Rahavirrat-visualisointi näyttää metsän puilta

Joidenkin mielestä eläkevaroja on niin paljon, että eläkkeitä voisi korottaa. Toisten luottamus työeläkejärjestelmän kestävyyteen on taas koetuksella. Mutta onko työeläkkeiden rahoituksen periaatteet aina ymmärretty oikein? Onko rahoitusta edes mahdollista ymmärtää ilman yksityiskohtiin menemistä?

Eläketurvakeskus julkaisee nykyisin infografiikkaa työeläkkeiden rahavirroista. Rahavirrat-visualisointi toimii karttana rahoituksen tilastoluvuille. Sen avulla on helpompi hahmottaa kokonaisuus kussakin tarkastelussa. Visualisointi näyttää muun muassa työeläkkeiden rahoituksen tulot ja menot usealla erittelyllä ja sen, miten eläkevarat ovat muodostuneet.

Työeläkerahavirrat

Rahavirtojen visualisointi perustuu Eläketurvakeskuksen tilastotietokannassa julkaistuun rahavirtatilastoon. Siinä yksittäiset tilastoluvut muodostavat johdonmukaisen kokonaisuuden. Tilastossa tarkastellaan muun muassa maksettujen eläkkeiden summia, vuoden aikana kerättyjen vakuutusmaksujen yhteismäärää ja sitä, kuinka paljon työeläkejärjestelmän hoitaminen maksaa. Tilastojen kokoavana tekijä on työeläkevarojen määrä. Lisäämällä vuoden alun eläkevaroihin vuoden aikana toteutuneet rahavirrat päädytään eläkevaroihin vuoden lopussa.

Selkeät periaatteet, monimutkaiset yksityiskohdat

Työeläkkeiden rahoitus koetaan usein monimutkaiseksi. Periaatteet ovat kuitenkin selkeät: Yrittäjille maksetut eläkkeet katetaan kerätyillä vakuutusmaksuilla ja valtion osuuksilla. Julkisella puolella on käytössä puskurirahasto. Yksityinen puoli taas on hajautettu monelle toimijalle. Siellä on käytössä osittainen rahastointitekniikka ja erityisiä mekanismeja, kuten vakavaraisuusraja tai osaketuottosidonnainen lisävakuutusvastuu.

Rahoituksen laskentasäännöt on kirjattu lakiin ja sen alemman asteisiin säädöksiin. Kaikki säädökset ovat julkisesti luettavissa säädöspalvelusta. Säädökset koostuvat kuitenkin monimutkaisista yksityiskohdista ja niitä tarkasteltaessa kokonaisuus ja ymmärrettävyys saattaa helposti hämärtyä. Tuolloin säädösten perustelut auttavat lukijaa, mutta perehtyminen niihin vaatii viitseliäisyyttä.

Verkossa työeläkevarojen tietopankki

Työeläkkeiden rahoitukseen voi perehtyä myös Eläketurvakeskuksen verkkosivujen kautta. Verkkosivuilla on tiivistä tietoa rahoituksen periaatteista, ja muutamissa julkaisussa pureudutaan tarkemmin yksityiskohtiin, esimerkiksi käsikirja työeläkkeiden kustannustenjaosta ja vuotuinen tilastojulkaisu työeläkkeiden rahoituksesta ovat tällaisia. Molemmista julkaisuista on lähiaikoina tulossa uusi versio. Lisäksi tilastotietokannassa on eriteltyä tilastotietoa esimerkiksi yritysten työeläkemaksuista.

Työeläkkeiden rahoitukseen sisältyy monia yksityiskohtia. Niihin perehtyminen saattaa johdattaa huomaamatta polulle, jolla ei enää näe metsää puilta. Tuolloin on hyvä ottaa pari askelta taaksepäin ja tarkistaa kokonaiskuva. Rahavirrat-visualisoinnista ja sen takana olevista tilastoluvuista kuvauksineen on apua tähän.

Lue lisää työeläkejärjestelmän rahavirroista

1 kommentti
  1. Josa Jäntti
    Josa Jäntti says:

    Toisin sanoen eläkkeitä varten oli tuotoista otettava 1 miljardi + 600 miljoonaa ( liian suuri määrä työeläkeyhtiöitä + ETK + TELA) . Tuotoiksi jäi 9 miljardia ja tämä vuosi tuntuu olevan vielä parempi. Korostan sitä, että työeläkemaksut ovat riittäneet 55 vuotta 1962 lähtien eläkkeiden maksuun ( loput sijoituksiin ) – pari viime vuotta lukuun ottamatta. Talouspolitiikan arviointineuvosto sanoo raportissaan : ” maksettujen eläkkeiden ja työeläkemaksujen alijäämä jatkuu vuoteen 2025 saakka, jonka jälkeen se kääntyy laskuun. Varojen sijoitustuotot luovat kestävyysylijäämän ” .
    Pitkällä aikavälilläkin tuotot ovat ylittäneet ETK : n arviot 3 % : n tuotoista – lamavuosinakin 2010 – 2015 4.6 %

Kommentoi

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Lähettääksesi kommentin, ratkaise oheinen laskutehtävä. *