Perhe-eläkevaihtoehdot olisivat muutos Ruotsin suuntaan

Hiljattain julkaistussa sosiaali- ja terveysministeriön (STM) perhe-eläkeselvityksessä tarkasteltiin myös muiden maiden eläketurvaa perheenjäsenen kuollessa. Mukana vertailussa olivat Pohjoismaat, jotka muodostavat meille luonnollisen vertailuryhmän sosiaalivakuutuksen alalla. Lisäksi raportissa katsottiin miten asia on järjestetty joissain Keski-Euroopan maissa. Raportissa esitettiin lopuksi vaihtoehtoja perhe-eläkkeen kehittämiseksi. Nämä vaihtoehdot näyttäisivät siirtävän Suomen perhe-eläkejärjestelmää varsinkin Ruotsin suuntaan.

Leskeneläke määräaikaiseksi

Kehittämisvaihtoehdoista kaikissa kolmessa (A, B, C) leskeneläke muuttuisi ainakin joillekin leskille määräaikaiseksi. Määräaika olisi joko kaksi tai kuusi vuotta tai siihen saakka kunnes nuorin lapsi täyttäisi 18 vuotta. Eroja vaihtoehdoissa on lähinnä siinä, sovelletaanko määräaikaisuutta myös eläkeikäisiin leskiin vai ei.

Määräaikainen leskeneläke on muissa maissa kohtuullisen yleinen käytäntö. Ruotsissa vuoden 1990 uudistuksen myötä leskeneläkkeen pituus rajoitettiin perustapauksissa vuoden mittaiseksi, viimeistään kuitenkin vanhuuseläkeiässä loppuvaksi etuudeksi. Kuten kaikissa STM:n selvityksen kehittämisvaihtoehdoissa, Ruotsissakin leskeneläkettä pidennetään, jos on huollettavia lapsia.

Myös Saksassa ja Itävallassa leskeneläke on nuorilla ja lapsettomilla leskillä määräaikainen, joko kaksi tai vajaa kolme vuotta. Itävallassa leskeneläkkeen kestoon vaikuttaa myös hieman erikoisesti avioliiton kesto ja puolisoiden ikäerot. Mitä suurempi on ikäero, sitä pidempi tulee avioliiton keston olla toistaiseksi myönnettävään leskeneläkkeeseen. Yleisesti ottaen Keski-Euroopan maissa leskeneläketurva voi kuitenkin jatkua pidempään ja mahdollisesti myös vanhuuseläkeiän jälkeenkin, tosin usein yhteen sovitettuna vanhuuseläkkeen suhteen.

Määräaikaisuutta on perusteltu Saksassa ja Ruotsissa mm. työikäisten ja lapsettomien leskien mahdollisuudella (rivien välistä tarkasteltuna myös velvollisuudella) turvata toimeentulonsa työskentelyn kautta tietyn ylimenokauden jälkeen.

Avoliiton asema avioliiton rinnalle

Se, mikä parisuhde oikeuttaa leskeneläkkeeseen, näyttäisi jakavan vertailussa mukana olevat maat kohtalaisen selvästi kahteen leiriin. Keski-Euroopassa yleisesti vain avioliitto tai rekisteröity parisuhde oikeuttaa leskeneläkkeeseen. Poikkeuksen tähän tekee Hollanti, jossa leskeneläkkeen voi saada myös avoliiton perusteella. Hollannin liberaalin maineen mukaisesti leskeneläkkeeseen voi jopa olla oikeus myös samassa taloudessa eläneellä siskolla tai veljellä. Pohjoismaista Ruotsissa ja Norjassa on avoliiton perusteella oikeus leskeneläkkeeseen, edellyttäen kuitenkin yhteistä lasta.

Kaksi kolmesta STM:n kehittämisvaihtoehdosta näyttäisi tämän suhteen liittävän Suomen aiempaa tiukemmin pohjoismaiseen leiriin, jossa myös avoliitto oikeuttaisi tietyin ehdoin leskeneläkkeeseen.

