Tutkimusta eläketurvan riittävyydestä

Eläketurvan tavoitteena on turvata riittävä toimeentulo eläkeaikana. Tutkimuksen tehtävänä on tarjota monipuolista ja ajantasaista tietoa eläkeläisten toimeentulosta ja sen kehityksestä.

Eläkeläisten toimeentuloa ja sen kehitystä arvioidaan eläkkeiden, käytettävissä olevien tulojen, yksilöiden omien kokemusten sekä kulutuksen ja säästämisen huomioivilla tavoilla. Eläkeläisten toimeentuloa verrataan sekä koko väestön ja työssä olevien toimeentuloon että eläkeaikaa edeltäneeseen tuloon.

Tarkasteluissa otetaan huomioon se, että eläkkeensaajat poikkeavat muusta väestöstä esimerkiksi kokonaistulojen rakenteessa, kotitalouden koossa ja kulutustavoissa. Eläkkeensaajat on myös sisäisesti heterogeeninen ryhmä: eläkkeensaajien joukossa on niin hyvin toimeentulevia, keskituloisia kuin pienituloisiakin.

Eläketurvan kansainvälisten muutossuuntien ennakoimiseksi tutkimustyössä seurataan ja arvioidaan eläketurvan ja eläkepolitiikan kehitystä myös muissa maissa.

Käynnissä olevia hankkeita


Activating pension reforms and benefit adjustment in European comparison

Tavoite: Hankkeessa tutkitaan eurooppalaisten eläketurvajärjestelmien uudistuksia aktivoivan sosiaalipolitiikan näkökulmasta kartoittamalla eläketurvajärjestelmien viimeaikaisia muutoksia, joiden tavoitteena on ikääntyvän väestön työllisyysasteen sekä eläkeiän nosto. Lisäksi tarkastellaan reformien dynamiikkaa ja niiden leviämistä maasta toiseen.

Toteutus: OECD-, Eurostat- ja CWED2-aineistoihin perustuva kuvaileva analyysi (vaihe I); tilastotieteellinen selittävä spatial regression-mallinnus (vaihe II).

Aikataulu: 2016–2018

Tekijät: Kati Kuitto ja Jan Helmdag (Universität Greifswald)

Julkaisut:
Kuitto, Kati & Helmdag, Jan 2016. Extending the tail end of working lives: How policies shape labour market participation and retirement of older workers. Manuscript version September 2016.


Eläkebarometri

Tavoite: Tutkia suomalaisten eläketurvaa koskevan tiedon tuntemusta ja mielipiteitä eläketurvan toteutumisesta sekä näissä tapahtuvia ajallisia muutoksia ja vaihtelua eri väestöryhmissä.

Toteutus: Vuosina 2017–2021 vuosittain toteutettava puhelinhaastattelu 1 000:lle Manner-Suomessa asuvalle 17–79-vuotiaalle henkilölle.

Aikataulu: 2017–2021

Tekijät: Mikko Kautto ja Susan Kuivalainen

Julkaisut: Eläkebarometri 2017


Eläkeläisnaisten ja -miesten pienituloisuus

Tavoite: Eläkeläisillä pitkittynyt köyhyys on muuta väestö yleisempää ja iäkkäillä naisilla se on lisäksi selvästi suurempaa kuin saman ikäisillä miehillä. Toisaalta on havaittu, että eläkeläismiesten pienituloisuus on kasva-nut 2000-luvulla eläkeläisnaisia selvästi nopeammin. Tutkimuksessa selvitetään muutoksen syitä.

Toteutus: Tutkimuksen kohdejoukkona on 10 prosentin otos vuosien 1995–2012 eläkeläisistä. Kaikista otoshenkilöistä on saatavilla runsaasti seurantatietoja vuosilta 1995–2012. Tutkimuksessa käytetään tulonjakotutkimuksen menetelmiä.

Aikataulu
: 2017–2018

Tekijät: Juha Rantala, Susan Kuivalainen ja Marja Riihelä (VATT)


Eläkeläisten terveys- ja sosiaalipalveluiden käyttö sekä lääkekustannukset Suomessa

Tavoite: Tutkimuksessa tarkastellaan eläkeläisten terveys- ja sosiaalipalveluiden käyttöä sekä lääkekustannuksia Suomessa vuonna 2015. Siinä analysoidaan, kuinka suuri osa eläkeläisistä palveluita käyttää, mitä palveluita he tarkalleen käyttävät ja miten palveluihin käytetyt julkiset varat kohdentuvat tuloluokit-tain. Samalla katsotaan, miten palveluiden käytöstä aiheutuvat asiakasmaksut sekä lääkekustannukset kohdentuvat eri eläkeläisryhmissä ja miten ne kuormittavat etenkin pienituloisten eläkeläisten toimeentuloa.

