Vuoden 2005 työeläkeuudistus

Varhaiseläkkeitä karsittiin ja niiden alaikärajoja nostettiin

Yksilöllinen varhaiseläke ja työttömyyseläke poistuivat kokonaan eläkelajeina. Osa-aikaeläkkeen ja varhennetun vanhuuseläkkeen ikärajat nousivat 58 ja 62 vuoteen. Myös eläkkeiden määräytymiseen tuli joitain muutoksia.

Yksilöllinen varhaiseläke

Yksilölliseen varhaiseläkkeeseen olivat oikeutettuja enää vain ennen vuotta 1944 syntyneet palkansaajat ja yrittäjät sekä määrätyin edellytyksin myös vuosina 1944–1947 syntyneet kuntatyöntekijät.

Vaikka eläkelaji poistuu, säädettiin mahdollisuudesta myöntää työkyvyttömyyseläke 60 vuotta täyttäneille samoin kriteerein kuin aikanaan yksilöllinen varhaiseläke.

Työkyvyttömyyseläke

Vuonna 1944 ja sen jälkeen syntyneiden työkyvyttömyyseläkehakemuksiin sovelletaan lievempiä ehtoja 60 ikävuodesta alkaen.

Työkyvyttömyyseläkkeen ensisijainen vaihtoehto on ammatillinen kuntoutus. Uudistuksessa tuli oikeus saada ammatillista kuntoutusta, jos sairaus, vika tai vamma aiheuttaa uhkan työkyvylle noin viiden vuoden kuluessa ja jos työeläkekuntoutus on tarkoituksenmukaista.

Työkyvyttömyyseläkkeisiin liittyvä tulevan ajan eläkkeen perusteena oleva ansio alkoi määräytyä viiden viimeisen vuoden ansioiden mukaan. Tulevan ajan karttumisprosentiksi tuli 1,3 % ikävuosien 50 ja 63 välillä.

Nuorten työkyvyttömyyseläkettä nostetaan iästä riippuvalla kertakorotuksella eläkkeen jatkuttua 5 vuotta. Korkein kertakorotusprosentti oli 21 vuoden 2005 laissa.

Jos työntekijä tulee työkyvyttömäksi vasta 63 vuoden iän täyttämisen jälkeen, hänelle myönnetään vain vanhuuseläke tai osa-aikaeläke.

Työkyvyttömyyseläkkeet määräytyvät yllä kuvatulla tavalla, kun eläketapahtuma on vuonna 2006 tai sen jälkeen.

Työttömyyseläke

Työttömyyseläke lakkaa vuoden 2005 alussa niiltä, jotka ovat syntyneet vuonna 1950 tai sen jälkeen. Työttömyyseläkkeen tilalla maksetaan työttömyyspäivärahaa, ns. lisäpäiviä. Eläkelakien muutokset eivät vaikuttaneet sellaisiin työttömyyseläkkeisiin, jotka alkavat ennen vuotta 2006.

Työttömyysturvan lisäpäivärahan edellytyksenä on 59 vuoden ikäraja ja viiden vuoden työhistoria viidentoista edeltävän vuoden aikana. Lisäpäiväoikeus jatkuu 65 vuoden ikään, mutta 62 vuoden iässä on mahdollista tehdä valinta työttömyysturvan ja vanhuuseläkkeen välillä. Vanhuuseläkkeeseen ei tehdä tällöin varhennusvähennystä.

Ennen vuotta 1950 syntyneillä työttömyyseläkkeen ehtoina säilyivät 60 vuoden ikä sekä pitkäaikainen ja pysyvä työttömyys. Lisäksi ennen vuotta 1945 syntyneillä oli olemassa suojasäännöksiä, joilla työttömyyseläkkeen ehdot pysyvät ennallaan.

Osa-aikaeläke

Vuonna 1947 ja sen jälkeen syntyneillä alaikärajaksi tuli 58 vuotta. Vanhuuseläkekertymä ansion alenemasta pieneni puoleen aikaisemmasta (0,75 %). Osa-aikatyöstä karttuu eläkettä normaalin työn karttumisprosentin mukaisesti (1,9 % ja 4,5 %).

Vuonna 1946 ja sitä ennen syntyneillä alaikäraja oli 56 vuotta. Vanhuus- ja työkyvyttömyyseläkettä karttui ansion alenemasta kuten aikaisemmin (1,5 %). Osa-aikatyöstä eläkettä karttui aikaisempien sääntöjen mukaan 1,5 ja 2,5 %. Nämä pääsivät niin halutessaan vanhuuseläkkeelle kuitenkin joustavasti 63-vuotiaana ilman varhennusvähennystä ja ilman eläkkeiden sovittamista yhteen.

Varhennettu vanhuuseläke

Varhennetulle vanhuuseläkkeelle voi uudistuksen jälkeen jäädä 62-vuotiaana. Tällöin eläke pienenee pysyvästi 0,6 prosenttia kuukautta kohti. Enimmillään varhennusvähennys voi vähentää vanhuuseläkettä 7,2 prosenttia (12 x 0,6).

Vuonna 1944 ja sitä ennen syntyneillä yksityisen puolen työntekijöillä varhennetun vanhuuseläkkeen alaikäraja säilyi aikaisemmassa 60 vuodessa.

Sellaiset ennen vuotta 1947 syntyneet julkisella puolella työskentelevät, joilla on vanhuuseläkeikäänsä vuonna 2004 aikaa viisi vuotta tai vähemmän, voivat jäädä varhennetulle vanhuuseläkkeelle milloin tahansa. Varhennusvähennys on 0,4 % jokaista varhennettua kuukautta kohti ja se lasketaan henkilökohtaisesta vanhuuseläkeiästä.

Jos julkisen puolen työntekijällä on  vuonna 2004 vanhuuseläkeikään yli viisi vuotta ja jos hän on syntynyt ennen vuotta 1960, hän voi jäädä varhennetulle vanhuuseläkkeelle kolme vuotta ennen henkilökohtaista eläkeikää. Varhennusvähennys on 0,6 % varhennettua kuukautta kohden.

Julkisen puolen ammatillisen eläkeiän valinneet voivat jäädä varhennetulle vanhuuseläkkeelle aikaisintaan 62-vuotiaana.