Vuoden 2005 työeläkeuudistus

Vuoden 2005 uudistuksen taustaselvityksiä ja vaikutusarvioita

Eläketurvakeskus on tehnyt eläkkeiden kehittämiseen liittyviä taustaselvityksiä oma-aloitteisesti ja hallituksensa aloitteesta sekä myös työmarkkinatyöryhmän, sosiaali- ja terveysministeriön tai eduskunnan aloitteesta. Eläkeuudistuksen vaikutuksista on tehty myös muilla tahoilla arvioita.

Muun muassa aikaisempaa paremmat eläkkeiden karttumisprosentit, eläkkeiden perusteena olevien ansioiden ja työtulojen sitominen palkkakertoimeen sekä odotettavissa oleva työurien piteneminen näyttäisivät tehtyjen laskelmien mukaan johtavan eläkkeiden tason nousuun. Työurien pitenemiseen vaikuttaisivat eläkkeen karttumisen ikärajojen laajentaminen ja työnteon jatkamista kannustava korotettu karttuma.

Eläketason parantumiseen johtavia muutoksia ovat myös työeläkkeiden yhteensovituksen poistaminen sekä erilaisilta palkattomilta ajoilta saatava entistä laajempi eläkeoikeus ja karttuma.

Myös eläkkeeseen myönnettävä tuleva aika kartuttaa uudistuksen jälkeen eläkettä aiempaa enemmän, ja siihen oikeutettujen määrä kasvaa. Toisaalta vanhuuseläkkeen voi uudistuksen vuoksi saada vähentämättömänä jo 63 vuoden iästä, joten tulevaa aikaa lasketaan 63 vuoden ikään asti entisen 65 vuoden iän sijasta.

Uudistukseen sisältyy myös eläketasoa alentavia muutoksia. Uudessa järjestelmässä eläkkeet määrätään vakuutetun koko työuran aikaisen keskiansion perusteella viimeisten vuosien sijaan. Sen eläketasoa madaltavaa vaikutusta tasoittaa se, että työuran aikaiset ansiot tarkistetaan palkkakertoimella aiemman puoliväli-indeksin sijaan.

Vuodesta 2005 alkaen kaikki maksussa olevat eläkkeet tarkistetaan työeläkeindeksillä, kun aiemmin alle 65-vuotiaiden eläkkeet tarkistettiin puoliväli-indeksillä. Nuorena työkyvyttömiksi tulleilla muutosta tasoittaa viiden eläkevuoden jälkeen eläkkeeseen tuleva kertakorotus, joka eläkkeensaajan iän mukaan voi enimmillään olla 21 prosenttia.

Vanhuuseläkkeisiin vuodesta 2010 alkaen vaikuttava elinaikakerroin pienentää kuukausittain maksettavan eläkkeen määrää, mutta se ei kavenna koko eläkeajalta maksettavaa eläkekertymää, jos eläkkeensaaja elää elinajanodotteen mukaiseen ikään. Lisäksi varsin lyhyelläkin työuran pidentämisellä on mahdollista korvata elinaikakertoimen tietyssä iässä ansaittua eläkettä alentavaa vaikutusta.

Eläkeuudistus tasoittaa naisten ja miesten eläke-eroja

Sosiaali- ja terveysministeriön pyynnöstä on selvitetty vuoden 2005 työeläkeuudistuksen sukupuolivaikutuksia. Sukupuolivaikutusten arviointi liittyi ensimmäisen kerran lakiesitykseen yksityisalojen työeläkelakien uudistuksessa. Tämän arvioinnin mukaan uudistuksella turvataan tasa-arvovaikutuksiltaan toimiva järjestelmä.

Lainvalmistelua varten tuotetut selvitykset ja laskelmat osoittivat, että uusi työuran keskipalkkamalli ei synnytä epätasa-arvoa sukupuolten välille. Siinä ei myöskään ole sellaisia yksittäisiä piirteitä, jotka olisivat pulmallisia sukupuolten tasa-arvolle.

Kun otetaan huomioon palkattomia aikoja koskevat uudistukset ja kansaneläkelain muutosten vaikutukset työntekijöiden eläketurvaan, uudistus pitkällä aikavälillä tasoittaa naisten ja miesten välistä eläke-eroa.

Oikopolut:

Eläkkeen perusteeksi työuran keskipalkka

Vuoden 2005 jälkeen eläke lasketaan kunkin vuoden palkan ja karttumisprosentin mukaan. Työsuhdekohtaisesta ja työsuhteen kymmenen viimeistä vuotta huomioon ottavasta laskutavasta luovuttiin.

Vanha laskentatapa jätti työsuhteen kymmentä viimeistä vuotta edeltäneet – ehkä pienipalkkaiset – vuodet huomioon ottamatta. Tällainen laskutapa suosi pitkiä työsuhteita, joissa paras palkkataso on juuri kymmenen viimeisen vuoden aikana. Laskutapa oli epäedullinen henkilöille, joilla työura koostui lyhyemmistä työsuhteista ja joilla työuran korkeimmat palkat oli ansaittu nuoremmalla iällä.

Eläkeuudistusta valmisteltaessa eläkepalkkakysymys oli eräs hankalimmista ongelmista. Ratkaisua helpottamaan Eläketurvakeskuksessa tehtiin laaja eläkepalkkaselvitys.

Oikopolut:

Elinaikakerroin säätelemään eliniän pitenemisen aiheuttamaa eläkemenon lisäystä

2000-luvun alkupuolella ilmestyi selvityksiä elinajan pitenemisestä ja mahdollisuuksista ottaa se huomioon työeläkejärjestelmässä.

Elinaikaan ja elinaikakertoimeen liittyviä tutkimuksia ja raportteja:

Varhaiseläkkeiden tiukennukset lisäävät ikääntyneiden työvuosia

Työttömyyseläkkeiden suuren määrän vuoksi työvuosia lisäävät eläkeuudistuksessa eniten työttömyyseläkkeen lakkauttaminen ja työttömyysturvan lisäpäiväoikeuden alaikärajan korottaminen. Seurauksena ikääntyneiden työttömäksi tuloaste alenee ja työllisyys kohoaa.

Osa-aikaeläkkeen ja varhennetun vanhuuseläkkeen ikärajan nosto lisäävät myös työssä jatkamista. Yksilöllisen varhaiseläkkeen lakkauttamisella on samansuuntainen, mutta lukumääräisesti pienempi vaikutus.

Oikopolut:

Eläkejärjestelmän ulkopuolisia arviointeja eläkeuudistuksen vaikutuksista

Oikopolut:

Aiheesta muualla: