Yksityisalojen sijoitustoiminnan reunaehdot

Yksityisalojen lakisääteisen työeläketurvan toimeenpano on hajautettu työeläkeyhtiöihin, eläkesäätiöihin ja eläkekassoihin. Lisäksi Maatalousyrittäjien eläkelaitos hoitaa maatalousyrittäjien työeläkevakuutusta ja Merimieseläkekassa merimieseläkelain mukaista työeläkevakuutusta.

Työeläkejärjestelmä on etuusperusteinen ja osittain rahastoiva. Osa yksityisalojen palkansaajien eläkelakien (TyEL ja MEL) mukaisista tulevista eläkkeistä on ennalta rahastoitu ja loppuosa kyseisistä eläkkeistä rahoitetaan tulevaisuudessa kerättävillä eläkemaksuilla jakoperiaatteen mukaan.

Käytännössä osittainen rahastointi on toteutettu siten, että kukin yksittäinen eläke jakautuu rahastoituun ja rahastoimattomaan osaan. Eläkkeiden rahastoidut osat ovat eläkelaitosten vastuulla.

Vastuusta muodostuu laitoksille vastuuvelka, jonka suuruus määritellään vakuutusmatemaattisin keinoin. Konkurssiyhteisvastuun perusteella yksittäisen laitoksen vakuutetut eivät menetä eläke-etuuksiaan mahdollisessa eläkelaitoksen konkurssissa.

Rahastointi on eläkelajikohtaista. Pääosa rahastoinnista liittyy vanhuuseläkkeisiin, mutta myös työkyvyttömyyseläkkeitä rahastoidaan. Sen sijaan perhe-eläkkeet, osittaiset varhennetut vanhuuseläkkeet sekä osa-aikaeläkkeet ovat täysin rahastoimattomia, eikä indeksikorotuksia rahastoida.

Rahastointitekniikan luonteeseen kuuluu, että uutta vastuuta muodostuu jatkuvasti eläkkeiden karttumisen myötä ja että vanhaa vastuuvelkaa vapautuu eläkkeiden maksun myötä.

TyEL:n mukaisessa eläkevakuutuksessa työnantaja valitsee eläkelaitoksen. Eläke-etuudet ovat kuitenkin eläkelaitoksesta riippumattomia. Työeläkelaitokset voivat antaa työnantajille eläkemaksuun hyvityksiä tai maksun alennuksia vakavaraisuutensa mukaan sekä niin sanotusta hoitokustannusylijäämästään.

Yksityisalojen vakavaraisuussäännökset ovat tarpeen, koska eläkelaitokset ovat vastuussa rahastoiduista eläkkeenosista varoillaan. Ne myös kilpailevat keskenään sijoitustuotoilla, vaikka järjestelmässä on yhteisvastuu niin, että konkurssiin menneen laitoksen varat ja vastuut jaetaan muiden kesken.

Vakavaraisuussäännöksillä varmistetaan, että kilpailua ei käydä liiallisella riskinotolla, koska alasuuntaisten suurten riskien realisoituminen jakautuu kaikkien vastuulle.

Aiheesta muualla: