Itävallan eläkejärjestelmä

Yleistä

 Asia  Määrä  Vuosi
 Väestö  8 421 900  2011
 65 vuotta täyttäneet  1 486 414  2011
 75 vuotta täyttäneet (edellisistä)  677 391  2011
 Alle 15-vuotiaita  1 229 408  2011
 Odotettavissa oleva elinikä, miehet  78,1 v.  2011
 Odotettavissa oleva elinikä, naiset  83,4 v.  2011
 Huoltosuhde (65+/15–64 v.)  26,0  2011
 Syntyvyys  1,43  2011
 Vanhuuseläkkeitä  1 554 205  2012
 Työkyvyttömyyseläkkeitä  208 300  2012
 Leskeneläkkeitä  462 184  2012
 Orvoneläkkeitä  48 495  2012
 Vakuutettuja palkansaajia*  3,1 milj.  2012
 Vakuutettuja yrittäjiä  0,5 milj.  2012
 Keskim. lakisääteinen vanhuuseläke  1 150 euroa  2012
 Eläkkeet BKT:sta **  15 %  2011
 Bruttokansantuote (BKT) euroa  300 712  2011

* Luvussa ei ole otettu huomioon virkamiehiä.

** Sisältää lakisääteiset eläkkeet ja myös virkamiesten eläkkeet sekä työmarkkinaeläkkeet ja muita eläkkeen kaltaisia sosiaalietuuksia 800 milj. euroa. Yhteensä 44,1 mrd. euroa.

Itävallassa lakisääteinen eläke perustuu ansiotyöhön. Lakisääteinen eläke määräytyy yleisen sosiaaliturvajärjestelmän (Allgemeines Sozialversicherungsgesetz, ASVG), sen korvaavan yleisen eläkejärjestelmän (Allgemeines Pensionsgesetz, APG) tai erityisryhmäkohtaisten eläkejärjestelmien mukaan.

Asumiseen perustuvaa eläkejärjestelmää ei ole, mutta maassa asuva eläkkeensaaja voi saada eläkelaitokselta kokonaistuloista riippuvan erillislisän (Ausgeichszulage).

Yleisessä eläkejärjestelmässä on toisistaan eroavat enimmäismäärät maksun perusteena olevalle palkalle, eläkkeen perusteena olevalle palkalle ja eläkkeelle. Palkattomien aikojen (opiskelu, lastenhoito jne.) usein kaavamaiset rahamäärät vaihtelevat aikojen lajista riippuen.

Lakisääteistä eläkettä voi parantaa maksamalla vapaaehtoista lisämaksua.

Lakisääteistä eläkettä täydentävien kollektiivisten työmarkkinaeläkkeiden merkitys on pienehkö.

Perusjärjestelmät

Lakisääteiset eläkkeet myönnetään ansioperusteisesta sosiaaliturvajärjestelmästä. Eläkejärjestelmä koostuu väistyvästä ASVG-järjestelmästä ja sen korvaavasta APG-järjestelmästä. Etuudet määräytyvät enimmiltä osin APG-järjestelmän mukaisesti ASVG-järjestelmästäkin.

Vanhuuseläkkeen ja työkyvyttömyyseläkkeen saajan alle 18-vuotiaasta ja erityistapauksissa tätä vanhemmasta lapsesta maksetaan kiinteämääräinen lapsen huoltolisä (Kinderzuschuss, 29,07 € / 2012).

Eläke maksetaan kuukausittain 14 kertaa vuodessa, lisämaksut huhtikuussa ja lokakuussa.

Eläkkeen määräytyminen

Eläke lasketaan kolmella eri tavalla riippuen syntymäajasta ja vakuutusajan alkamisajankohdasta:

– Ennen vuotta 1955 syntyneiden eläke (vanha eläke) lasketaan vuoden 2004 lainsäädännön perusteella, mutta maksettava eläke saa olla vain tietyn prosenttimäärän verran pienempi (7,25 % vuonna 2013) kuin vuoden 2003 lopun lainsäädännön mukainen eläke olisi ollut.

– Vuoden 1954 jälkeen syntyneiden eläke lasketaan vuoden 2003 ja 2004 lakien mukaisesti sekä vuoden 2005 lain mukaisena tilieläkkeenä. Maksettava eläke määrätään ”vanhan eläkkeen” ja tilieläkkeen aikojen keston mukaisista osista. Aikojen jakokohtana on vuoden 2004 ja 2005 vuodenvaihde.

– Aikaisintaan vuodesta 2005 alkaneen vakuutusajan mukainen eläke lasketaan tilieläkkeenä.

Eläkkeelle on määritelty bruttoenimmäismäärä, joka vuonna 2013 on 3 034,16 euroa. Bruttoenimmäismäärä on 80 prosenttia eläkkeen perusteena olevan palkan enimmäismäärästä.

Virkamiesten eläke-etuudet määräytyvät osaksi vanhan lain mukaan ja osaksi uuden lain (APG) mukaan. Itävallan joidenkin yksittäisten valtioiden ja kuntien eläkkeet määräytyvät vielä niiden omien erilaisten eläkesääntöjen mukaan.

Vakuutusaika

Eläkeoikeuden syntyminen edellyttää eläkejärjestelmän piirissä olemista eli vakuuttamisaikaa. Eläkeoikeuden saamiseksi ja eläkkeen määrän laskemiseksi edellytetään tapauskohtaisesti määriteltyä vähimmäisvakuutusaikaa (Wartezeit).

Vähimmäisvakuutusaika täyttyy ensisijaisesti ansiotyön perusteella syntyvistä maksukuukausista ja muista ajoista.

Kaikkien viimeistään vuonna 1954 syntyneiden vakuutusaika määräytyy ASVG:n mukaan. ASVG:n mukaisia vakuuttamisaikoja ovat pakollisen vakuutuksen maksuajat, hyvitysajat (Ersatszeiten) ja vapaaehtoiset maksuajat.

Vuoden 1954 jälkeen syntyneiden vakuutettujen vakuutusajat määräytyvät vuoden 2005 loppuun saakka ASVG:n mukaan ja sen jälkeen APG:n mukaan. APG-aikoja ovat ansiotyöhön perustuvat vakuutusajat, monen sosiaaliturvaetuuden saamisajat ja vapaaehtoisen vakuuttamisen ajat.

Eläkepalkka

Eläke määräytyy uuden lain mukaan työuran aikaisten palkkojen perusteella. Palkat otetaan huomioon tiettyyn enimmäismäärään saakka (eläkepalkan katto), joka on maksun perusteena olevaa palkan enimmäismäärää alhaisempi. Vuonna 2013 eläkkeen laskennassa käytettävä palkan enimmäismäärä on 3 792,70 euroa.

Eläketili

Eläkejärjestelmässä on vakuutettukohtainen eläketili. Tilijärjestelmää on uusittu vuodesta 2005 alkaen ja uusi järjestelmä otetaan käyttöön vuoden 2014 alusta lukien. Uusi tili käsittää vuoden 1954 jälkeen syntyneet vakuutetut. Tätä ennen syntyneillä on käytössä vanha tilijärjestelmä. Tilillä on tieto 1,78 prosentin mukaisesti karttuneesta eläkkeestä indeksoituna.

Elinaikakerroin

Elinaikakerrointa ei ole käytössä.

Vanhuuseläke

Vanhuuseläkkeen voi saada

varsinaisena vanhuuseläkkeenä (Normale Alterspension),

  • pitkäaikaisesti vakuutetun varhaiseläkkeenä (Vorzeitige Alterspension bei langer Versicherungsdauer),
  • varhaiseläkeputken mukaisena eläkkeenä (Korridorpension),
  • raskaan työn eläkkeenä (Schwerarbeiterpension) tai
  • pitkäaikaisesti vakuutettujen eläkkeenä (Langzeitversichertenpension).

Varsinainen vanhuuseläke

Yleinen vanhuuseläkeikä on miehillä 65 vuotta ja naisilla 60 vuotta. Naisten eläkeikä kohoaa vaiheittain vuosien 2024 ja 2033 välillä samaan miesten kanssa. Eläkeikä nousee 6 kk kalenterivuosittain. Muutosta koskeva laki on vuodelta 1992.

APG:n mukaisen vanhuuseläkkeen saamiseksi edellytetään vähintään 180 vakuutuskuukautta. Näistä vähintään 84 kuukauden on perustuttava ansiotyöhön. Ansiotyön vertaisena vakuutusmaksuaikana otetaan huomioon:

  • läheisen hoidon johdosta otettu vapaaehtoinen omavakuutusaika
  • runsasta hoitoa vaativan lapsen hoidon perusteella otettu jatkovakuutusaika
  • vaikeiden tapausten hoitoaika, joka tarkoittaa läheisen sukulaisen saattohoitoaikaa tai intensiivistä hoitoa vaativan lapsen hoitoaikaa.

Tavanomaiseen lastenhoitoon perustuvia vakuutuskuukausia otetaan huomioon korkeintaan 48 kuukautta lasta kohden.

ASVG:n mukaisen eläkkeen saamiseksi maksukuukausi- ja vakuutuskuukausivaatimukset poikkeavat APG:n vaatimuksista.

Varsinaisen vanhuuseläkkeen saamisen ehtona ei ole ansiotyön lopettaminen, eivätkä vanhuuseläkkeen aikaiset työntekijän tai yrittäjän ansiotyöstä saamat tulot vaikuta eläkkeen jatkumiseen myönnetyn suuruisena.

Varhaiseläke

Pitkäaikaisesti vakuutettujen varhaiseläkkeen alkamisikä on noussut ja nousee edelleen siten, että eläkelaji poistuu vähitellen kokonaan. Tänä vuonna voidaan eläke myöntää vuonna 1955 syntyneille naisille. Miehille sitä ei enää voida myöntää eikä enää vuoden 1957 syyskuun jälkeen syntyneille naisille. Ikävaatimuksen lisäksi vakuutusmaksuaikaa tai vakuuttamisaikaa on oltava vaadittava määrä. Vakuuttamisaikavaatimusta pidennettiin vuoden 2012 lainmuutoksella. Muutos tulee voimaan asteittain.

 Eläkkeen alkamisvuosi  Vakuutusmaksuaika  Vakuuttamisaika
 2013  426 kk / 35,5 v.  456 kk / 38 v.
 2014  432 kk / 36 v.  462 kk / 38,5 v.
 2015  438 kk / 36,5 v.  468 kk / 39 v.
 2016  444 kk / 37 v.  474 kk / 39,5 v.
 2017  450 kk / 37,5 v.  480 kk / 40 v.

Eläkettä vähennetään jokaiselta ennen varsinaista eläkeikää alkaneelta kuukaudelta 0,35 prosenttia eli vuodessa 4,2 prosenttia, enintään 15 prosenttia.

Ennen 1.1.1959 syntyneiden ja vasta vuoden 2013 jälkeen alkaneiden naisten eläkkeiden varhennusvähennys on 0,1 prosenttia kuukaudelta eli 1,2 prosenttia vuodelta.

Jos pitkäaikaisesti vakuutetun varhaiseläke on keskeytynyt ennen varsinaista vanhuuseläkeikää, korotetaan eläkettä 0,55 prosenttia keskeytysajan kuukaudelta.

Varhaiseläkeputken mukainen eläke (Korridorpension)

Varhaiseläkeputken eläkkeellä tarkoitetaan varhaiseläkettä, jonka voi saada aikaisintaan 62 vuoden iän täyttämisvuotta seuraavasta vuodesta alkaen. Vakuuttamisaikaa on oltava saman verran, kuin kulloinkin edellytetään pitkäaikaisesti vakuutetun varhaiseläkkeen saamiseksi. Vakuuttamisaikavaatimus ei pienene, vaikka haluaisi saada eläkkeen edellä sanottua vanhempana.

Eläke pienenee jokaiselta ennen varsinaista eläkeikää aikaisemmalta kuukaudelta viimeistään 1954 syntyneillä 0,35 prosenttia kuukaudelta ja 4,2 prosenttia vuodelta. Vuoden 1954 jälkeen syntyneillä vähennys on 0,425 prosenttia kuukaudelta ja 5,1 prosenttia vuodelta. Enimmillään vähennys on 15,3 prosenttia.

Vaikka henkilöllä olisi mahdollisuus saada varhaiseläkeputken mukaista eläkettä, voi hän silti hakea ja saada työkyvyttömyyseläkettä varhaiseläkeputken mukaisen eläkkeen sijaan.

Eläkkeen myöntämishetkellä saa ansiotuloja olla vain rajoitetusti. Tavallisimmin määrä on enintään vähäpätöisen työn ansioraja 386,80 euroa kuukaudessa. Poikkeuksellisena ylärajana on valtionhallinnon toimihenkilön saama ansiotulo 4 070 euroa, 37 euron kuukausimäärään saakka ja maa- ja metsätalouden harjoittajien erityinen rajasääntö (Einheitswert des landforstwirtschaftlichen Betriebe, 2 400 euroa). Jos enimmäismäärät ylittyvät, eläkkeen maksu lakkautetaan ja henkilö vakuutetaan ansiotyön perusteella tavalliseen tapaan. Kun henkilön varsinainen vanhuuseläke alkaa, korotetaan eläkettä jokaiselta keskeytysajan kuukaudelta 0,55 prosenttia.

Eläkkeen voi nykysäännöin saada vain mies. Naisille siirtymäeläke tulee mahdolliseksi vuodesta 2028 alkaen. Siihen saakka naisten on mahdollista saada jo ennen 62 vuoden ikää varsinainen vanhuuseläke tai pitkäaikaisesti vakuutetun varhaiseläke.

Raskaan työn varhaiseläke

Raskaan työn eläke on tarkoitettu ruumiillisesti tai henkisesti erityisesti kuormittavan työn tekijälle. Kuormittavina pidetään:

  • vuorotyötä
  • jatkuvassa kuumuudessa tai pakkasolosuhteissa työskentelyä
  • kemiallisessa tai fyysisessä altistuksessa työskentelyä
  • raskasta ruumiillista työtävaikeaa hoitotyötä
  • raskaaksi katsottavaa yötyötä
  • työskentelyä huomattavasti työkyvyltään alentuneena.

Työn ruumiillista rasittavuutta on pyritty määrittelemään ammateittain.

Raskaan työn eläkkeen voi nykyisin saada vain mies. Eläke tulee mahdolliseksi 60 vuoden iän saavuttamisesta alkaen. Eläke ei ole mahdollinen naisille miehiä alhaisemman eläkeiän takia. Raskaan työn eläke tulee naisille mahdolliseksi vasta vuonna 2024, kun vanhuuseläkeikä alkaa kohota yli 60 vuoden.

Vakuutusaikaa on oltava vähintään 45 vuotta ja aikaan pitää sisältyä viimeisen 20 vuoden ajalta vähintään 10 vuotta raskasta työtä.

Eläkkeeseen kohdistuu varhennusvähennys, joka määräytyy 65 vuoden eläkeikään jäljellä olevan ajan ja syntymäajan perusteella. Ennen vuotta 1955 syntyneen eläke vähenee 4,2 prosenttia varhennusvuodelta, kuitenkin enintään 13,8 prosenttia. Vuodesta 1955 alkaen syntyneen eläkettä vähennetään 1,8 prosenttia varhennusvuodelta, enintään 9 prosenttia.

Vuoden 2014 alusta voimaan tulevan poikkeussäännön (Hacklerregelung mit Schwerarbeit) perusteella raskaan työn eläkkeelle voivat päästä 55 vuotta täyttäneet syntymävuodesta 1959 alkaen ja viimeistään 1963 syntyneet naiset ja 60 vuotta täyttäneet syntymävuodesta 1954 alkaen ja viimeistään 1958 syntyneet miehet. Edellytyksenä on raskaan työn vakuuttamisaikojen täyttyminen, mutta kokonaisvakuuttamisaikaa on naisilla oltava vähintään 480 maksukuukautta ja miehillä 540 maksukuukautta. Eläkkeen varhennusvähennys on 1,8 prosenttia vuodelta.

Ansiotyö keskeyttää raskaan työn eläkkeen.

Pitkäaikaisesti vakuutetun vanhuuseläke (Hacklerregelung)

Pitkäaikaisesti vakuutetun eläke voi koskea vuoden 1953 jälkeen syntyneitä miehiä ja vuoden 1958 jälkeen syntyneitä naisia. Eläkkeen saamiseksi miehiltä edellytetään vähintään 540 maksukuukautta ja vähintään 62 vuoden ikää.

Naisilta edellytetään vaiheittain nousevaa ikää ja maksukuukausien määrää. Ikäväli on 57 vuodesta 62 vuoteen ja maksukuukausivaatimus 505 kuukaudesta 540 kuukauteen.

Maksukuukausiin luetaan:

  • pakollisen vakuutuksen ansiotyöaika
  • lastenhoitoaikaa enintään 60 kuukautta
  • äitiyspäiväraha-aika
  • asevelvollisuusaika
  • siviilipalvelusaika
  • opiskeluaika.

Työkyvyttömyyseläke

Työkyvyttömyyseläke myönnetään, kun

  • kuntoutus ei ole kannattavaa,
  • terveydelliset syyt estävät työskentelyn todennäköisesti vähintään kuuden kuukauden ajan,
  • vakuuttamisaikaa on vähimmäismäärän verran ja
  • varhennetun vanhuuseläkkeen saamisedellytykset eivät vielä täyty.

Ennen työkyvyttömyyseläkkeen saamista hakijaa kuntoutetaan, ellei kuntoutus odotettavasti parantaisi työelämävalmiuksia. Kuntoutusta ei haeta erikseen, vaan työkyvyttömyyseläkehakemus käsitellään myös kuntoutushakemuksena.

Työkyvyttömyys erotellaan ammatilliseen työkyvyttömyyteen ja yleiseen työkyvyttömyyteen.

Ammatillinen työkyvyttömyys koskee henkilöitä, joilla on koulutus työhönsä. Kun henkilön terveys on heikentynyt oman ammattinsa mukaiseen työhön, voidaan hänelle tai toimihenkilölle osoittaa jotain muuta työtä vain hänen ammattiryhmänsä alueelta.

Eläkkeen saamiseksi edellytetään:

  • 15 viimeisenä kalenterivuotena vähintään 90 kuukautta ammattinsa mukaiseen ansiotyöhön perustuvaa vakuutuskuukautta ja
  • työkyvyn alenemista alle puoleen terveeseen, vastaavan koulutuksen ja valmiuksien haltijaan verrattuna tai
  • edellisten ehtojen täyttymättä henkilö ei kohtuudella pysty ansaitsemaan puolta siitä ansion määrästä, minkä kyseistä työtä tekevä terve henkilö ansaitsee – ammatillista suojaa ei enää oteta tällaisessa tapauksessa huomioon.

Vähimmäisvakuuttamisaikaan on lievennyksenä alle 15 vuotta valmistumisen jälkeen työkyvyttömäksi tulleelle vaatimus työskennellä ammatissa vähintään puolet ajasta, kuitenkin vähintään 12 kuukautta. Yli 15 vuotta ammatissa toimineiden vakuuttamisajassa otetaan huomioon myös äitiysraha-, asevelvollisuus-, siviilipalvelus- ja lastenhoitoajat.

Henkilö on ilman ammatillista koulutusta, kun työ perustuu työssä oppimiseen. Ilman ammatillista asemaa olevien työkyvyttömyystapauksessa kysymykseen tulee mikä tahansa työmarkkinoilla oleva työ, josta henkilön katsotaan suoriutuvan. Tällainen henkilö katsotaan työkyvyttömäksi, kun hän pystyy ansaitsemaan enää korkeintaan puolet aikaisemmista ansioistaan.

Eläke myönnetään toistaiseksi jatkuvana, jos terveydellisten syiden perusteella on odotettavissa pitkäkestoinen terveydellinen este. Muuten työkyvyttömyyseläke myönnetään kahdeksi vuodeksi kerrallaan.

Vakuutusaikavaatimusta on lievennetty erilaisin säännöin 50 täyttäneille vaikeille tapauksille ja yli 58-vuotiaille. Viimeksi mainittu ikäraja on voimassa vuosina 2013–2014, minkä jälkeen ikäraja nousee vuoteen 2017 tultaessa 60 vuoteen.

Työkyvyttömyyseläkkeen aikaiset vähäpätöisen työn ansiorajan (386,80 euroa/kk, 2013) ylittävät ansiot vähentävät eläkettä tulon ja eläkkeen kuukausittaisen yhteismäärän perusteella. Vähennys on suuruusportaittain 30–50 prosenttia 1 108,17 eurosta alkaen 2 216,34 euroon ja siitä ylöspäin. Sääntö koskee vuoden 2000 jälkeisiä eläketapahtumia.

Tuleva aika

Työkyvyttömyyseläkkeen laskennassa otetaan huomioon kuukaudet eläketapahtumasta 60 vuoden iän täyttämiskuukauteen saakka.

Perhe-eläke

Perhe-eläkettä maksetaan leskeneläkkeenä ja lapseneläkkeenä.

