Eläketaso ja siihen vaikuttavat tekijät

Kokonaiseläketurva muodostuu työeläkkeestä, kansaneläkkeestä sekä joko yksityisesti tai työnantajan maksamasta lisäeläkkeestä. Myös ns. LITA-eläkkeet tarjoavat eläketurvaa lakisääteisen liikenne- ja tapaturmavakuutuksen kautta.

Työeläkettä palkkaan perustuen

Työeläketurvan tarkoituksena on turvata työuranaikainen toimeentulo kohtuullisesti eläkkeelle siirryttäessä sekä säilyttää toimeentulon taso myös eläkeaikana.

Työeläkettä karttuu vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkeen kaikesta työeläkelakien mukaisesti vakuutetusta työstä 18 vuoden iästä lähtien. Keskimääräisen työuran tehneen henkilön eläkeaikainen toimeentulo muodostuukin pääosin työeläkkeestä.

Kansaneläke täydentää pienituloisten eläketurvaa

Jos työeläketurva jää matalaksi lyhyen tai katkonaisen työuran vuoksi, kansaneläke täydentää eläkkeensaajan toimeentuloa. Kansaneläkkeeseen oikeutettuja ovat tietyin edellytyksin kaikki Suomessa asuvat henkilöt.

Pienituloisen eläkkeensaajan toimeentuloa parantavat lisäksi Kansaneläkelaitoksen maksamat muut tulonsiirrot. Näitä ovat esimerkiksi eläkkeensaajan asumistuki ja hoitotuki. Vuonna 2011 voimaan tullut takuueläke turvaa tietyn vähimmäisturvan tason kaikkein pienituloisimmille eläkkeensaajille.

Lisäeläkkeillä vapaaehtoista täydentävää eläketurvaa

Työnantajan maksamat tai yksityisesti rahoitetut lisäeläkkeet täydentävät eläkeaikaista toimeentuloa. Toistaiseksi lisäeläketurvan merkitys on ollut kokonaiseläketurvan kannalta vähäinen. Lakisääteinen eläketurva kattaa noin 94 prosenttia kokonaiseläketurvasta.

Verotus määrää lopullisen tason

Lopullinen eläketaso muodostuu verotuksen ja sosiaaliturvamaksujen jälkeen käteen jäävästä eläkkeestä. Lakisääteisten eläkkeiden verotus määräytyy pääosin samoin kuin muidenkin ansiotulojen verotus. Eläketulon ja palkkatulon vero- ja maksurasite eroavat kuitenkin erilaisten verovähennysten ja sosiaalivakuutusmaksujen takia.

Eläkkeensaajan tulotason mittaamiseen eri tapoja

Eläketurvan tasoa voidaan mitata tarkastelemalla esimerkiksi keskimääräisiä eläkkeitä. Keskimääräiset eläkkeet ovat nousseet työeläkejärjestelmän voimaantulon, palkkojen kasvun ja työurien pidentymisen myötä.

Eläketurvan tasoa voidaan myös tarkastella suhteuttamalla eläke ennen eläkettä ansaittuihin tuloihin. Tällöin puhutaan korvaussuhteesta.

Kun näkökulmaa laajennetaan eläkkeen tasosta eläkkeensaajan toimeentuloon, kotitalouden koolla, rakenteella sekä asumismuodolla on suuri merkitys. Kahden eläkkeensaajaan talous tulee toimeen vähemmällä rahalla kuin kaksi yksin asuvaa eläkkeensaajaa. Myös omassa asunnossa asuminen on usein edullisempaa kuin vastaavassa vuokra-asunnossa asuminen.