Usein kysytyt kysymykset
Tästä osiosta löydät usein kysyttyjä kysymyksiä ulkomaan työskentelystä. Jos sinulla on kysyttävää omaan ulkomaan työskentelyysi liittyen, ota yhteyttä.
Muusikon työskentely useissa EU-maissa
Kysymys: Olen freelance -muusikko ja minulla on esiintymisiä yleensä Suomessa. Nyt minut on kutsuttu esiintymään festivaaleille Italiaan kolmen päivän ajaksi. Italialainen festivaalin järjestäjä on pyytänyt minua hankkimaan A1- todistuksen. Voinko saada sellaisen? Minulle on myös ensi kesäksi tulossa muutamia keikkoja Italiaan ja mahdollisesti myöhemmin myös Ranskaan.
Vastaus: EU:n sosiaaliturva-asetuksessa on säännöt vakuuttamisesta tilanteissa, joissa henkilö työskentelee useissa eri EU-maissa. Jos työntekijä työskentelee useille työnantajille, joilla on kotipaikat eri EU-maissa, sovelletaan työntekijän asuinmaan lainsäädäntöä. Tällöin kaikki työnantajat ovat velvollisia maksamaan lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut työntekijän asuinmaahan ja työntekijä saa asuinmaastaan todistuksen A1.
Sinulla on useita eri työnantajia Suomessa ja muissa EU-maissa. Jos asut Suomessa, kuulut Suomen sosiaaliturvaan myös ulkomailla esiintyessäsi, ja voit saada osoituksena siitä A 1-todistuksen Eläketurvakeskukselta. Todistus voidaan antaa vuodeksi tai kahdeksikin eteenpäin, kun tiedossa on työskentelyä eri EU-maissa. Ilmoittamasi työskentelymaat merkitään todistukseen. Voit hakea todistusta lomakkeella ETK 2132.
Oikopolut:
Yli viiden vuoden komennus
Kysymys: Olen työkomennuksella Saksassa. Olen saanut E 101-todistuksen ajalle 1.4.2007 lukien 31.3.2011 saakka. Tarkoitus oli, että palaan Suomeen tuolloin, mutta projekti täällä jatkuu vielä, ja työnantajani haluaisi jatkaa työkomennustani kesäkuun 2012 loppuun. Voinko edelleen pysyä Suomen sosiaaliturvassa komennuksen loppuajan?
Vastaus: Asianomaisten EU-maiden viranomaisten yhteisellä sopimuksella (eli ns. poikkeusluvalla) työntekijä voi kuulua lähtömaansa sosiaaliturvaan yleensä enintään viisi vuotta.
Olet työskennellyt Saksassa jo neljä vuotta ja jatkoajan kanssa työkomennuksesi tulee olemaan viisi vuotta ja kaksi kuukautta. Koska viiden vuoden aika ylittyy vain vähän, Eläketurvakeskus voi harkita poikkeusluvan pyytämistä Saksan viranomaiselta. Työnantajasi tulisi hakemuksen yhteydessä esittää kirjallisesti jatkumisen syy ja vahvistaa, että sen jälkeen palaat Suomeen. Jos Saksan viranomainen sitten antaa suostumuksensa poikkeuslupaan, annamme A 1-todistuksen.
Oikopolut:
Lyhyt komennus - tarvitseeko A 1-todistusta hakea?
Kysymys: Lähetämme asentajamme työhön kahdeksi viikoksi Belgiaan. Tarvitseeko hänelle hakea lähetetyn työntekijän todistus näin lyhyelle ajalle?
Vastaus: Jos työkomennus on alle kuukauden pituinen, katsotaan se usein työmatkan luonteiseksi, eikä lähetetyn työntekijän todistusta tarvitse hakea. Todistus kuitenkin annetaan haettaessa myös kuukautta lyhyemmille komennuksille esim. tilanteissa, joissa joku taho (kuten työntekomaan viranomainen tai sikäläinen työnantaja) vaatii todistusta.
Yrittäjä tilapäisesti toisessa EU-maassa
Kysymys: Olen metsäkoneyrittäjä. Yritykseni on perustettu äskettäin. Olen tehnyt metsäkoneurakointia Suomessa, mutta nyt olen saanut puun korjuutöitä noin puoleksi vuodeksi Saksasta. Sen jälkeen minulla on tiedossa taas töitä Suomessa. Voinko kuulua Suomen sosiaaliturvaan Saksassa työskentelyajan ja pitääkö siitä hakea E 101- todistus?
Vastaus: EU-asetuksen mukaan yrittäjä kuuluu pääsääntöisesti sen maan sosiaaliturvaan, missä hän harjoittaa toimintaansa. Yrittäjä, joka lähtee tilapäisesti, enintään kahdeksi vuodeksi, harjoittamaan toimintaansa toiseen EU-maahan, voi kuulua lähtömaansa sosiaaliturvaan tänä aikana.
Ns. lähetetyltä yrittäjältä edellytetään, että hän on harjoittanut merkittävää toimintaa yrityksen sijaintimaassa jo ennen ulkomaille lähtöään ja että toiminta jatkuu siellä ulkomailta palattua. Suomessa edellytämme, että yrittäjällä on ollut voimassa yrittäjän eläkevakuutus (YEL) ennen ulkomaille lähtöä vähintään neljän kuukauden ajan, sillä alle neljä kuukautta kestänyt toiminta jää YEL:n ulkopuolelle.
Mikäli yrittäjätoimintasi on ennen Saksaan lähtöä jatkunut ainakin neljä kuukautta ja sinulla on voimassa YEL-vakuutus, voit kuulua Saksassa työskentelyn aikanakin Suomen sosiaaliturvaan. Tästä osoituksena sinun tulee hakea Eläketurvakeskukselta A 1-todistusta (aiemmin E 101-todistus) hakemuslomakkeella ETK 2142.
Oikopolut:
Palkka ulkomailta- täyttyykö lähettämisen edellytykset?
Kysymys: Olemme lähettämässä työntekijämme kahden vuoden työkomennukselle tytäryhtiöömme Unkariin. Työskentelystä on tehty komennussopimus, jonka mukaan palkka maksetaan tytäryhtiöstä. Työntekijämme on tulossa takaisin entiseen työhönsä komennuksen päätyttyä. Voiko hän saada lähetetyn työntekijän todistuksen?
Vastaus: Lähetetyltä työntekijältä edellytetään, että työsuhde lähettävään työnantajaan säilyy komennuksen ajan ja että heidän välillään säilyy kiinteä yhteys. Arvioitaessa kiinteää yhteyttä kiinnitetään huomiota mm. siihen, kenen kanssa työsopimus on tehty, kenellä on irtisanomisoikeus, kuka maksaa palkan ja onko paluusta Suomeen lähettävän työnantajan palvelukseen sovittu. Yksinomaan se, kuka maksaa palkan, ei ole olennaista. Jos komennussopimus on tehty lähettävän yhtiön kanssa tai ns. kolmikantasopimuksena työntekijän, lähettävän yhtiön ja vastaanottavan yhtiön kanssa, voi työntekijä siis olla lähetetty työntekijä, vaikka hänen palkkansa maksettaisiin ulkomaisesta vastaanottavasta yhtiöstä. Lähetetyn työntekijän todistusta voi siis hakea.
Oikopolut:
Työskentelymaan vaihtuminen
Kysymys: Työntekijämme on työskennellyt palveluksessamme ensin Kiinassa kaksi vuotta ja sen jälkeen lähetettynä työntekijänä USA:ssa viiden vuoden ajan. Nyt hän siirtyisi suoraan USA:sta palvelukseemme Englantiin. Työkomennuksen siellä on tarkoitus jatkua kolme vuotta ja sen jälkeen hän on näillä näkymin palaamassa palvelukseemme Suomeen. Voiko hän edelleen kuulua Suomen sosiaaliturvaan?
Vastaus: EU-maiden viranomaisten yhteisellä sopimuksella (eli ns. poikkeusluvalla) työntekijä voi kuulua lähtömaansa sosiaaliturvaan yleensä enintään viisi vuotta. Tämä viiden vuoden enimmäisaika on maakohtainen eli kun työntekijänne työskentelymaa vaihtuu, voidaan hänelle hakea poikkeuslupaa Suomen sosiaaliturvaan kuulumisesta Englannissa työskentelyn ajaksi. Poikkeusluvan edellytysten arviointi perustuu kuitenkin kokonaisharkintaan. Lisäksi aina edellytetään työskentelymaan, tässä tapauksessa Englannin, viranomaisen suostumusta poikkeuslupaan. Poikkeuslupaa tulee hakea hyvissä ajoin Eläketurvakeskuksesta lomakkeella ETK 2132.
Oikopolut:
Musiikkijuhlien esiintyjien vakuuttaminen
Kysymys: Viikon kestävillä musiikkifestivaaleillemme oli esiintyjä Irlannista. Hänellä oli mukanaan Irlannista vuoden ajalle annettu A1-todistukset. Tarkoittaako se, että heidät on vakuutettu Irlannissa eikä heistä pidä maksaa heistä työeläke- ym. sosiaaliturvamaksuja Suomeen?
Vastaus: Jos henkilöllä on A1- (tai E 101-todistus) kyseessä olevalle ajalle jostain toisesta EU-maasta, tarkoittaa se aina sitä, ettei hänestä makseta mitään työeläke- eikä muita sosiaaliturvamaksuja Suomeen. Todistus voi kuitenkin usein tarkoittaa sitä, että sosiaaliturvamaksut tulee maksaa ko. henkilön asuinmaahan.
Jos kyseessä on yrittäjä (rasti A1-todistuksen kohdassa 3.3 tai 3.4) ko. henkilö on kotimaassaan yrittäjä, joka on vakuutettu siellä. Tällöin suomalaisen työnantajan ei tule maksaa hänestä sosiaaliturvamaksuja mihinkään. Samoin on tilanne silloin, kun kyseessä on lähetetty työntekijä(rasti todistuksen kohdassa 3.1), jolla on lähettävä työnantaja (merkitty todistuksen kohtaan 4). Jos sen sijaan kyseessä on kahdessa tai useammassa maassa tavallisesti työskentelevä työntekijä (rasti todistuksen kohdassa 3.2.) suomalaisen työnantajan tulee maksaa yleensä sosiaaliturvamaksut henkilön asuinmaahan. Tällöin kannattaa kysyä asiasta tarkemmin Eläketurvakeskukselta.
Ulkomaalaisten työntekijöiden vakuuttaminen
Kysymys: Yrityksemme palkkaa tilapäistöihin rakennusiivoojia Virosta. Työt jatkuvat muutamasta päivästä pariin viikkoon. Pitääkö heistä maksaa vakuutusmaksuja Suomeen?
Vastaus: Mikäli virolaisilla työntekijöillä ei ole A1 (tai E 101) -todistusta Virosta kyseiselle ajalle, tulee heistä maksaa Suomeen kaikki samat lakisääteiset sosiaaliturvamaksut ( työeläkevakuutusmaksu, tapa-turmavakuutus-, työttömyys- ja ryhmähenkivakuutusmaksu sekä työnantajan sosiaaliturvamaksu) kuin suomalaisista työntekijöistä. Tarkemmin vakuutusmaksujen määristä löytyy tietoa esimerkiksi sosiaali- ja terveysministeriön internet-sivuilta.
27.10.2011