Työkyvyttömyyseläkkeen muutokset sosiaalitupossa 2010

Tulevan ajan eläkkeen määrä

Alkavaa työkyvyttömyyseläkettä parannettiin korottamalla tulevalta ajalta laskettavaa karttumisprosenttia. Karttumisprosentti on koko tulevalta ajalta (työkyvyttömyyden alkuvuodesta 63 vuoden ikään) 1,5.

Jos työkyvyttömyys oli alkanut ennen vuotta 2010, karttumisprosentti oli 1,5 työkyvyttömyyden alkamisvuodesta lähtien 50 vuoden ikään asti, ja sen jälkeen se laski 1,3 prosenttiin.

Myös tulevan ajan ansiota parannettiin. Erityisesti hyvin nuorina työkyvyttömäksi tulevia hyödyttää, että tutkintoon johtaneen opiskelun aika ja kotihoidontukiaika otetaan huomioon. Niiden ansiona pidetään 1 248,29 euroa kuukautta kohden (vuoden 2009 tasossa). Se on kaksinkertainen siihen ansioon nähden, jolla näistä ajoista karttuu vanhuuseläkettä oman erillislakinsa mukaan (VEKL).

Nämä parannukset tulivat voimaan sellaisissa eläkkeissä, joissa työkyvyttömyys alkoi vuonna 2010 tai sen jälkeen.

Kertakorotus

Kertakorotus lasketaan eläkkeeseen viiden vuoden eläkkeellä olon jälkeen. Sen prosenttimäärään vaikuttaa eläkkeensaajan ikä kertakorotushetkellä (aina vuoden ensimmäinen päivä). Jos eläkkeensaaja on jo täyttänyt 56 vuotta kertakorotushetkellä, ei kertakorotusta enää lasketa eläkkeeseen. Nuorina työkyvyttömäksi tulevia hyödyttää se, että tätä kertakorotusta korotettiin jo ennen kuin sitä oli maksettu vielä kenellekään. Kertakorotuksen korotus annettiin myös sellaisille, jotka olivat olleet eläkkeellä vähintään viisi vuotta.

Oikopolut:

Elinaikakerroin

Työkyvyttömyyseläkkeisiin sovellettavaa elinaikakerrointa muutettiin myös. Alkava työkyvyttömyyseläke kerrotaan elinaikakertoimella, joka on laskettu työkyvyttömyyden alkamisvuonna 62 vuotta täyttäneille. Se ei siis ole työkyvyttömän oman ikäluokan kerroin.

Elinaikakertoimella kerrotaan kuitenkin vain eläkkeen se osa, joka on kertynyt työkyvyttömyyden alkamisvuoteen mennessä. Tulevan ajan eläkkeen osaa ei kerrota elinaikakertoimella.

Tämä tarkoittaa, että mitä nuorempana työelämässä mukana oleva ihminen tulee työkyvyttömäksi, sitä pienempi on elinaikakertoimen vaikutus hänen eläkkeeseensä. Tätä työkyvyttömyyseläkettä ei enää tarkisteta vanhuuseläkeiässä uudelleen elinaikakertoimella.

Kun elinaikakerrointa sovelletaan eläkkeeseen tällä tavoin, itse alkava työkyvyttömyyseläke on tasoltaan hieman alempi kuin ilman lainmuutosta, mutta vanhuuseläke kasvaa. Tämä johtuu siitä, että vanhuuseläkettä ei kerrota erikseen elinaikakertoimella, kuten olisi tehty, jos aikaisempi laki olisi jäänyt voimaan.

Lisäksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneellä elinaikakertoimen vaikutus vanhuuseläkkeeseen on lievempi kuin ilman uudistusta, koska hänelle sovelletaan lievempää, vanhemman ikäluokan elinaikakerrointa. Sitä sovelletaan lisäksi vain osaan eläkkeestä.

Työkyvyttömyyseläkkeen tason parantaminen johtaa siihen, että uudistuksen lähitulevaisuudessa myös alkavan työkyvyttömyyseläkkeen taso on elinaikakertoimesta huolimatta kokonaisuutena parempi kuin mitä se ilman uudistusta olisi ollut.

Muutos tuli voimaan sellaisissa työkyvyttömyyseläkkeissä, joissa työkyvyttömyys alkoi vuonna 2010 tai sen jälkeen.

Ennen vuotta 2010 voimassa olleen lainsäädännön mukaan vasta vanhuuseläke olisi tarkistettu elinaikakertoimella. Silloin pitkään työkyvyttömänä olleilla eläketaso olisi pudonnut vanhuuseläkeiässä työkyvyttömän oman ikäluokan kertoimen mukaisesti. Mitä enemmän elinaika keskimäärin kasvaa, sitä pienempi on kerroin tulevaisuudessa ja sitä enemmän kuukausieläkkeen määrä laskisi. Toisaalta elinajan pidentyessä elinaikana saatu eläkkeen kokonaismäärä pysyisi keskimäärin ennallaan.

Oikopolut: