Hells Bells
Gonggg…gongggg…
Kuvitelkaa valtavan valaistun kellon kumahtavan yksin mustassa hallissa, jossa valtava väkijoukko odottaa hikisinä ja malttamattomina sähkökitaran tarttuvaa riffiä. Kun kitara lähtee soimaan yhdessä kellon kanssa ja rummut lyövät tahtia, ryhtyy väkijoukko pomppimaan kädet ylhäällä.
Lavalta kuuluu jotain, jota jotkut kutsuvat lauluksi; ääni, jonka tuottamisessa voi nähdä kitarisojen kirmaavan tuulessa samalla kun kimakka mutta miehekäs rääkäisy tunkee korvistasi sisään.
Tähän asti vielä olen järjissäni… Sitten se alkaa: kun tarkennan katsettani, näen Tuomo Pietiläisen tarraavan lavalla mikrofoniin. ”I ’m rolling thunder, pouring rain…I ’m coming on like a hurricane”, Tuomo laulaa, kun tuomiopäivän kellot kumisevat taustalla.
Ravistan päätäni ja katson ympärilleni. Eläkeyhtiöiden isot pomot raastavat hiuksiaan, EK:n eläkepomo Lasse Laatusen kasvoilta paistaa hiki ja huoli, kun Tuomo jatkaa: ”I won’t take no prisoners, won’t spare no lives…”.
Olen selvästi keskellä painajaisunta, jossa AC/DC:n laulajana onkin Helsingin Sanomien toimittaja, eikä konserttihallikaan taida olla ihan normaali. On aika tuomita eläkeyhtiöiden, työmarkkinajärjestöjen ja eläketurvakeskuksen päättäjät. Taitaapa joukossa olla muutama valtion edustajakin. On tilinpäätöstietojen julkistamisen aika!
Eläkejärjestelmää koskeva työ on jälleen alkanut. Samana päivänä, kun eläkeneuvotteluryhmän työ alkoi 25.10.2011, oli maan valtalehdessä taloustoimittaja Pietiläisen artikkeli eläkevarojen riittävyydestä (=riittämättömyydestä) tulevaisuudessa. Viesti oli selvä: rahat eivät riitä, tuotto ei riitä, vaviskaa, te tulevat eläkkeensaajat. Eläkejärjestelmämme on helvetin porttien äärellä ja tuomittu kadotukseen.
Tästä sitä oli taas hyvä alkaa työ. Työ on vaikeaa, koska näkemykset esimerkiksi oikeasta eläkeiästä eivät käy yksiin. Toiset haluavat nostaa eläkeikää, kun taas palkansaajien mielestä nykyinen ikä on riittävä, jos vain pystyttäisiin vähentämään työkyvyttömyyseläkkeelle joutuvien määrää. Yhtä mieltä ollaan kuitenkin siitä, että eläkejärjestelmämme perusteet ovat oikeat, oikeudenmukaiset, ja että järjestelmä on kestävällä pohjalla, myös tulevia sukupolvia ajatellen.
On kuitenkin hyvä, että järjestelmää arvioidaan myös kriittisesti. Mikään ei ole itsestään selvää ja on erittäin vaikeaa arvata (toisin sanoen arvioida tulevaisuutta) millaisessa maailmassa elämme 30 vuoden päästä. Minua kuitenkin harmittaa se, että eläkejärjestelmään kohdistuva kritiikki on aika yksioikoista, eikä toimittaja Pietiläinen tunnu näkevän eläkejärjestelmästämme mitään hyvää. Tällaisilla näkemyksillä on kuitenkin vaikutusta, kun yritämme päästä vaikeissakin asioissa perisuomalaiseen tapaan yhteisymmärrykseen ja ratkaisuun.
Toivottavasti neuvotteluryhmä saa työnsä hyvälle uralle ja tehtyä vastuullisia ja kestäviä ratkaisuja, jotta meidän ei tarvitse herätä keskeltä painajaisunta…
Nikolas Elomaa
Kirjoittaja on SAK:n edunvalvontajohtaja. Seuraavaksi vuorossa on Eläketurvakeskuksen tutkimusosaston päällikkö Mikko Kautto, hänen kolumninsa ilmestyy viikolla 48.
09.11.2011