Toteutus: THL:n asiakasmaksuhankkeeseen kerätty aineisto, joka sisältää THL:n rekisteritiedot palveluiden käytöstä, Kelan rekisteritiedot lääkeostoista ja erityiskorvausoikeuksista sekä Tilastokeskuksen tiedot henkilön sosioekonomisesta taustasta.

Aikataulu
: 2017

Tekijät: Maria Vaalavuo (THL)


Eläkeläisten toimeentulo ja hyvinvointi

Tavoite: Toteuttaa laaja kyselytutkimus eläkkeensaajille, jolla tuotetaan ajantasaista ja monipuolista tietoa eläkkeensaajien toimeentulosta ja hyvinvoinnista. Tutkimuksessa tarkastellaan eläkkeensaajien toimeentuloa ja siihen keskeisesti liittyviä asioita, kuten asumista, työssä käyntiä, terveyttä, sosiaali- ja terveyspalveluiden käyttöä ja läheisiltä saatavaa apua.

Toteutus: ETK:n toteuttama kysely eläkkeen saajille yhdistettynä rekisteritietoihin. 

Aikataulu
: 2017–2019

Tekijät: Kati Ahonen, Liisa-Maria Palomäki, Susan Kuivalainen, Anu Polvinen, Jyri Liukko, Satu Nivalainen ja Noora Järnefelt

 


Eläkeoikeudet ja -etuudet kansainvälisessä vertailussa

Tavoite: Hankkeessa tarkastellaan ansioperusteisten eläke-etuuksien tason ja saantikriteerien muutosta Euroopassa ja OECD-maissa vuosina 1995-2010. Muutosta pyritään myös selittämään poliittisilla, sosioekonomisilla ja kansainvälisillä tekijöillä time-series–cross-section-regressiomallinnuksen avulla.

Toteutus: CWED2-aineistoon perustuva kuvaileva analyysi ja tilastotieteellinen selittävä mallinnus. 

Aikataulu
: 2016–2018

Tekijät: Kati Kuitto, Lyle Scruggs (University of Connecticut), Detlef Jahn ja Jan Helmdag (Universität Greifswald)


Kokemukset toimeentulon riittävyydestä

Tavoite: Tutkimuksen tavoitteena on muodostaa kuva eläkeläisten subjektiivisesta taloudellisesta hyvinvoinnista sekä Suomessa että Euroopassa 2000-luvulla. Eläkkeellä olevien lisäksi mielenkiinnon kohteena ovat myös eläkkeelle siirtyvien kokemukset. Eläkeläisten taloudellista hyvinvointia tarkastellaan mm. suhteessa muihin väestöryhmiin, tuloihin ja kansainvälisessä vertailussa maiden taloudellista tilannetta kuvaaviin tekijöihin, kuten keskimääräiseen tulotasoon ja tulonjaon epätasa-arvoisuuteen.

Toteutus: EU-Silc aineisto

Aikataulu: 2010–2018

Tekijät: Liisa-Maria Palomäki

Julkaisut:

Palomäki, Liisa-Maria (2016) Reference groups and pensioners’ subjective economic well-being in Europe. Social Indicators Research (), 1-17, First online: 12

Julkaisut: Tuloksia raportoidaan kansainvälisissä tutkimuskonferensseissa ja valikoiden ETK:n julkaisusarjoissa ja kansainvälisissä julkaisuissa.


Osa-aikaeläketutkimus

Tavoite: Tarkoituksena on kuvata osa-aikaeläkkeen voimaantuloon, lakimuutoksiin ja lopettamiseen liitty-viä perusteluja ja keskustelua. Raportissa kuvataan osa-aikaeläkkeen saajia ja osa-aika-eläkeläisten työuria tehtyjen tutkimusten, tilastojen ja rekisteriaineistojen valossa. Lisäksi tarkas-tellaan vähittäisen eläkkeelle siirtymisen malleja muissa maissa.