Eläkkeeseen saattaa liittyä kuolleen puolison tai vanhemman ikään liittyviä ehtoja. Ehdot eivät ole voimassa, jos kuolleella puolisolla tai vanhemmalla on eläkejärjestelmän piiriin kuuluvaa vakuutusaikaa säädettyjen vähimmäismäärien verran.

Jos vähimmäisvakuutusajan täyttymättä vakuutetulla on vähintään yksi maksukuukausi, leskelle ja lapselle maksetaan kertakorvaus.

Jos vähimmäisvakuutusaika täyttyy eikä kuolleen jälkeen jää leskeä tai lasta, maksetaan korvaus saamisjärjestyksessä samassa taloudessa eläneille lapsille, vanhemmille tai sisaruksille.

Lapsiperheen on mahdollista parantaa puolison eläketurvaa jakamalla lastenhoitoaikaisesta ansiotyöstä karttunut eläke. Jakaminen on vapaaehtoista. Eläke voidaan jakaa enimmillään puoliksi. Ensimmäisen lapsen osalta voidaan jakaa neljältä vuodelta karttunut eläke ja myöhempien kohdalla viideltä vuodelta karttunut.

Leskeneläke

Kuolleen puolison ikään liittyvät ehdot eivät ole voimassa, jos kuolleella puolisolla on

  • 180 maksukuukautta, joihin voi kuulua enintään 24 kuukautta lastenhoitotukea tai
  • 300 vakuuttamisaikakuukautta.

eskeneläke maksetaan joko 2,5 vuoden määräaikaisena tai toistaiseksi jatkuvana eläkkeenä.

Eläke maksetaan määräaikaisena, kun

  • leski oli puolison kuolinhetkellä alle 35-vuotias tai
  • kuollut puoliso oli eläkkeellä tai
  • avioliitto oli solmittu vaimon täytettyä 60 vuotta tai miehen täytettyä 65 vuotta.

Eläke maksetaan kuitenkin toistaiseksi jatkuvana, jos

  • parilla on lapsi tai vaimo odotti kuolinhetkellä puolison lasta tai
  • leskellä on kuolleen puolison perhe-eläkkeeseen oikeutettu lapsi tai
  • aviopuolisot ovat avioituneet keskenään uudestaan eikä uuden avioliiton johdosta synny ajallisia esteitä tai
  • avioliitto on kestänyt puolisoiden ijistä riippuvan määräajan.

Leskeneläke on enimmillään 60 prosenttia edunjättäjän eläkkeestä. Jos edunjättäjän tulot olivat vähintään 3-kertaiset lesken tuloihin nähden, eläke on 60 prosenttia. Jos lesken tulot ovat suuremmat kuin 2 1/3 kertaa edunjättäjän eläke, tällöin leskeneläkettä ei enää voi saada. Lesken saamat ansiotulot, eläkkeet ja sosiaalivakuutusedut vaikuttavat vähentävästi eläkkeen määrään. Leskeneläke korotetaan kuitenkin 60 prosenttiin, jos eläke ja muut tulot jäisivät alle 1 812,34 euron. Oikeus eläkkeeseen on myös tavallisesti elatusapua saaneella entisellä puolisolla.

Lesken avioiduttua lakkaa määräaikainen eläke avioliiton solmimispäivään. Jos eläkettä maksetaan toistaiseksi, leski saa kertakorvauksena 2,5 vuoden eläkkeen.

Lapseneläke

Lapsella on oikeus eläkkeeseen vanhempansa jälkeen. Eläkkeen saamiseksi edellytetty kuolleen vanhemman eläkejärjestelmän piirissä olon vähimmäisvakuutusaika ilman lieventävien ehtojen soveltamista on sama kuin leskeneläkkeen ikään liittyvien ehtojen ohittamiseksi edellytetään (180 kk tai 300 kk).

Lapseneläkettä maksetaan 18 vuoden ikään saakka tai 27 vuoden ikään saakka, jos lapsi opiskelee määrätietoisesti (ernschaft und zielstrebig). Työkyvyttömän lapsen eläke jatkuu niin kauan kuin työkyvyttömyyskin.

Eläke on yhden vanhemman jälkeen 40 prosenttia leskeneläkkeestä. Molempien vanhempien jälkeen eläke on 60 prosenttia leskeneläkkeistä.

Lakisääteisen eläkejärjestelmän lisäeläketurva

Lakisääteisen eläketurvan piirissä on mahdollista parantaa eläke-etuuksia omilla lisämaksuilla. Parannusmahdollisuuksina on eläkkeen määrän korottaminen, vakuutusajan jatkaminen jatkovakuutuksella ja vakuutusajan aukkojen täydentäminen omavakuutuksella.

– Eläkkeen korottamiseen (Höherversicherung) käytetylle vakuutusmaksulle on määrätty yläraja. Vuoden 2013 raja on 8 880 euroa. Korotuksen määrä riippuu, maksun maksamisiästä, eläkkeen alkamisiästä ja sukupuolesta. Eläkkeenä maksettava korotusosa on osittain verovapaata tuloa.

– Jatkovakuutuksella (Weiterversicherung) voi pitää itsensä vakuutuksen piirissä työsuhteen päätyttyä tai omavakuutuksen päätyttyä. Maksun perusteena olevan palkan on oltava vähintään 708,90 euroa ja enintään 5 180 euroa. Jos työsuhde päättyy läheisen sukulaisen omaishoitajaksi alkamisen vuoksi, vakuutusmaksu maksetaan valtion varoista.

– Omavakuutuksella (Selbstversicherung) voi täydentää kokonaan tai osittain useista syistä puutteellista eläketurvaa: osa-aikainen työskentely omaishoidon takia, vammaisen lapsen hoito, jatkovakuutuksen piiriin pääsemiseksi edellytetyn vähimmäisvakuutusajan saamiseksi, vähäisen työskentelyn täydentämiseksi tai opiskeluaikojen jälkikäteiseksi ostamiseksi. Omavakuutuksen syystä riippuen maksun vähimmäis- ja enimmäismäärät vaihtelevat. Omaishoidon osalta omavakuutuksen maksun maksaa valtio ja vammaisen lapsen hoidon osalta perhetukien kassa (Ausgleichsfonds für Familienbeihilfen).

Työmarkkinaeläkkeet

Lakisääteistä eläkettä täydentävä työmarkkinaeläke voidaan järjestää

  • eläkekassassa – kotimaisessa tai ulkomaisessa,
  • kollektiivisena vakuutuksena,
  • työnantajan kirjanpidollisena varauksena tai
  • henkivakuutuksena.

Eläkemenoista niiden osuus oli vuonna 2011 noin viisi prosenttia (n. 2 mrd. euroa).

Työmarkkinaeläkkeitä säätelee oma lakinsa (Betriebspensionsgestz – BPG).

Indeksisuoja

Eläkkeitä tarkistetaan kuluttajahintojen muutosten perusteella laskettavalla viiteluvulla (Richtwert). Hintamuutosten seurantajakso on elokuusta heinäkuuhun. Muutosten perusteella saatavaa viitelukua voidaan muuttaa lainsäädännöllä. Tarkistus toteutuu seuraavan vuoden tammikuussa.

Vuoden 2013 korotus olisi hintamuutosten perusteella ollut 2,8 prosenttia, mutta erityisen vakautuslain nojalla korotukseksi päätettiin vain 1,8 prosenttia. Vuotta 2013 edeltävinä vuosina tarkistus oli erilaisin säännöin painottunut pieniin eläkkeisiin, mutta vuonna 2013 sovellettiin samaa tarkistusprosenttia kaikkiin eläkkeisiin.

Rahoitus

Lakisääteinen eläkejärjestelmä toimii jakojärjestelmänä, johon varat tulevat työnantajien ja työntekijöiden maksamista vakuutusmaksuista, verovaroista ja muista valtion saamista maksuista.

Vuonna 2012 eläkelaitosten saama vakuutusmaksutulo oli noin 27,2 mrd. euroa ja eläkkeitä ilman lisiä maksettiin noin 31,5 mrd. euroa. Valtio rahoitti koko eläkejärjestelmää lisineen noin 8,6 mrd. eurolla.

Työntekijän palkka on maksun perusteena määrättyyn ylärajaan saakka (maksupalkan katto). Vuonna 2013 ylärajana on 4 440,00 euroa.

Eläkevakuutusmaksu vuonna 2013 on 22,8 prosenttia, josta työntekijän osuus on 10,25 ja työnantajan osuus 12,55.

