Eläketurvakeskuksen rooli työeläkejärjestelmässä

Eläketurvakeskus toimii työeläketurvan toimeenpanon ja kehittämisen lakisääteisenä yhteiselimenä muuten hajautetussa työeläkejärjestelmässä. Sen tarkoituksena on edistää eläkejärjestelmän täytäntöönpanoa ja kehittämistä.

Eläketurvakeskus ei hoida työntekijöiden vakuuttamista eikä myönnä tai maksa eläkkeitä, vaan tehtäviä, joita on järkevää hoitaa keskitetysti. Tällaisia tehtäviä ovat muun muassa:

  • tutkimusten, tilastojen ja taustaselvitysten tuottaminen työeläketurvan arviointia, kehittämistä ja uudistusten seurantaa varten
  • työeläketurvaa koskevan lainvalmistelun tukeminen
  • työeläketurvan toimeenpanoon liittyvien palvelujen, kuten tietologistiikan, kustannustenjaon ja aktuaaripalvelujen hoitaminen
  • työeläketurvaa koskeva tiedottaminen, koulutus ja neuvonta
  • työeläketurvaan liittyvien laki-, ulkomaan-, ja valvontapalvelujen tuottaminen
  • työeläkeasioissa kansainvälisenä yhdyslaitoksena toimiminen ja kaikkien Suomessa asuvien ulkomaista eläkettä koskevien hakemusten välittäminen ulkomaille.

Eläketurvakeskuksen asemasta ja tehtävistä säädetään omassa laissaan (Laki Eläketurvakeskuksesta 2006/397).

Eläketurvakeskuksen tuottamien palveluiden asiakkaita ovat työeläkelaitokset, muut sosiaaliturvan ja sosiaalivakuutuksen hoitajat ja viranomaiset, päätöksentekijät, tutkimus- ja koulutusinstituutiot, työeläkevakuutetut ja työeläkevakuutuksen ottajat sekä tiedotusvälineet.

Aiheesta muualla:

Rekistereistä tiedot eläketurvaa varten

Lähes kaikki yksityisen ja julkisen sektorin työeläkelaitokset ylläpitävät eläkkeen ansaintatietoja työeläkejärjestelmän yhteisessä ansaintarekisterissä.

Eläketurvakeskus on ansaintarekisterissä rekisterinpitäjänä YEL- ja MYEL-yrittäjätietojen, tiettyjen eläkesäätiöiden ja -kassojen vakuuttamien palkansaajien TEL- ja TyEL-tietojen sekä työeläkkeitä kartuttavien niin sanottujen palkattomien aikojen osalta. Lisäksi Eläketurvakeskus on rekisterinpitäjä merimieseläkelain (MEL) mukaisten tietojen osalta ajalta ennen 1.1.2005.

Ansaintarekisteriä ylläpitää teknisesti eläkelaitosten ja Eläketurvakeskuksen lukuun näiden yhteisesti omistama Arek Oy, joka kantaa tietoteknisen vastuun myös seuraavista Eläketurvakeskuksen pitämistä rekistereistä:

  • henkilörekisteri
  • työnantaja- ja vakuutusrekisteri
  • hakemusrekisteri
  • eläkerekisteri
  • UM-henkilötietorekisteri
  • Työeläke.fi-palvelun eläkehakemusrekisteri
  • asianhallintarekisteri.

ETK:n rekisteriaineisto on pääosin tallennettu eri tietokantoihin. Manuaalisessa muodossa olevia tietoja ja aineistoja saavat käsitellä vain ne, joiden työtehtäviin aineistot liittyvät. Rekisterien käyttäminen vaatii aina henkilökohtaista käyttäjätunnusta. Fyysisesti rekistereitä säilytetään varmoissa ja valvotuissa holvitiloissa.

Eläketurvakeskuksen oikeus tai velvollisuus salassa pidettävien tietojen luovuttamiseen perustuu joko rekisteröidyn suostumukseen tai lainsäännökseen.

Eläkejärjestelmän rekisteritietoja käytetään eläketurvan toimeenpanon lisäksi myös tutkimuksissa, ja rekisteritietojen perusteella tehdään tilastoja.

Oikopolut:

Aiheesta muualla:

ETK valvoo eläkevakuutuksen ottamista

Eläketurvakeskuksen tehtäviin kuuluu valvoa, että työnantajat ottavat työntekijöilleen ja yrittäjät itselleen eläkevakuutuksen. Jos työnantaja tai yrittäjä kieltäytyy ottamasta vakuutusta, Eläketurvakeskus ottaa sen vakuutuksen laiminlyöjän kustannuksella jostakin eläkeyhtiöstä (pakkovakuutus).

Oikopolut:

ETK tekee työeläkeohjeistusta ja hoitaa kustannusten jaon

Eläketurvakeskus ohjeistaa eläkelaitoksia soveltamisohjeillaan ja tekee tulkintaratkaisuja. Soveltamisohjeissa annetaan tulkintoja ja täsmennetään laissa säädettyjä periaatteita, jotta kaikki eläkelaitokset toimisivat samalla tavalla lakisääteisiä eläkkeitä myöntäessään. Soveltamisohjeita valmistellaan usein eläkelaitosten ja toisinaan myös työmarkkinajärjestöjen kanssa yhteistyössä.

Eläketurvakeskuksen tärkeänä tehtävänä on jakaa eläkkeistä syntyneet kustannukset eläkelaitosten kesken. Tämä keskitetty kustannusten selvittely ja jako mahdollistaa hajautetun järjestelmän toiminnan, jossa viimeinen laitos myöntää ja maksaa koko eläkkeen (ns. VILMA-periaate).

Oikopolut: