Työllisyyspolitiikan ohjaus ja koordinointi EU:ssa

EU:lla on ollut 1990-luvun lopulta alkaen yhteinen työllisyysstrategia, jonka tavoitteena on luoda uusia työpaikkoja ja nostaa työllisyysastetta jäsenmaissa. Strategian lähtökohtana on Eurooppa 2020 -strategia, ja sen työllisyyttä koskevan tavoitteen toteuttaminen. Eläkejärjestelmien uudistamista on pidetty tärkeänä myös työllisyystavoitteiden toteutumiseksi.

Strategian keskipitkän aikavälin tavoitteet on annettu työllisyyssuuntaviivoissa. Perustamissopimuksen mukaan näiden suuntaviivojen tulee olla talouspolitiikan laajojen suuntaviivojen mukaiset. Suuntaviivat annetaankin nykyisin samanaikaisesti yhdennettyinä suuntaviivoina, jotka ovat myös osa Eurooppa 2020 -strategiaa.

Työllisyysstrategian lyhyen aikavälin tavoitteet perustuvat komission vuotuiseen kasvuselvitykseen. Osana kasvuselvitystä komissio julkaisee vuotuisen yhteisraportin työllisyydestä EU:ssa. Raportti on komission laatima ja neuvoston hyväksymä.

Työllisyyssuuntaviivoissa on esitetty usein myös eläkejärjestelmiä koskevia uudistusehdotuksia. Ne ovat koskeneet mm. sosiaaliturvamaksujen tason madaltamista ja varhaiseläkevaihtoehtojen rajoittamista jäsenmaissa.

Yksi työllisyyspolitiikan voimassa olevasta neljästä suuntaviivasta koskee sosiaalisen osallisuuden edistämistä ja köyhyyden vähentämistä jäsenmaissa. Tällä tavoin yksi sosiaalipolitiikan keskeinen tavoite on EU-tasolla liitetty kiinteäksi osaksi talous- ja työllisyyspoliittisia tavoitteita ja niiden toteutumisen seurantaa.

Kansalliset toimet työllisyystavoitteiden saavuttamiseksi esitetään kansallisissa uudistusohjelmissa osana eurooppalaista talouspolitiikan ohjausjaksoa ja Eurooppa 2020 -strategiaa.

Oikopolut: