Eläketiedon merkitys: suomalaisten mielipiteet vuoden 2017 eläkeuudistuksesta

Eläketurvakeskuksen tutkimuksia 02/2017

Tekijät

Sanna Tenhunen, Ilpo Airio, Olli Kangas, Karoliina Koskenvuo ja Susan Kuivalainen (toim.)

Tutkimuksessa tarkastellaan kyselytutkimuksen avulla, miten vuoden 2017 eläkeuudistus tunnetaan sekä selvitetään informaation merkitystä eläkeasioiden tuntemiseen, ajatuksiin eläkeiästä sekä näkemyksiin eläkeuudistuksesta.

(Painetussa julkaisussa on virhe taulukossa 4.2.2 ja sitä koskevassa tekstissä sivulla 52. Kirja on varustettu korjaussivulla. Oheiseen pdf-tiedostoon tiedot on korjattu oikeaksi 14.3.2017.)

Keskeiset tulokset

Kolme neljäsosaa eläke-esitteen saaneista tutustui siihen. Esitteen saaneista kolmannes koki tuntevansa eläkeuudistuksen hyvin tai melko hyvin. Vertailuryhmästä näin koki vain joka kuudes.  Esite paransi eläkeuudistuksen tuntemusta eniten pienempituloisten sekä perus- ja keskiasteen koulutuksen suorittaneiden keskuudessa.

Eläkeuudistuksen pääperiaatteet tunnettiin melko hyvin ilman esitettäkin. Noin 70 prosenttia vastaajista katsoi eliniän kasvamisen pienentävän eläkkeitä, ja lähes 90 prosenttia uskoi eliniän kasvun nostavan eläkeikää. Enemmistö vastaajista oli saanut eläkeuudistuksesta tietoa perinteisen median kautta.

Suurin osa vastaajista piti sekä eläkeiän sitomista elinajan pituuteen että eläkkeen karttumisen yhdenmukaistamista yleisesti oikeudenmukaisina. Eläke-esite ei juuri vaikuttanut eläkeikiä koskeviin mielipiteisiin. Vastaajat pitivät sopivimpana eläkeiän alarajana noin 63 vuotta ja ylimpänä eläkeikänä noin 67 vuotta. Keskimäärin vastaajat suunnittelivat siirtyvänsä eläkkeelle 65-vuotiaina. Neljä viidestä ilmoitti voivansa harkita joko lykkäävänsä tai varhentavansa eläkkeelle siirtymistä. Esitteen saaminen ei vaikuttanut lykkäys- tai varhennusaikeisiin. Sen sijaan lykkäyksen vaikutuksen tunteminen näkyi varhentamisaikeiden alentumisena ja lykkäysaikeiden lisääntymisenä.

Tilastografiikka