Työkyvyttömyyseläkkeensaajien tulot eivät ole nousseet – onko syytä huoleen?

Viimeisten kuudentoista vuoden aikana työkyvyttömyyseläkettä saavien keskimääräinen kokonaiseläke on laskenut kuusi prosenttia. Samaan aikaan vanhuuseläkkeensaajien kokonaiseläke on noussut 36 prosenttia. Nykyään työkyvyttömyyseläkkeensaajien kokonaiseläke on jo kolmanneksen eli 600 euroa pienempi kuin vanhuuseläkkeensaajien, kun se viime vuosituhannen alussa oli vielä lähes samaa tasoa. Onko syytä huoleen?

Huomisen aikuiset syntyvät nyt

Lapsien hankkiminen perustuu yksilöiden ja pariskuntien valintoihin, yksilöllisiin elämäntilanteisiin ja mahdollisuuksiin. Syystä tai toisesta lapsia ei välttämättä saada juuri toivottua määrää. Tyypillisesti toivottu lapsiluku on toteutunutta korkeampi. Yksilö- ja perhetason lisäksi lapsiluku on kiinnostava myös yhteiskunnallisen kehityksen näkökulmasta. Erityisesti eläkejärjestelmän kannalta vaikutukset tulevat pitkällä viiveellä.

Nuorten työkyvyttömyyseläkkeet ovat tulevan ajan varassa

Eläkejärjestelmä on aina turvannut työkyvyttömien toimeentuloa. Nuorten eläketurvan järjestämisessä on kuitenkin haasteensa. Alle 35-vuotiaiden työkyvyttömyyseläkkeensaajien keskieläke on ETK:n tuoreen tutkimuksen mukaan vain runsaat 800 euroa kuukaudessa. Nuoret työkyvyttömät eivät istu työeläketurvan formaattiin kovin hyvin ja he ovatkin tyypillisesti Kelan etuuksien saajia. Työeläkejärjestelmän työkyvyttömyyseläkkeen määräytymiseen liittyvillä muutoksilla on suurempi merkitys nuorempana kuin vanhempana työkyvyttömäksi tuleville.

Ulkomailla työskentelyn monet muodot

Eläketurvakeskuksen lakiosasto on mielenkiintoinen näköalapaikka kansainvälisen työskentelyn eri muotoihin. Meillä vastataan vuosittain noin 10 000 yhteydenottoon, joissa työnantajat, työntekijät, yrittäjät, apurahansaajat ja muut ulkomaille lähtevät henkilöt pohtivat ulkomaantyön vaikutusta sosiaaliturvaan. Lisäksi käymme kouluttamassa ja tapaamme työnantajia sekä työntekijöitä erilaisissa seminaareissa ja tapahtumissa.