Työkyvyttömyyseläkettä sairauspäivärahakauden jälkeen

Alle vuoden kestävän työkyvyttömyyden aikaisesta ansionmenetyksestä Kela maksaa sairauspäivärahaa. Sairauden, vian tai vamman aiheuttaman työkyvyttömyyden jatkuessa vähintään vuoden ajan työeläkelaitos ja/tai Kela maksaa kuntoutustukea tai työkyvyttömyyseläkettä. Työtapaturma- ja liikennevakuutukset ovat eläkevakuutukseen nähden ensisijaisia.

Työeläkelaitos voi myöntää työkyvyttömyyseläkkeen 17 vuotta täyttäneelle henkilölle, joka ei ole täyttänyt ikäluokan alinta vanhuuseläkeikää. Työkyvyttömyyseläke muuttuu vanhuuseläkkeeksi eläkkeensaajan saavuttaessa vanhuuseläkeiän. Kansaneläkejärjestelmästä työkyvyttömyyseläke voidaan myöntää 16–64-vuotiaalle vakuutetulle.

Työeläkejärjestelmän työkyvyttömyysetuudet ovat

  • työkyvyttömyyseläke
  • osatyökyvyttömyyseläke
  • kuntoutustuki
  • osakuntoutustuki.

Kuntoutustukea maksetaan kuntoutumisen ajalta

Lyhytaikaisesti työkyvyttömälle henkilölle, jonka vamman tai sairauden arvioidaan paranevan kuntoutuksella, maksetaan kuntoutuksen ajalta kuntoutustukea. Kuntoutustuen edellytyksenä on, että vakuutetulle on tehty hoito- tai kuntoutussuunnitelma. Kuntoutustuki on työkyvyttömyyseläkkeen suuruinen. Jos työkyky ei palaudu, kuntoutustuki muutetaan työkyvyttömyyseläkkeeksi.

Pysyvää työkyvyttömyyseläkettä edeltää usein määräaikainen kuntoutustuki. Vuosina 2012–2014 myönnetyistä työkyvyttömyyseläkkeistä runsas puolet myönnettiin suoraan pysyvinä työkyvyttömyyseläkkeinä. Vastaavasti kuntoutustuista noin puolet muutetaan lopulta työkyvyttömyyseläkkeiksi.

Osatyökyvyttömyyseläkkeestä turvaa osittaiseen työkyvyn menetykseen

Täyttä eläkettä maksetaan henkilölle, jonka työkyvyn menetys on vähintään 3/5 ja osaeläkettä henkilölle, jonka työkyvyn menetys on vähintään 2/5. Osatyökyvyttömyyseläke on määrältään puolet vakuutetun täydestä työkyvyttömyyseläkkeestä.

Osatyökyvyttömyyseläkkeiden saajien määrä on lisääntymässä. Erityisesti julkisella sektorilla osatyökyvyttömyyseläkkeet ovat yleistyneet 1990-luvun puolivälin jälkeen. Osatyökyvyttömyyseläkeläisiä on kuitenkin melko vähän verrattuna täyden työkyvyttömyyseläkkeen saajiin. Vuoden 2016 lopussa osaeläkettä sai noin 15 prosenttia työkyvyttömyyseläkkeen saajista.

Oikopolut:

Työkyky arvioidaan korostaen jäljellä olevaa työkykyä ja kuntoutusta

Kun arvioidaan oikeutta työkyvyttömyyseläkkeeseen, huomioidaan lääketieteellisten seikkojen lisäksi vakuutetun kyky hankkia ansiotuloja sellaisella saatavissa olevalla työllä, johon hänen kohtuudella arvioidaan kykenevän. Arviossa otetaan huomioon koulutus, aikaisempi toiminta, ikä, asuinpaikka ja muut niihin rinnastettavat seikat.

Yksityisellä puolella yli 60-vuotiaisiin vakuutettuihin ja julkisella puolella kaikkiin vakuutettuihin sovelletaan ammatillisen työkyvyttömyyden määritelmää. Ammatillinen työkyvyttömyys tarkoittaa kyvyttömyyttä tehdä omaan ammattiin kuuluvia työtehtäviä.

Työeläkelaitosten järjestämä ammatillinen kuntoutus on ensisijainen vaihtoehto työkyvyttömyyseläkkeelle. Työeläkekuntoutuksen tavoitteena on edistää ansiotyössä pysymistä tai sinne palaamista ja näin vähentää tai ainakin myöhentää tarvetta siirtyä työkyvyttömyyseläkkeelle.

Työkyvyttömyyseläke koostuu karttuneesta eläkkeestä ja tulevan ajan eläkkeestä

Työkyvyttömyyseläke määräytyy vakuutetulle karttuneen eläkkeen ja tulevan ajan eläkkeen perusteella. Tulevan ajan eläkkeen tarkoituksena on korvata vakuutetulle työkyvyttömyyden vuoksi pois jääviä työansioita vanhuuseläkeikään asti. Tulevan ajan eläke muodostaa usein merkittävän osan nuorten työkyvyttömyyseläkkeistä. Määräaikainen kuntoutustuki ja toistaiseksi myönnettävä työkyvyttömyyseläke määräytyvät samalla tavalla.

Tulevan ajan eläkkeeseen ovat oikeutettuja vakuutetut, joiden työansiot ovat vähintään 17 455,15 euroa (vuoden 2017 tasossa) työkyvyttömyyden alkamisvuotta edeltäneiden kymmenen kalenterivuoden ajalta.