Osa-aikaeläkkeen vaikutuksesta työurien pituuteen tehdään erillinen selvitys, joka toteutetaan yhdessä HY:n kanssa.

Toteutus: Aineistona käytetään aikaisempia tutkimuksia ja tilastoja osa-aikaeläkkeestä sekä ajantasaisia tutkimusrekisteritietoja.

Aikataulu: 2016–2017

Tekijät: Mervi Takala, Janne Salonen, Niko Väänänen, Mika Vidlund ja Jyrki Möttönen (HY)

Julkaisut:
Takala Mervi & Väänänen Niko (2016) Does part-time pension extend working lives? – A Finnish case study. Finnish Centre for Pensions, Reports 03/2016.


Short-sighted entrepreneurs pay too little pension contribution: Trajectory analysis of incomes

Tavoite: Tutkimuksessa tarkastellaan syitä ammatin- ja liikkeenharjoittajien matalaan työtuloon ja eläke-turvaan. Tarkastelu perustuu ETK:n YEL-valvonta-aineistoon vuosilta 2012-2015. Trajektorianalyysiä käyttäen tutkimuksessa etsitään eri tavoin käyttäytyviä yrittäjiä.

Toteutus: ETK:n ja Verohallinnon rekistereihin perustuva tutkimus. Ryhmät tunnistetaan trajektorianalyysiä käyttäen. Tilastollisella mallilla selitetään alivakuuttamisen syitä.
Aikataulu: 2017–2018

Tekijät: Janne Salonen, Lasse Koskinen (TaY) ja Tapio Nummi (TaY)


 

Tulevaisuuden eläkkeiden maksusimulointi

Tavoite: Mikrosimuloinnin tavoitteena on laskea henkilön eläke tulevaisuudessa. Toteutustapana on työmarkkinoihin ja lakisääteisiin eläkkeisiin menevä mikrosimulointi, joka toimii tiiviisti samalla oletuspohjalla kuin PTS-malli. ELSI-mallissa kyse on väestötason simuloinnista, jossa otetaan huomioon useampia ulottuvuuksia. Keskeisessä roolissa on eläkkeensaajien kannan elättäminen tulevaisuuteen riskipitoisessa maailmassa. Toinen keskeinen asia on eläkkeelle siirtyneiden simuloiminen eri työmarkkinatiloista. Kolmantena asiana pitää luoda työmarkkinasiirtymät ja tulot muille kuin eläkkeelle siirtyville. Tilasiirtymien lisäksi simulointimalliin rakennetaan työeläkkeiden ja Kelan eläkkeiden laskenta sekä tulojen verotus. Mallityön tueksi tehdään erillistutkimusta tietyistä kysymyksistä, kuten perheiden muodostuksesta, mikrosimulaation tulosten testaamisesta ja ansiokehityksestä.

Toteutus: Tutkimusrekisteriin perustuva mallinnus. Käytetään myös Tilastokeskuksen tietoja.

Aikataulu: 2012–2019

Tekijät: Heikki Tikanmäki, Hannu Sihvonen ja Janne Salonen.

Julkaisut:

Heikki Tikanmäki, Hannu Sihvonen ja Janne Salonen (2014) Eläketurvakeskuksen ELSI-mikrosimulointimallin kuvaus. Eläketurvakeskuksen keskustelualoitteita 01/2014.

Heikki Tikanmäki, Hannu Sihvonen ja Janne Salonen (2014) Microsimulating Finnish earnings-related pensions. Finnish Centre for Pensions, Working Papers 02/2014.

Heikki Tikanmäki, Hannu Sihvonen ja Janne Salonen (2015) Työurien ja eläkeajan kehitys sekä eläkkeiden ja niiden jakautumisen muutos. Teoksessa: Kautto, Mikko ja Risku, Ismo (toim.) Laskelmia vuoden 2017 työeläkeuudistuksen vaikutuksista. Eläketurvakeskuksen raportteja 02/2015.

Heikki Tikanmäki, Hannu Sihvonen ja Janne Salonen (2015) Distributional Effects of the Forth-coming Finnish Pension Reform – a Dynamic Microsimulation Approach. International Journal of Microsimulation (2015) 7(2), International Microsimulation Association.

Hannu Sihvonen (2015) Eläketurvakeskuksen ELSI-mikrosimulointimallin laajennus Kelan eläkkeisiin ja verotukseen. Eläketurvakeskuksen keskustelualoitteita 03/2015.