Työkyvyttömyyseläkettä voidaan maksaa sairauspäivärahakauden jälkeen

Alle vuoden kestävän työkyvyttömyyden aikaisesta ansionmenetyksestä Kela maksaa sairauspäivärahaa. Sairauden, vian tai vamman aiheuttaman työkyvyttömyyden jatkuessa vähintään vuoden ajan työeläkelaitos ja/tai Kela maksaa kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä. Työtapaturma- ja liikennevakuutukset ovat eläkevakuutukseen nähden ensisijaisia.

Työeläkelaitos voi myöntää työkyvyttömyyseläkkeen 18 vuotta täyttäneelle, mutta alle 63-vuotiaalle vakuutetulle. Työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi eläkkeensaajan saavuttaessa vanhuuseläkeiän. Kansaneläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää 16–64-vuotiaalle vakuutetulle.

Työeläkejärjestelmän työkyvyttömyysetuudet ovat

  • työkyvyttömyyseläke
  • osatyökyvyttömyyseläke 
  • kuntoutustuki
  • osakuntoutustuki.

Kuntoutustukea maksetaan kuntoutumisen ajalta

Lyhytaikaisesti työkyvyttömälle henkilölle, jonka vamman tai sairauden arvioidaan paranevan kuntoutuksella, maksetaan kuntoutuksen ajalta kuntoutustukea. Kuntoutustuen edellytyksenä on, että vakuutetulle on tehty hoito- tai kuntoutussuunnitelma. Kuntoutustuki on työkyvyttömyyseläkkeen suuruinen. Jos työkyky ei palaudu, kuntoutustuki muutetaan työkyvyttömyyseläkkeeksi.

Pysyvää työkyvyttömyyseläkettä edeltää usein määräaikainen kuntoutustuki. Vuosina 2009–2011 myönnetyistä työkyvyttömyyseläkkeistä runsas puolet myönnettiin suoraan pysyvinä työkyvyttömyyseläkkeinä. Vastaavasti kuntoutustuista lähes 80 prosenttia muutetaan lopulta työkyvyttömyyseläkkeiksi.

Osatyökyvyttömyyseläkkeestä turvaa osittaiseen työkyvyn menetykseen

Täyttä eläkettä maksetaan henkilölle, jonka työkyvyn menetys on vähintään 3/5 ja osaeläkettä henkilölle, jonka työkyvyn menetys on vähintään 2/5. Osatyökyvyttömyyseläke on määrältään puolet vakuutetun täydestä työkyvyttömyyseläkkeestä.

Osatyökyvyttömyyseläkkeiden saajien määrä on lisääntymässä. Erityisesti julkisella sektorilla osatyökyvyttömyyseläkkeet ovat yleistyneet 1990-luvun puolivälin jälkeen. Osatyökyvyttömyyseläkeläisiä on kuitenkin melko vähän verrattuna täyden työkyvyttömyyseläkkeen saajiin. Vuoden 2013 lopussa osaeläkettä sai noin 13 prosenttia työkyvyttömyyseläkkeen saajista.

Osatyökyvyttömyyseläkkeen merkitystä on selvitetty Eläketurvakeskuksen keskustelualoitteessa Osatyökyvyttömyyseläkkeen toimivuus työeläkejärjestelmässä.

Oikopolut:

Työkyky arvioidaan korostaen jäljellä olevaa työkykyä ja kuntoutusta

Kun arvioidaan oikeutta työkyvyttömyyseläkkeeseen, huomioidaan lääketieteellisten seikkojen lisäksi vakuutetun kyky hankkia ansiotuloja sellaisella saatavissa olevalla työllä, johon hänen kohtuudella arvioidaan kykenevän. Arviossa otetaan huomioon koulutus, aikaisempi toiminta, ikä, asuinpaikka ja muut niihin rinnastettavat seikat.

Yksityisellä puolella yli 60-vuotiaisiin vakuutettuihin ja julkisella puolella kaikkiin vakuutettuihin sovelletaan ammatillisen työkyvyttömyyden määritelmää. Ammatillinen työkyvyttömyys tarkoittaa kyvyttömyyttä tehdä omaan ammattiin kuuluvia työtehtäviä.

Työeläkelaitosten järjestämä ammatillinen kuntoutus on ensisijainen vaihtoehto työkyvyttömyyseläkkeelle. Työeläkekuntoutuksen tavoitteena on edistää ansiotyössä pysymistä tai sinne palaamista ja näin vähentää tai ainakin myöhentää tarvetta siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle.

Työkyvyttömyyseläke koostuu karttuneesta eläkkeestä ja tulevan ajan eläkkeestä

Työkyvyttömyyseläke määräytyy vakuutetulle karttuneen eläkkeen ja tulevan ajan eläkkeen perusteella. Tulevan ajan eläkkeen tarkoituksena on korvata vakuutetulle työkyvyttömyyden vuoksi pois jääviä työansioita vanhuuseläkeikään asti. Tulevan ajan eläke muodostaa usein merkittävän osan nuorten työkyvyttömyyseläkkeistä. Määräaikainen kuntoutustuki ja toistaiseksi myönnettävä työkyvyttömyyseläke määräytyvät samalla tavalla.

Tulevan ajan eläkkeeseen ovat oikeutettuja vakuutetut, joiden työansiot ovat vähintään
16 965,05 euroa (vuoden 2014 tasossa) työkyvyttömyyden alkamisvuotta edeltäneiden kymmenen kalenterivuoden ajalta.

Tulevan ajan eläke lasketaan eläketapahtumavuoden alusta sen kuukauden loppuun, jona työntekijä täyttää 63 vuotta. Se lasketaan pääsääntöisesti työkyvyttömyyden alkamisvuotta edeltäneiden viiden kalenterivuoden ansioiden perusteella.

Työkyvyttömyyseläkkeisiin tehdään iän perusteella määräytyvä kertakorotus

Viisi vuotta jatkuneisiin työkyvyttömyyseläkkeisiin tehdään pysyvästi kertakorotus. Korotus tehtiin ensimmäisen kerran vuonna 2010 kaikkiin vähintään viisi vuotta jatkuneisiin työkyvyttömyyseläkkeisiin. Kertakorotuksen tarkoituksena on parantaa erityisesti nuorten työkyvyttömyyseläkkeiden tasoa.

Kertakorotus tehdään kun työkyvyttömyyseläkkeen tai kuntoutustuen alkamisesta on kulunut viisi vuotta. Korotus määräytyy eläkkeensaajan iän perusteella. Nuorimmilla, 24–31-vuotiailla, korotusprosentti on 25. Korotus pienenee prosenttiyksiköllä ikävuotta kohden. Mikäli eläke alkaa 50 vuoden täyttämisen jälkeen, kertakorotusta ei myönnetä.

Oikopolut:

Ammatillisella kuntoutuksella edistetään työssä pysymistä

Työeläkelaitokset järjestävät ammatillista kuntoutusta työeläkevakuutetuille. Ammatillisen kuntoutuksen tarkoituksena on ehkäistä työkyvyttömyyttä ja parantaa ansiomahdollisuuksia. Ollakseen oikeutettu työeläkelaitoksen järjestämään ammatilliseen kuntoutukseen vakuutetulla tulee olla 33 930,09 euroa (vuonna 2014) työansioita työkyvyttömyyden alkamista edeltäneiden viiden vuoden ajalta.

Ammatillisen kuntoutuksen muotoja ovat esimerkiksi työpaikkakuntoutus ja koulutus. Työeläkelaitos maksaa kuntoutuksen ajalta kuntoutusetuutta. Kuntoutusetuuksia ovat

  • kuntoutusraha
  • osakuntoutusraha
  • kuntoutuskorotus
  • kuntoutusavustus.

Tavallisimmin maksetaan kuntoutusrahaa, joka on kuntoutustuen määrä korotettuna 33 prosentilla. Jos työntekijä ansaitsee ammatillisen kuntoutuksen aikana enemmän kuin puolet vakiintuneesta ansiosta, maksetaan osakuntoutusrahaa, joka on puolet täyden kuntoutusrahan määrästä.

Vuonna 2012 työeläkelaitosten järjestämässä ammatillisessa kuntoutuksessa oli 11 100 henkilöä. Kuntoutuksen kustannukset olivat 93 miljoonaa euroa.

Vuonna 2012 päättyi 5 100 kuntoutusohjelmaa ja kuntoutujista 64 prosenttia palasi takaisin työelämään ja 15 prosenttia siirtyi eläkkeelle. Eläkkeelle siirtyneistä 47 prosenttia siirtyi osatyökyvyttömyyseläkkeelle täyden työkyvyttömyyseläkkeen sijaan. Lisätietoa työeläkekuntoutuksesta saa Eläketurvakeskuksen tilastoraportista Työeläkekuntoutus vuonna 2012. 

Oikopolut:

Työkyvyttömyyseläkkeen saajia koskevat ansiorajat

Täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä oleva saa ansaita enintään 40 prosenttia ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä oleva 60 prosenttia eläkettä edeltäneestä vakiintuneesta keskiansiosta.

Työkyvyttömyyseläkkeen saajien työssäkäyntiä pyritään edistämään. Väliaikainen työhönpaluun edistämislaki (TyEdL) on voimassa vuoden 2016 loppuun asti ja sen mukaan sekä täyden että osatyökyvyttömyyseläkkeen aikana voi ansaita aina vähintään takuueläkkeen verran (743,38 e/kk vuonna 2014). Vähimmäisansiorajan nosto luo pienituloisille työkyvyvyttömyyseläkeläisille paremmat mahdollisuudet työntekoon ja helpottaa työnteon kokeilemista.

Kun työansiot ylittävät ansaintarajat, eläkkeen maksaminen keskeytetään ja eläke jätetään lepäämään vähintään kolmeksi kuukaudeksi ja enintään kahdeksi vuodeksi. 

Täyden työkyvyttömyyseläkkeen saajista runsas viisi prosenttia ja osatyökyvyttömyyseläkkeen saajista runsas 60 prosenttia on työssäkäyviä. Julkisella puolella osatyökyvyttömyyseläkkeen saajien työssäkäynti on yleisempää kuin yksityisellä puolella. Lisäksi merkittävä osa työkyvyttömyyseläkkeen saajista haluaisi tehdä töitä.

Työkyvyttömyyseläkeläisten työssäkäynnistä saa lisätietoa Eläketurvakeskuksen raportista Työkyvyttömyyseläke ja ansiotyö.

Oikopolut:

12.03.2014