Elinaikakerroin vaikuttaa
eläkkeen määrään

Elinajanodotteen muutos vaikuttaa alkaviin eläkkeisiin elinaikakertoimen avulla. Elinaikakertoimen tarkoituksena on rajoittaa elinajan pitenemisestä johtuvaa eläkekustannusten kasvua ja kannustaa jatkamaan työntekoa.

Elinajanodotteen noustessa elinaikakerroin pienentää kuukausittain maksettavaa eläkettä. Se ei kavenna eläkkeensaajan koko vanhuuseläkeajalta maksettavaa eläkkeen yhteismäärää, jos eläkkeensaaja elää elinajanodotteen pidentymistä vastaavaan ikään. Elinajanodotteen vertailutasona on vuoden 2009 odote, jolloin elinaikakerroin sai arvon yksi (1,00000).

Eri ikäluokille vahvistetut elinaikakertoimet

 Syntymävuosi

 Elinaikakerroin

 1947

 1,00000

 1948

 0,99170

 1949

 0,98689

 1950

 0,98351

Jos eläkkeelle siirtyvä haluaa säilyttää säilyttää sen eläkkeen tason, jonka hän olisi ansainnut eläkeiän mukaisesti ilman elinaikakerrointa, hänen on työskenneltävä pidempään. 

Elinaikakerroin sisältyi vuoden 2005 eläkeuudistukseen ja sitä sovellettiin ensimmäisen kerran vuonna 2010 alkaviin eläkkeisiin. Elinaikakerroin määrätään kullekin syntymävuosiluokalle 62 vuoden iässä, eikä se muutu enää eläkkeen alkamisen jälkeen. 

Elinajan piteneminen vaikuttaa eläkkeen suuruuteen myös monissa muissa maissa (ks. oikopolut, Muistio eliniän muutoksen hallinnasta eurooppalaisissa eläkejärjestelmissä).

Elinaikakerroin, eliniän kasvuennuste ja lisätyöskentelyn tarve

Esimerkiksi henkilön, joka vuonna 2030 täyttää 63 vuotta, on työskenneltävä 16 kuukautta 63 vuoden iän täyttämisen jälkeen saadakseen sen eläkkeen mitä se olisi ilman elinaikakerrointa eli saman kuin vuonna 2010 vastaavassa tilanteessa ollut. Hänen arvioitu eliniän pidentymisensä on 42 kuukautta, kun sitä verrataan vuonna 2010 vastaavan ikäiseen.

Oikopolut:

Aiheesta muualla:

30.04.2012