Eläketaso ja siihen vaikuttavat tekijät

Työeläke ja kansaneläke sekä takuueläke takaavat toimeentulon vanhuuden, työkyvyttömyyden ja perheenhuoltajan kuoleman varalta. Lisäksi eläkkeitä maksetaan mm. lakisääteisistä liikenne- ja työtapaturmavakuutusjärjestelmistä. Kokonaiseläketurvaan voi kuulua myös yksityisesti hankittua tai työnantajan maksamaa lisäeläkettä. Lakisääteiset eläkkeet ovat verotettavaa ansiotuloa.

Kokonaiseläkkeen määräytyminen eri tulotasoilla vuonna 2017

Oikopolut:

Työeläkettä palkkaan perustuen

Työeläketurvan tarkoituksena on turvata työuranaikainen toimeentulo kohtuullisesti eläkkeelle siirryttäessä sekä säilyttää toimeentulon taso myös eläkeaikana.

Työeläkettä karttuu vuoden 2005 eläkeuudistuksen jälkeen kaikesta työeläkelakien mukaisesti vakuutetusta työstä 18 vuoden iästä lähtien, vuodesta 2017 alkaen jo 17 ikävuodesta lähtien. Keskimääräisen työuran tehneen henkilön eläkeaikainen toimeentulo muodostuukin pääosin työeläkkeestä.

Kansaneläke täydentää pienituloisten eläketurvaa

Jos työeläketurva jää matalaksi lyhyen tai katkonaisen työuran vuoksi, kansaneläke täydentää eläkkeensaajan toimeentuloa. Kansaneläkkeeseen oikeutettuja ovat tietyin edellytyksin kaikki Suomessa asuvat henkilöt.

Pienituloisen eläkkeensaajan toimeentuloa parantavat lisäksi Kansaneläkelaitoksen maksamat muut tulonsiirrot. Näitä ovat esimerkiksi eläkkeensaajan asumistuki ja hoitotuki. Vuonna 2011 voimaan tullut takuueläke turvaa tietyn vähimmäisturvan tason kaikkein pienituloisimmille eläkkeensaajille.

Lähes kaikki eläkkeensaajat saavat työeläkettä

Asteittain voimaan tullut työeläkejärjestelmä muodostaa merkittävän osan eläketurvasta. Vuoden 2016 lopussa pelkkää työeläkettä sai 60 prosenttia Suomessa asuvista omaa eläkettä saavista (ei perhe-eläke tai osa-aikaeläke).

Eläkettä sekä kansaneläke- että työeläkejärjestelmästä sai 35 prosenttia ja pelkästään kansaneläkettä viisi prosenttia eläkkeensaajista. Suomessa asuvia omaa eläkettä saavia oli vuoden 2016 lopussa noin 1 449 000 ja kaikkiaan eläkkeensaajia oli 1 559 000.

Eläkkeensaajat eläkkeen rakenteen mukaan vuosina 1996–2016

Lisäeläkkeillä vapaaehtoista täydentävää eläketurvaa

Työnantajan maksamat tai yksityisesti rahoitetut lisäeläkkeet täydentävät eläkeaikaista toimeentuloa. Toistaiseksi lisäeläketurvan merkitys on ollut kokonaiseläketurvan kannalta vähäinen. Lakisääteinen eläketurva kattaa noin 94 prosenttia kokonaiseläketurvasta.

Verotus määrää lopullisen tason

Lopullinen eläketaso muodostuu verotuksen ja sosiaaliturvamaksujen jälkeen käteen jäävästä eläkkeestä. Lakisääteisten eläkkeiden verotus määräytyy pääosin samoin kuin muidenkin ansiotulojen verotus. Eläketulon ja palkkatulon vero- ja maksurasite eroavat kuitenkin erilaisten verovähennysten ja sosiaalivakuutusmaksujen takia.

Eläkkeensaajan tulotason mittaamiseen eri tapoja

Eläketurvan tasoa voidaan mitata tarkastelemalla esimerkiksi keskimääräisiä eläkkeitä. Keskimääräiset eläkkeet ovat nousseet työeläkejärjestelmän voimaantulon, palkkojen kasvun ja työurien pidentymisen myötä.

Eläketurvan tasoa voidaan myös tarkastella suhteuttamalla eläke ennen eläkettä ansaittuihin tuloihin. Tällöin puhutaan korvaussuhteesta.

Kun näkökulmaa laajennetaan eläkkeen tasosta eläkkeensaajan toimeentuloon, kotitalouden koolla, rakenteella sekä asumismuodolla on suuri merkitys. Kahden eläkkeensaajaan talous tulee toimeen vähemmällä rahalla kuin kaksi yksin asuvaa eläkkeensaajaa. Myös omassa asunnossa asuminen on usein edullisempaa kuin vastaavassa vuokra-asunnossa asuminen.