Työeläkealan täytyy taistella työkyvyttömyyttä vastaan

Työeläkealan perustehtävä on ansaittujen eläkkeiden maksaminen sekä eläkevarojen tuottava ja turvaava sijoittaminen, jotta jokainen saa ansaitsemansa eläkkeen myös tulevaisuudessa. Eläkkeitä koskevassa keskustelussa unohtuu usein, että työeläkeyhtiöt ovat vakuutusyhtiöitä, joiden ainoa tuote ei ole vanhuuseläke. Työeläketoimijoille ja yhteiskunnalle erittäin merkittävä eläkelaji on usein liian vähälle huomiolle jäävä työkyvyttömyyseläke.

Suomalaisten yritysten, työntekijöiden, yrittäjien sekä yhteiskuntamme kilpailukyvyn ja työeläkejärjestelmän kestävyyden näkökulmasta on aivan kriittistä, että suomalaiset tekevät pitkän työuran. Työuraa olennaisesti lyhentävä työkyvyttömyys on yksilölle traaginen tapahtuma sekä merkittävä yhteiskunnallinen kustannus. Ilmarinen maksoi viime vuonna työkyvyttömyyseläkkeitä liki 400 miljoonaa euroa. Lähes joka kymmenes eläke-euro maksetaan työkyvyttömyyseläkkeinä.

Monenlaista työkyvyttömyyttä ja työkykyjohtamisessa eroja

Työkyvyttömyyttä on monenlaista. On sairauksia, joihin ei voi vaikuttaa ja niitä varten työkyvyttömyyseläke on tärkeä turva. Merkittävää osaa työkyvyttömyydestä kuitenkin voidaan ennaltaehkäistä. Ennaltaehkäisy on kriittisen tärkeää, sillä työkyvyttömyys ja sairauspoissaolot aiheuttavat vuositasolla miljardien kustannukset.

Työkykyä ylläpitävä työkykyjohtamisen tasossa on valtava ero yritysten kesken. Osassa yrityksissä työkyvyttömyys ja sairauspoissaolot maksavat liki 5 500 euroa vuodessa henkilötyövuotta kohden, kun taas osassa yrityksissä selvitään vain 1 500 euron vuosikustannuksilla.  Sairauspoissaoloprosentit noudattavat samaa kaavaa. On yrityksiä, joissa lähes 12 prosenttia henkilöstöstä on jatkuvasti sairauslomalla, kun vastaavasti työkykyjohtamisessa erinomaisesti menestyneet yritykset selviävät noin kolmen prosentin poissaoloilla.

Lähes joka kymmenes eläke-euro maksetaan työkyvyttömyyseläkkeinä.

Työkykyjohtamisessa epäonnistuminen maksaa yksittäiselle yritykselle paljon, ja epäonnistumisen seurauksia kantavat myös työkyvyttömyyden kokeva henkilö sekä koko yhteiskunta. Huolestuttavaa on, että työkyvyttömyys ei ole katoava ilmiö vaan tietyiltä osin entistä hankalampi ongelma. Nuorten miesten työkyvyttömyys on tuplaantunut viimeisen kymmenen vuoden aikana. Työkyvyttömyydessä ei ole kyse pelkistä tuki- ja liikuntaelinten sairauksista. Mielenterveysongelmista johtuvat työkyvyttömyydet ovat kasvussa, ja nyt jo 40 prosenttia työkyvyttömyyksistä johtuu mielenterveysongelmista.

Jokainen vältettävissä oleva työkyvyttömyys pitää ennaltaehkäistä

Työeläkeala ei saa lakaista tätä ongelmaa pois päivittäisestä arjestaan. Se olisi asiakkaiden eli suomalaisten työntekijöiden ja organisaatioiden näkökulmasta valtava karhunpalvelus. Kyse ei ole kuitenkaan vain asiakaslähtöisyydestä, vaan siitä, millaisen lupauksen työeläkeala haluaa antaa yhteiskunnalle. Työeläkealan toimijoiden täytyy tunnistaa roolinsa työkyvyttömyyden ennaltaehkäisyssä ja meillä on oltava nykyistä vahvempi rooli siinä, että Suomessa ihmiset voivat tehdä terveen työuran ja työllisyysasteemme paranee. Jokainen vältettävissä oleva työkyvyttömyys pitää ennaltaehkäistä.

Mielestäni meidän tulee tehdä seuraavat kolme asiaa työeläkealalla entistä paremmin, jotta voimme taistella tehokkaammin työkyvyttömyyden uhkaa vastaan:

  1. Meidän pitää tunnistaa suomalaisyritysten työkyvyttömyyksiä aiheuttavat työkykyjohtamisen haasteet ja mahdollisuudet.
  2. Meidän täytyy mitata työkykyjohtamisen toimenpiteiden vaikuttavuutta suomalaisissa yrityksissä ja instituutioissa riippumatta siitä, ovatko toimenpiteet yrityksen/organisaation omia, kumppaneiden tai työeläketoimijoiden tuottamia.
  3. Meidän tulee oppia jatkuvasti tutkittuun tietoon perustuen, mitkä ovat vaikuttavia toimenpiteitä työkyvyttömyyksien ennaltaehkäisemisessä eli työkykyjohtamisessa – kaikki toimialat ja yrityskoot huomioiden.
1 kommentti
  1. Esa.Hakkarainen
    Esa.Hakkarainen says:

    Loistavat ajatukset ongelman ratkaisuun.
    Vaikuttaa kuitenkin valitettavasi siltä ettei esimiestaso ja keskijohto eivät ole sisäistäneet asian tärkeyttä monessakaan työpaikassa.

Kommentoi

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Lähettääksesi kommentin, ratkaise oheinen laskutehtävä. *