Työeläkkeiden indeksiturvan historia

Yksityisen puolen työeläkejärjestelmä tuli voimaan vuonna 1962. Siitä asti aktiiviaikaiset ansiot eläkettä määrättäessä sekä maksussa olevat eläkkeet oli sidottu TEL-indeksiin aina vuoteen 1976 saakka. TEL-indeksin muutos määräytyi yksinomaan palkansaajien ansiotason muutoksen perusteella. Julkisen puolen järjestelmissä TEL-indeksi otettiin käyttöön 1960-luvun aikana, mikä osaltaan johti tarpeeseen muuttaa TEL-indeksin rakennetta.

Kun TEL-indeksiä alettiin soveltaa julkisen puolen tavoitetasoltaan 66 prosentin eläkkeisiin, syntyi ns. ylieläkeongelma. Se ilmeni siten, että julkiselta alalta eläkkeelle jääneen henkilön eläke saattoi jo joidenkin eläkevuosien jälkeen lähestyä tai jopa ylittää eläkkeensaajan aikaisempaa virkaa hoitamaan palkatun henkilön palkan.

Ongelma ratkaistiin siirtymällä vuoden 1977 alusta ns. TEL-puoliväli-indeksiin, jossa hinta- ja ansiotason muutosten paino oli 50 prosenttia. Sitä käytettiin vuoteen 1995 asti sekä aktiiviaikaisten ansioiden että kaikkien maksussa olevien työeläkkeiden tarkistamiseen.

Samaan aikaan, kun siirryttiin TEL-puoliväli-indeksiin, alettiin työeläkkeitä tarkistaa kahdesti vuodessa. Vuodenvaihteen tarkistuksen lisäksi eläkkeitä tarkistettiin heinäkuun alussa. Heinäkuun tarkistus oli 40 prosenttia arvioidusta seuraavan vuodenvaihteen tarkistuksesta. Heinäkuun tarkistuksia tehtiin vuosina 1977–1984.

Vuoden 1996 alusta siirryttiin ns. taitetun indeksin järjestelmään, jossa aktiiviaikaisia ansioita ja alle 65-vuotiaiden eläkkeitä tarkistettiin entisellä puoliväli-indeksillä ja 65 vuotta täyttäneiden eläkkeitä eläkeikäisen indeksillä (taitetulla indeksillä). Sitä määrättäessä hintatason muutoksen paino oli 80 prosenttia ja ansiotason muutoksen paino 20 prosenttia. Järjestelmä oli käytössä vuoteen 2004.

Vuoden 2005 alusta tuli voimaan laaja työeläkeuudistus, jossa myös indeksiturvaa koskeneet säännökset muuttuivat. Kaikkia maksussa olevia eläkkeitä eläkkeensaajan iästä ja eläkkeen alkamisajasta riippumatta alettiin tarkistaa työeläkeindeksillä, joka määräytyy samoin kuin edellä mainittu taitettu indeksi.

Aktiiviajan indeksiturvaa parannettiin ottamalla käyttöön palkkakerroin samalla, kun eläkkeen perusteeksi tuli koko työuran keskipalkka. Palkkakerrointa määrättäessä hintatason muutoksen paino on 20 prosenttia ja ansiotason muutoksen 80 prosenttia.

Työeläkejärjestelmän indeksit vuodesta 1962 alkaen ansiotasoindeksin painon mukaan

indeksien historia