Pääoma-arvokertoimet

Lakisääteisessä työeläkevakuutuksessa käytettävät pääoma-arvokertoimet perustuvat sosiaali- ja terveysministeriön vuonna 1962 vahvistamaan laskuperustemalliin. Pääoma-arvokertoimia tarvitaan vakuutusmatemaattisissa laskelmissa esimerkiksi ennakkoon rahastoitavan maksun määrittämisessä ja vastuuvelan laskennassa. Pääoma-arvokertoimissa otetaan huomioon esimerkiksi kuolevuus sekä sijoitusten tuotto korkoutuvuuden kautta.

Pääoma-arvokertoimien laskemisessa voidaan käyttää apuna niin kutsuttuja diskonttaus- ja kommutaatiofunktioita. Diskonttaus tarkoittaa jonkin tulevaisuudessa olevan rahamäärän kuten tulevien eläkemenojen muuntamista korkoutuvuuden avulla aikaisempaan ajanhetkeen kuten esimerkiksi nykyhetkeen. Diskonttaus- ja kommutaatiofunktioita ovat esimerkiksi funktiot D x  ja N x.

Funktio D x kuvaa vastasyntyneen elossaolotodennäköisyyttä iässä x syntymähetkelle diskontattuna. Funktio N x  kuvaa vastasyntyneen iässä x alkavan elinikäisen yhden yksikön suuruisen eläkkeen korvausten yhteissumman odotusarvoa. Odotusarvo on diskontattu syntymähetkelle. Funktioiden D x  ja N x  avulla voidaan laskea esimerkiksi eläkkeiden kertamaksuja tai eläkevastuita. Eläkkeiden kertamaksuja kuvaavia funktioita merkitään A:lla.

Lisätietoa pääoma-arvokertoimien määritelmistä ja laskemisesta löytyy Eläketurvakeskuksen julkaisemasta Pääoma-arvokertoimet-käsikirjasta. Pääoma-arvokertoimien lukuarvoja löytyy Eläketurvakeskuksen Tilastotietokannasta (Tilastokanta> Työeläkkeiden rahoitus ja kustannustenjako> Pääoma-arvokertoimet).

Oikopolut:

 

 

AIHEEN ASIANTUNTIJA: SARI TORO, SERGEI LAHTI