Lapseneläkkeeseen pidempi kesto

Kaikissa kehittämisvaihtoehdoissa esitetään lapseneläkkeen yläikärajan nostamista täysi-ikäisyydestä 21 ikävuoteen, jos lapsi opiskelee. Vastaava käytäntö on yleinen vertailumaissa. Hollantia lukuun ottamatta lapseneläke päättyy normaalissa tapauksessa 18-vuotiaana ja opiskelevalla lapsella ikärajat ovat vaihtelevasti 20 ja 27 ikävuoden välillä. Ruotsissa ennen vuoden 1990 uudistusta lasteneläkkeiden tilanne vastasi Suomen nykyistä järjestelmää. Kansaneläkkeenä ja työeläkkeenä maksettavan lapseneläkkeen ikärajat olivat erilaiset. Yhtenäistäminen nähtiin tärkeäksi paitsi muun sosiaaliturvalainsäädännön mutta myös eläkejärjestelmän kannalta.

Jokeri: omaa eläketurvaa puolisolle lahjaksi

Erittäin mielenkiintoinen ehdotus perhe-eläketurvan kehittämiseksi on mahdollisuus muuttaa osa omasta vanhuuseläkkeestä leskeneläkkeeksi, jota maksetaan puolisolle kuoleman jälkeen. Kyseinen käytäntö on yleisesti käytössä monessa maassa, mutta harvinaisempaa on sen kuuluminen lakisääteisen järjestelmän etuuspalettiin. Tällainen mahdollisuus on kuitenkin (osittain) käytössä Ruotsissa, jossa lakisääteisen eläketurvan rahastoeläkkeeseen (Premiepension) on mahdollista liittää leskeneläke. Oma rahastoeläke jää tällöin jonkin verran matalammaksi. Tätä vaihtomahdollisuutta on Ruotsissa kuitenkin käytetty kohtalaisen vähän. Vuonna 2015 noin yksi kuudesta eläkkeensaajasta oli valinnut perhe-eläketurvan.

Yleisempää tämä ns. yhteisannuiteettimuotoinen eläke on työmarkkinoilla sovituissa lisäeläkkeissä. Alankomaiden työmarkkinaeläkkeissä on vanhuuseläkkeelle siirryttäessä mahdollista vaihtaa perhe-eläke korkeammaksi vanhuuseläkkeeksi, jos kyseessä on yksinasuva henkilö tai puoliso on antanut tähän suostumuksensa. Myös Ruotsissa työmarkkinaeläkkeet mahdollistavat eläketurvan joustavan jakamisen oman vanhuuseläkkeen ja perhe-eläketurvan välillä. Perhetilanteen muuttuessa on tällöin mahdollista myös vaihtaa etuuspakettia. Näin esimerkiksi lasten ollessa pieniä vakuutettu voi pitää perhe-eläketurvan ja luopua siitä kun lapset ovat kasvaneet isoiksi.

Yhteenveto – selvityksen mallit askel Ruotsin suuntaan

Kaiken kaikkiaan perhe-eläkeselvityksessä listatut kehittämisvaihtoehdot modernisoisivat Suomen ny-kyistä järjestelmää ja siirtäisivät sitä erityisesti Ruotsin järjestelmän suuntaan. Tähän liittyisi Keski-Euroopan järjestelmiä liberaalimpi käsitys leskeneläkkeeseen oikeuttavasta parisuhteesta mutta toisaalta rajoitetumpi eläkkeen kesto. On kuitenkin hyvä huomata, että useassa maassa, kuten esimerkiksi Ruotsissa, lisäeläkejärjestelmät voivat kompensoida lakisääteisen turvan rajoituksia merkittävästi.

3 kommenttia
  1. jari2208
    jari2208 says:

    Todellinen muutostarkoitus lienee leikata noin miljardi euroa kuluja pienemmäksi. Epäselvä muutosmatematiikka saa kyllä kansalaisten päät niin sekaisin, että kyllä leikkaus saadaan näyttämään hyvältä uudistukselta. Vakuutusehtoja ollaan taas huonontamassa.

  2. Antti Mielonen
    Antti Mielonen says:

    Kiitos palautteesta jari2208. Totta on, että mahdollisessa uudistuksessa myös kustannusvaikutukset otetaan tarkasti huomioon. Toisaalta esillä olevat vaihtoehdot laajentaisivat vakuutuksen piiriiä myös vanhempiin lapsiin ja avoliittoihin.

  3. jari2208
    jari2208 says:

    Kun vähän annetaan ja paljon otetaan, niin lopputuloshan on hyvä? On uskomatonta katsoa kuinka hyvin kansaa voi johtaa harhaan näissä eläkeuudistuksissa. Onko jo aika unohtaa koko eläkevakuutus?

Kommentoi

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Lähettääksesi kommentin, ratkaise oheinen laskutehtävä. *