ajanjakson 1.1.2020 – 31.10.2020 (10 kk) kertymä?
Onko missään tietoa siitä, paljonko valtion eläkevastuut näiden ei-työajan eläkkeiden osalta ovat? Kun korona-aikana esim. työttömyys on 1,5-kertaistunut, niin tulevat eläkemenot työttömyysajaltakin lienevät nopeassa kasvussa. Eli esim. 50 vuoden päästäkin valtiolla on vielä koronalaskua edessä. Mutta mistä löytäisi tiedon, paljonko ne vastuut valtiolla ovat, ja miten ne ovat vuosittain muuttuneet?
Hei,
Ansiosidonnaisilta työttömyys- ja opintojaksoilta sekä vuorotteluvapailta saatujen etuuksien perusteella karttuneet eläkeosat rahoitetaan Työllisyysrahaston osuudella työeläkekustannuksista. Työllisyysrahasto kerää työttömyysvakuutusmaksuja työntekijöiltä ja työnantajilta palkkasumman perusteella ja näistä rahoitetaan mm. työttömyysturvaa ja myös näitä mainittuja eläkkeitä. Valtio rahoittaa VEKL:n eli opiskelun ja alle kolmivuotiaan lapsen hoidon perusteella karttuneet eläkeosat.
Omaan tilanteeseen liittyvissä kysymyksissä kannattaa kääntyä oman työeläkelaitoksen puoleen.
Yleisesti ottaen, jos työttömyyspäivärahaa maksetaan vähennettynä toisen etuuden saamisen vuoksi, ansioperusteesta otetaan huomioon eläkettä kartuttavana vain se osuus, mitä vähennettynä maksettu ansiopäiväraha on täydestä päivärahasta.
Ansiopäiväraha-aika kartuttaa eläkettä ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän täyttämiskuukauden loppuun asti.
Jännä juttu. Vakuuspalkkahan pysyy samana vaikka työttömyyspäivärahasta vähennettäisiin työnantajan maksama lisäeläke. Ja vakuuspalkka on kuitenkin se, mikä sitä eläkettä kerryttää, jos saa ansiosidonnaista työttömyysetuutta. Miksi lisäeläkkeen saaminen työttömänä siis vaikuttaisi työttömyysajan eläkekertymään?