Työkomennus EU- tai ETA-maahan
Lähetetty työntekijä
Lyhyellä ulkomaan työkomennuksella oleva työntekijä voi tietyin edellytyksin kuulua edelleen lähtömaansa sosiaaliturvaan. Työntekijää voidaan pitää Suomen sosiaaliturvan piirissä enintään kaksi vuotta.
Lähetetty työntekijä on henkilö, joka
- on suomalaisen työnantajan lähettämä
- kuuluu ulkomaille lähtiessään Suomen sosiaaliturvaan
- tekee ulkomailla työtä tilapäisesti.
Tarkempia tietoja vakuuttamisen edellytyksistä EU-maissa työskennellessä on työeläkelakipalvelun ohjeissa Yleistä vakuuttamisesta EU-maissa sekä Lähetetty työntekijä. Lisätietoa löytyy myös Työkomennus ulkomaille -esitteestä.
Työkomennukselle lähtevä työntekijä tarvitsee todistuksen osoitukseksi Suomen sosiaaliturvan piiriin kuulumisesta. Todistuksen avulla työntekijä ja työnantaja välttyvät kaksinkertaisilta vakuutusmaksuilta.
Suomen sosiaaliturvaan kuuluvasta työntekijästä maksetaan siis kaikki lakisääteiset sosiaalivakuutusmaksut Suomeen. Vakuutusmaksujen ja tiettyjen etuuksien perusteena on yleensä vakuutuspalkka.
Työnantaja voi hakea lähetetyn työntekijän todistusta Eläketurvakeskukselta sähköisesti. Sähköisessä palvelussa voi tehdä hakemuksen ainoastaan työntekijälle, ei esimerkiksi virkamiehelle. Palvelu toimii suomeksi. Hakemuspalveluun kirjautumisessa käytetään verohallinnon ja Kelan yhteistä Katso-tunnistautumista.
Todistusta voi hakea myös täytettävällä ja tulostettavalla verkkolomakkeella (ETK 2132).
Työntekijän ulkomaille mukaan lähtevien perheenjäsenten tulee omalla hakemuksellaan hakea Suomen sosiaaliturvan piiriin kuulumista Kelasta.
Oikopolut:
Aiheesta muualla:
- Yleistä vakuuttamisesta EU-maissa (Työläkelakipalvelu)
- Lähetetty työntekijä (Työeläkelakipalvelu)
- Ulkomaantyön ansiot, vakuutuspalkka (Työeläkelakipalvelu)
- Työkomennus ulkomaille -esite (pdf, 427 kt)
- Kela
Poikkeuslupa
EU- ja ETA-maiden viranomaisilla on mahdollisuus sopia keskenään poikkeuksista kaikkiin vakuuttamista koskeviin sääntöihin. Jos esimerkiksi työntekijää ei voida pitää lähetettynä työntekijänä työkomennuksen pituuden vuoksi, käytännössä jos komennus on yli kaksi vuotta mutta alle viisi vuotta, hän voi kuitenkin pysyä Suomen sosiaaliturvan piirissä poikkeusluvalla.
Poikkeuslupaa ei yleensä haeta viittä vuotta pidemmäksi ajaksi samaan maahan. Ulkomaantyön kestoa tarkastellaan siis maakohtaisesti, mutta poikkeusluvan edellytysten arviointi perustuu kuitenkin kokonaisharkintaan. Poikkeusluvan myöntäminen edellyttää aina työskentelyvaltion asianomaisen viranomaisen suostumusta.
Poikkeuslupaa haetaan samalla hakemuslomakkeella kuin lähetetyn työntekijän todistustakin.
Mikäli lähetetyn työntekijän tai poikkeusluvan edellytykset eivät täyty, tulee työnantajan järjestää työntekijän sosiaaliturva työskentelymaassa. Tietyissä tilanteissa suomalainen työnantaja voi lisäksi ottaa työntekijälle vapaaehtoisen työeläkevakuutuksen Suomessa.
Oikopolut:
Aiheesta muualla:
25.10.2011