Verotus

Eläkkeitä verotetaan samalla asteikolla kuin palkkoja. Eläke on verovapaata tuloa sen bruttomäärään 1 067,44 euron kuukausimäärään saakka (2013).

Yksinhuoltaja saa hakemuksesta lasten lukumäärästä riippuvan euromääräisen vähennyksen verotettavasta eläketulosta.

Lisäksi vuotuisesta veron perusteena olevasta eläketulosta vähennetään 400 euroa. Vähennys myönnetään täytenä 17 000 euron vuotuisen eläkkeen määrään saakka ja siitä alkaen asteittain vähenevä 25 000 euron vuosieläkkeen tasoon saakka (2013). Vähennys tehdään viran puolesta.

Eläkkeen perusteella määrätystä verosta vähennetään 764 euroa vuodessa saamisehtojen muuten täyttyessä. Vähennys poistuu asteittain väheten 19 930 euron ja 25 000 euron vuosieläkkeen välillä.

Lakisääteisen eläkkeen mukainen vapaaehtoisiin maksuihin perustuva eläketulo (Höherversicherung) voi olla vakuutusmaksujen vähennyskäytännöstä riippuen kokonaan tai osaksi verosta vapaata eläketuloa ja myös kokonaan verotettavaa.

Huhtikuussa ja lokakuussa maksettavat erityiserät ovat osittain vapautetut veroista ja maksuista.

Hallinto

Lakisääteinen eläkevakuutus kuuluu Työ-, sosiaali- ja kuluttajansuojaministeriön (Bundesministerium für Arbeit, Soziales und Konsumentenschutz) alaisuuteen.

Lakisääteisiä eläkkeitä hoitavat yleinen eläkelaitos ja neljä alakohtaista sosiaalivakuutuslaitosta, joista viimeksi mainitut hoitavat myös muita sosiaaliturvaetuuksia:

– Lakisääteisen yleisen eläkejärjestelmän eläkkeitä hoitava Itävallan eläkevakuutuslaitos (Pensionsversicherungsanstalt – PVA)

– Rautateiden ja kaivosalan vakuutuslaitos hoitaa näiden alojen eläkkeitä ja muuta sosiaaliturvaa (Versicherungsanstalt für Eisenbahnen und Bergbau-VAEB)

– Elinkeinoharjoittajien sosiaalivakuutuslaitos (Sozialversicherungsanstalt der gewerblichen Wirtschaft – SVA), joka toimii pääkonttorin ohella kahdeksalla paikkakunnalla. Lisäksi sillä on neljä omaa erikoisalojen sairaanhoidon klinikkaa.

– Maa- ja metsätalouselinkeinon harjoittajien sosiaalivakuutuslaitos (Sozialversicherungsanstalt der Bauern – SVB)

– Notaarien vakuutuslaitos (Versicherungsanstalt des österreichischen Notariats). Laitos on pieni.

Yhteisenä toimielimenä on Itävallan sosiaalivakuutuslaitosten liitto (Hauptverband der österreichischen Sozialversicherungsträger), joka pitää keskitettyä rekisteriä eläketileistä ja muista eläkkeen laskentaan tarvittavista tiedoista.

Virkamiesten eläkkeisiin liittyvät käytännön hoitotoimet suorittaa virkamiesten sairaus- ja tapaturmavakuutuslaitoksen eläkepalvelu (Versicherungsanstalt öffentlich Bediensteter – BVA). Toisena eläkelaitoksena on valtiovarainministeriö (Bundesministerium für Finanzen).

Lakisääteisiä eläkepäätöksiä koskevana muutoksenhakuelimenä ovat paikkakunnittaiset työ- ja sosiaaliasioiden oikeudet (Arbeits- und Sozialgericht).

Sosiaalivakuutuslaitoksilla on yhteinen tietojenkäsittely-yritys ITSV GmbH, jonka liikevaihto vuonna 2011 oli noin 60 milj. euroa.

Vakuutusmaksu maksetaan alueellisille tai yrityskohtaisille sairausvakuutuskassoille, jotka tilittävät eläkemaksujen osuuden eläkelaitoksille.

Vakuutusyhtiöitä ja eläkekassoja valvoo Itävallan rahoitusvalvontaviranomainen (Österreichische Finanzmarktaufsicht).

Oikopolut:

Aiheesta muualla