Tulevan ajan eläke lasketaan eläketapahtumavuoden alusta sen kuukauden loppuun, jona työntekijä täyttää ikäluokan alimman vanhuuseläkeiän. Jos henkilön ikäluokalle ei ole vielä säädetty alinta vanhuuseläkeikää, tulevan ajan pääteikä on lähimmälle ikäluokalle säädetty alin vanhuuseläkeikä. Vuonna 1965 ja sen jälkeen syntyneillä tulevan ajan pääteikä on siis 65 vuotta, joka on vuonna 1964 syntyneiden laissa säädetty alin vanhuuseläkeikä. Tulevan ajan eläke lasketaan pääsääntöisesti työkyvyttömyyden alkamisvuotta edeltäneiden viiden kalenterivuoden ansioiden perusteella.

Aiheesta muualla:

Työkyvyttömyyseläkkeisiin tehdään iän perusteella määräytyvä kertakorotus

Viisi vuotta jatkuneisiin työkyvyttömyyseläkkeisiin tehdään pysyvästi kertakorotus. Korotus tehtiin ensimmäisen kerran vuonna 2010 kaikkiin vähintään viisi vuotta jatkuneisiin työkyvyttömyyseläkkeisiin. Kertakorotuksen tarkoituksena on parantaa erityisesti nuorten työkyvyttömyyseläkkeiden tasoa.

Kertakorotus tehdään kun työkyvyttömyyseläkkeen tai kuntoutustuen alkamisesta on kulunut viisi vuotta. Korotus määräytyy eläkkeensaajan iän perusteella. Nuorimmilla, 23–31-vuotiailla, korotusprosentti on 25. Korotus pienenee prosenttiyksiköllä ikävuotta kohden. Mikäli eläke alkaa 50 vuoden täyttämisen jälkeen, kertakorotusta ei myönnetä.

Aiheesta muualla:

Ammatillisella kuntoutuksella edistetään työssä pysymistä

Työeläkelaitokset järjestävät ammatillista kuntoutusta työeläkevakuutetuille. Ammatillisen kuntoutuksen tarkoituksena on ehkäistä työkyvyttömyyttä ja parantaa ansiomahdollisuuksia. Ollakseen oikeutettu työeläkelaitoksen järjestämään ammatilliseen kuntoutukseen vakuutetulla tulee olla 34 910,29 euroa (vuonna 2017) työansioita työkyvyttömyyden alkamista edeltäneiden viiden vuoden ajalta.

Ammatillisen kuntoutuksen muotoja ovat esimerkiksi työpaikkakuntoutus ja koulutus. Työeläkelaitos maksaa kuntoutuksen ajalta kuntoutusetuutta. Kuntoutusetuuksia ovat

  • kuntoutusraha
  • osakuntoutusraha
  • kuntoutuskorotus
  • kuntoutusavustus.

Tavallisimmin maksetaan kuntoutusrahaa, joka on kuntoutustuen määrä korotettuna 33 prosentilla. Jos työntekijä ansaitsee ammatillisen kuntoutuksen aikana enemmän kuin puolet vakiintuneesta ansiosta, maksetaan osakuntoutusrahaa, joka on puolet täyden kuntoutusrahan määrästä.

Vuonna 2015 työeläkelaitosten järjestämässä ammatillisessa kuntoutuksessa oli 14 500 henkilöä. Kuntoutuksen kustannukset olivat 123 miljoonaa euroa.

Vuonna 2015 päättyi 5 900 kuntoutusohjelmaa ja kuntoutujista 64 prosenttia palasi takaisin työelämään ja 13 prosenttia siirtyi eläkkeelle. Eläkkeelle siirtyneistä 46 prosenttia siirtyi osatyökyvyttömyyseläkkeelle täyden työkyvyttömyyseläkkeen sijaan.

Oikopolut:

Työkyvyttömyyseläkkeen saajia koskevat ansiorajat

Täydellä työkyvyttömyyseläkkeellä oleva saa ansaita enintään 40 prosenttia ja osatyökyvyttömyyseläkkeellä oleva 60 prosenttia eläkettä edeltäneestä vakiintuneesta keskiansiosta.

Työkyvyttömyyseläkkeen saajien työssäkäyntiä pyritään edistämään. Väliaikaisen työhönpaluun edistämislain (TyEdL) mukaan sekä täyden että osatyökyvyttömyyseläkkeen aikana voi ansaita aina vähintään 737,45 e/kk (vuonna 2017). Lain voimassaloloa on jatkettu vuoden 2020 loppuun asti. Vähimmäisansiorajan nosto luo pienituloisille työkyvyvyttömyyseläkeläisille paremmat mahdollisuudet työntekoon ja helpottaa työnteon kokeilemista.

Kun työansiot ylittävät ansaintarajat, eläkkeen maksaminen keskeytetään ja eläke jätetään lepäämään vähintään kolmeksi kuukaudeksi ja enintään kahdeksi vuodeksi.

Täyden työkyvyttömyyseläkkeen saajista runsas 10 prosenttia ja osatyökyvyttömyyseläkkeen saajista 77 prosenttia on työssäkäyviä. Julkisella puolella myönnetään suhteellisesti enemmän osatyökyvyttömyyseläkkeitä kuin yksityisellä puolella.

Oikopolut: