Mitä jos kaikki työkyvyttömyys­eläkehakemukset hyväksyttäisiin?

Keskustelu vakuutuslääkärien roolista käy kuumana. Sama tarina toistuu eri muodoissa: hoitavan lääkärin mielestä potilas on työkyvytön, mutta vakuutusyhtiön lääkäri toteaa (potilasta näkemättä), että työkykyä on vielä rutkasti ja eläkkeelle ei siis ole asiaa.

Kyynisimmät irvailevat vakuutuslääkärien päätösten perustuvan potilaan työkyvyn sijaan vakuutusyhtiöiden voitonmaksimointikykyyn. Vakuutuslääkärijärjestelmään on otettu kantaa myös eduskunnassa 57 kansanedustajan allekirjoittaman lakialoitteen muodossa.

Mikä myöntämiskäytäntöjen vaikutus eläkejärjestelmän talouteen todellisuudessa on? Koetan tarjota osittaista vastausta ennustelaskelmalla, jossa vuodesta 2018 alkaen jokainen työkyvyttömyyseläkehakemus hyväksyttäisiin. Myöntämiskäytännön vaikutusta voi haarukoida vertaamalla tämän skenaarion mukaista ennustelaskelmaa peruslaskelmaan, jossa hylkäysprosentti pysyy nykyisen tasoisena.

Laskelma on ääriesimerkki, ja pienemmät muutokset olisivat vaikutuksiltaan pienempiä. Tarkoitukseni ei ole ottaa kantaa vakuutuslääkärien rooliin saati ”oikeisiin” työkyvyttömyyseläkkeen myöntämiskäytäntöihin, vaan kuvata kustannusten suuruusluokkaa.

Nykyisin joka neljäs hakemus hylätään

Uusista työkyvyttömyyseläkehakemuksista hylätään noin 28 %. Yksityisen sektorin työntekijöiden hakemuksia hylätään useammin (31 %) kuin julkisella sektorilla (23 %) ja vanhemman työntekijän hakemus hyväksytään useammin kuin nuoren. Hylkäysten osuus vaihtelee myös työkyvyttömyyden syyn mukaan.

Työkyvyttömyyseläkeläisten lukumäärän arvioidaan pysyvän nykyisellä tasollaan noin 150 000 henkilössä 2030-luvulle asti, minkä jälkeen se kääntyy nousuun. Nousu johtuu eläkeiän noususta, jonka seurauksena työkyvyttömyyseläkkeellä voi olla nykyistä myöhemmässä iässä.

Jos yhtään hakemusta ei hylättäisi, kasvaisi työkyvyttömyyseläkkeensaajien lukumäärä kymmenessä vuodessa yli 50 000 henkilöllä peruslaskelmaan verrattuna. Pitkällä aikavälillä eläkeläisten lukumäärä olisi noin 80 000 henkilöä suurempi. Keskimääräistä eläkkeellesiirtymisikää muutos laskisi puolellatoista vuodella peruslaskelmaan verrattuna.

Kustannusvaikutukset miljardiluokkaa

Työkyvyttömyyseläkkeitä maksettiin vuonna 2016 yhteensä 1,95 miljardia euroa, eli noin 2,3 prosenttia suhteessa vakuutettuun työtulosummaan.

Jos kaikki hakemukset hyväksyttäisiin, suhde kasvaisi yhden prosenttiyksikön seuraavan 10 vuoden aikana, ja pitkällä aikavälillä 1,5 prosenttiyksikköä peruslaskelmaan verrattuna. Vuonna 2030 lisäkustannus olisi miljardi euroa vuoden 2017 hintatasossa. Muutos korottaisi TyEL-maksua noin 1,8 prosenttiyksiköllä.

TyEL-maksu, prosenttia palkasta, jos v. 2018 alkaen jokainen työkyvyttömyyseläkehakemus hyväksyttäisiin

Laskelma perustuu Eläketurvakeskuksen pitkän aikavälin suunnittelumalliin (Lakisääteiset eläkkeet – pitkän aikavälin laskelmat 2016). Laskelmassa on yksinkertaisuuden vuoksi oletettu, että hakemusten hyväksyminen ei vaikuta hakijoiden määrään. Todellisuudessa nykyistä väljempi seula luultavasti kasvattaisi myös hakemusten määrää ja kustannuksia.

Lisätietoa:

Työkyvyttömyyseläkehakemusten ratkaisutilastot

Lakisääteiset eläkkeet – pitkän aikavälin laskelmat

0 kommenttia

Kommentoi

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Kommentoi

Your email address will not be published. Required fields are marked *

Lähettääksesi kommentin, ratkaise oheinen laskutehtävä. *