Eläke osana sosiaaliturvaa

Suomen sosiaaliturvajärjestelmän tavoitteena on turvata ihmisille perusturva kaikissa elämäntilanteissa. Sosiaaliturva voidaan jakaa toimeentuloturvaan ja sosiaali- ja terveyspalveluihin.

Toimeentuloturva muodostuu lakisääteisestä sosiaalivakuutuksesta ja sitä täydentävistä tuista ja avustuksista.

Sosiaalivakuutus tarkoittaa niitä lakisääteisiä toimenpiteitä, joiden tarkoitus on vakuuttamisen kautta turvata yksilön toimeentulo. Sosiaalivakuutusta ovat 

  • lakisääteinen eläkevakuutus 
  • sairausvakuutus 
  • tapaturmavakuutus
  • työttömyysvakuutus.

Sosiaalivakuutuksen etuuksista toiset perustuvat työskentelyyn ja toiset Suomessa asumiseen. Työn tekeminen oikeuttaa etuuksiin, joiden taso määräytyy työansioiden mukaan. Näitä etuuksia Suomessa ovat työeläkkeet ja ansiosidonnaiset päivärahat. 

Ansiosidonnaiset etuudet rahoitetaan palkkaan ja osittain myös vakuutettavaan riskiin suhteutetuilla maksuilla. Työttömyysturvan peruspäivärahan rahoittaa valtio.
 
Asumiseen perustuvia etuuksia ovat puolestaan kansaneläke, takuueläke ja vähimmäismääräiset, ansioista riippumattomat päivärahat. Niihin ovat oikeutettuja kaikki Suomessa asuvat tietyin edellytyksin. Vähimmäisturva rahoitetaan pääosin verovaroilla ja veroluonteisin maksuin.

Toimeentuloturvaa täydentävät lisäksi eri syistä maksettavat tuet ja avustukset. Toimeentulotuki on viimesijainen turva.

Aiheesta muualla:

Eläkkeen aikainen toimeentulo

Suomen lakisääteinen eläkevakuutus koostuu Kelan hoitamasta kansaneläkkeestä ja takuueläkkeestä sekä eri työeläkelaitosten hoitamasta työeläkkeestä. Kansaneläke ja takuueläke kattavat koko väestön. Työeläketurva kattaa koko työvoiman, mukaan lukien yrittäjät.

Työeläke turvaa työntekijänä tai yrittäjänä toimineen henkilön kulutustason säilymisen kohtuullisena. Kansaneläke yhdessä Kelan maksaman takuueläkkeen kanssa turvaa kaikille eläkeläisille perustoimeentulon.

Työeläkkeellä ja kansaneläkkeellä on ollut jo työeläkejärjestelmän alkuajoista lähtien oma toisiaan täydentävä tehtävänsä. Työeläkkeen määrä vaikuttaa kansaneläkkeeseen. Jos henkilöllä on pieni työeläke tai ei lainkaan työeläkettä, hän saa kansaneläkkeen täysimääräisenä. Kansaneläkkeen määrä pienenee asteittain työeläkkeen määrän kasvaessa.

Eläketulot vähentävät takuueläkeosuutta täysimääräisesti eli jyrkemmin kuin kansaneläkkeessä. Lisäksi eläketuloja otetaan huomioon kattavammin kuin kansaneläkkeessä. Takuueläkettä saavat vain aivan pienituloisimmat eläkkeensaajat.

Työeläkettä ja kansaneläkettä maksetaan eri tavoin määräytyen eläkkeen hakijan tilanteen mukaan. Vanhuuseläke tulee työuran jatkoksi, työkyvyttömyyseläke sairauden tai vamman estettyä työnteon ja perhe-eläke työntekijän kuoltua. Osa-aikaeläkkeen avulla ikääntynyt työntekijä voi vähentää työpanostaan ennen vanhuuseläkettä.

Sairaus ja eläketurva

Kun työntekijä sairastuu eikä kykene ansiotyöhön, sairausvakuutuksen päiväraha korvaa aluksi osan ansion menetyksestä. Kela maksaa päivärahaa 16–67-vuotiaalle sairastumispäivän ja yhdeksän arkipäivän omavastuuajan jälkeen. Päivärahan ehtona on, että sairastunut henkilö on ollut työssä kolmen kuukauden aikana ennen työkyvyttömyyden alkua. Lyhytaikaisen sairauden ajalta karttuu uutta työeläkettä.

Työntekijälle maksetaan sairauden perusteella yleensä ensin sairausvakuutuslain mukaista päivärahaa enintään 300 päivältä. Jos työkyvyttömyys jatkuu, hän saa sairauspäivärahan jälkeen eläkejärjestelmistä määräaikaista kuntoutustukea. Pysyvän työkyvyttömyyden johdosta Kela ja työeläkelaitokset maksavat työkyvyttömyyseläkettä tai osatyökyvyttömyyseläkettä.

Lisäksi henkilöllä on mahdollisuus saada kuntoutusta työkyvyn palauttamiseksi ja työ- ja ansiokyvyn parantamiseksi joko työeläke- tai kansaneläkejärjestelmästä. 

Aiheesta muualla:

Tapaturmassa vahingoittuneen eläketurva

Pääsääntöisesti kaikki työsuhteessa olevat henkilöt ovat vakuutettuja lakisääteisen tapaturmavakuutuksen mukaan.

Lakisääteisen vakuutuksen ulkopuolelle jäävien henkilöiden turva työtapaturman varalta on mahdollista järjestää ottamalla vakuutusyhtiöstä yrittäjien tapaturmavakuutus tai vapaaehtoinen työajan vakuutus.

Tapaturmaeläkettä maksetaan vahingoittuneelle päivärahakauden jälkeen. Eläkkeeseen on oikeus henkilöllä, jonka työkyky on alentunut tapaturman tai ammattitaudin vuoksi vähintään 10 prosenttia ja jonka työansiot ovat vähentyneet.

Jos henkilö loukkaantuu työtapaturman sijaan liikenneonnettomuudessa, hän saa liikennevakuutuslain mukaista ansionmenetyskorvausta.

Tapaturma- ja liikennevakuutuksesta maksettavat korvaukset ovat työeläkkeisiin nähden ensisijaisia. Se tarkoittaa, että vahingoittuneelle maksetaan ensin tapaturma- tai liikennekorvaus ja että työeläkettä vahingoittunut saa vain, jos hänen työeläkkeensä on suurempi kuin tapaturmasta tai liikennevahingosta saatu ansionmenetyskorvaus. Lyhytaikaisesta tapaturma- ja liikennevakuutuskorvauksesta karttuu uutta työeläkettä.

Aiheesta muualla:

Työntekijän kuollessa

Työntekijäin ryhmähenkivakuutus on työmarkkinajärjestöjen sopimukseen perustuva vakuutusjärjestely, josta maksetaan työntekijän kuollessa korvaussumma hänen perillisilleen. Korvaus maksetaan kaikissa kuolemantapauksissa kuoleman syystä riippumatta.

Lisäksi leskelle ja lapsille maksetaan työntekijän omaan eläkkeeseen perustuvaa perhe-eläkettä työeläkejärjestelmästä. Kansaneläkelaitos maksaa kansaneläkejärjestelmän perhe-eläkettä työntekijän työeläkkeen täydennykseksi.

Aiheesta muualla:

Työttömyys ja eläketurva

Suomessa asuvalla, työssä olleella työttömällä työnhakijalla on oikeus työttömyyspäivärahaan. Työttömyyspäivärahaa maksetaan enintään 500 päivää. Peruspäivärahaa ja ansiopäivärahaa maksetaan samoin edellytyksin.

Ansiopäivärahan saamisen edellytyksenä on työttömyyskassan jäsenyys riittävän pitkältä ajalta. Ansiopäiväraha-ajalta karttuu myös uutta työeläkettä.

Työmarkkinatuki turvaa niiden Suomessa asuvien työttömien toimeentulon, jotka eivät saa työttömyyspäivärahaa työssäoloehdon puuttumisen takia. Se on siten tarkoitettu työttömille, jotka tulevat ensi kertaa työmarkkinoille. Sitä saavat myös työttömät, joiden työttömyyspäivärahan enimmäismaksuaika on tullut täyteen.

Mikäli yrittäjä on ollut yrittäjien työttömyyskassan jäsen, hänellä on oikeus ansiosidonnaiseen päivärahaan tai koulutukseen. Muuten hän on Kelan maksaman peruspäivärahan saaja.

Työttömyysturvalain ns. lisäpäiviin on oikeus, jos henkilö on täyttänyt 59 vuotta ennen työttömyyspäivärahan 500 päivän enimmäiskeston täyttymistä. Työttömyyspäivärahaa maksetaan tällöin eläkkeen alkamiseen tai 65 vuoden ikään asti.

Yrittäjillä ei ole ns. lisäpäiväoikeutta. Saatuaan enimmäismäärän työttömyyspäivärahaa yrittäjällä voi olla oikeus työmarkkinatukeen.

Ennen vuotta 1958 syntynyt lisäpäiviä saanut työtön on oikeutettu vanhuuseläkkeeseen ilman varhennusvähennystä jo 62-vuotiaana. Hän voi siis valita työttömyysturvan ja eläkkeen välillä. Ennen vuotta 1950 syntyneillä oli mahdollisuus työttömyyseläkkeeseen 60 vuoden iästä alkaen.

Aiheesta muualla:

16.09.2013